Mikä olisi hyvä hararstus lapsele, joka on nopeasti tulistuvaa ja kärsimätöntä tyyppiä?
Itselleen hyvin ankara, lähes perfektionisti-poika, menossa tokalle luokalle. Kilpailuhenkinenkin, mutta eniten itseään kohtaan. Hermostuu ja menettää malttinsa nopeasti jos asiat ei mene heti putkeen. Saa itkuraivareita (yhä...).
Minkälaista harrastusta suosittelisit? Kiitos.
Kommentit (23)
Niin että saa tyydytystä osaamisestaan ja siitä, että saa hioa ja hioa. Meidän tyttö tanssii.
Kasvattaa lapsen kärsivällisyyttä.
Meillä vastaavanlainen tyttö ja alkuun oli hankaluutta mutta sitkeys on tuonut palkintona soittotaidon ja kärsivällisyys on kasvanut. Tytär on erittäin lahjakas, ei ainoastaan minun mielipide hänestä.
Musiikkiopistoon hakemaan ensi keväänä, tulevan syksyn aloituspaikat on jo jaettu.
vastaavalle tytölle suositeltu telinevoimistelua. Ei olla vielä aloitettu.
Jalkapallo ehkä, tai lentopallo tai mitä niitä nyt ikinä on.
Saa toisaalta juosta ja purkaa energiaansa, ja toisaalta kuitenkin pitää hillitä itsensä ja puhaltaa yhteen hiileen.
eläinten kanssa on monista kiva touhuta ja oppisi ehkä olemaan niiden tunteiden kanssa sinut. Yksilölaji ja voi kilpailla jos siltä tuntuu.
Olen itsekin tulistuvaa tyyppiä, ja olen aikoinaan harrastanut potkunyrkkeilyä ja palapelejä. Potkunyrkkeilyssä on ihanaa purkaa raivoa, vielä aikuisenakin olen usein työpäivän jälkeen hakannut säkkiä, ja kyllä hyvää tekee! Tosin jos lapsesi suuntaa tulisuutensa aggressioon muita kohtaan, miettisin toisen kerran ennenkuin opettaisin tappelulajia...
Palapelit taas kasvattavat ihanasti sitä kärsivällisyyttä. Ja kun palapeli on valmis, saa onnistumisen tunteen. Itselleni tuo yhdistelmä oli hyvä ja kasvatti kärsivällisyyttä, joten jaksan odottaa kotiin asti että pääsen hakkaamaan sen säkin, enkä saa raivaria paikan päällä :)
Meillä kohta 9-v poika inhoaa joukkuelajeja ja kilpailemista, joten ratsastus sopi hänelle mainiosti. On nyt harrastanut sitä pari vuotta(paitsi omilla poneillamme) myös ratsastuskoulun tunneilla.
sopivat yleensä ehkä hieman vanhemmille lapsille paremmin. Usein alle 10-vuotiaan kärsivällisyys ei oikein tahdo noihin lajeihin riittää, mutta kyllä 9-vuotias voi silti tuosta innostua. Suosittelen kokeilemaan. Kuvauksesi perusteella veikkaan että lapsi innostuu siitä tosissaan tai sitten ei yhtään. Kilpailuhenkinen pitää olla, jotta itsepuolustuslajeista tykkää ja itsekriittisyys on usein ihan hyvästä.
Sellainen peruspalloilija tyyppinen joukkuepeluri todennäköisemmin ei niin välitä kurinalaisemmasta itsepuolustuslajista. Kokeilkaa siis niin uintia kuin judoakin, niin sittenhän se selviää mistä lapsi tykkää. Se on selvää, että jokin urheilulaji varmasti auttaa lastanne.
siis HARRASTUSTA LAPSELLE kysyn... :) ap
siinä saa kilpailla sekä itseään, että muita vastaan. Ei ole ns. joukkuelaji, joten vaaraa tulistumisesta toisiin ei ole. Sielläpä altaassa olisi hyvä itsekseen hiljaisuudessa kauhoa kiukkua pois ja ajatella että" nyt kyllä näytän kaikille".
=)
siinä oppii kärsivällisyyttä, taitoja voi aina hioa paremmaksi ja kilpailla itseään vastaan
postimerkkeily?
taitoluistelu?
baletti?
Uintia ja judoa voisimme ainakin ihan tosissaan harkita, poika käy jo uimakoulua ja tykkää siitä, olis mahis jatkaa seurassa harrastuksena, judoa taas asuinalueella toimiva seura tarjoaa.
Lisääkin saa laittaa, mielellän perusteluja ehdotuksille jotta ymmärrän miksi juuri sitä ehdotetaan :)
ap
jääkiekko - pääsee taklailemaan :)
vitsit tietysti vitseinä, mutta nimenomaan raivostuneenahan sitä taklailua kannattaakin itsehillinnän kanssa vaikeuksia kokevan harrastaa! Pääsee sitten vanhemmat makselemaan pahasti loukkaantuneiden pelitovereiden vammojen hoitoa...
että toisaalta hyvin herkkä poika jolla silmää myös kauneudelle ja tunteellisuutta löytyy, totta tosiaan. Tunteet kokee hyvin suurina, äärilaidasta toiseen.
ap
samaan sarjaan kuuluu myös nyrkkeily ja muut väkivalta-lajit. No no, ei kiitos!!
ap
uinti, tanssi (baletti), yleisurheilu, telinevoimistelu.
Judo on myös mukava harrastus.
judo on tosiaan vakavassa harkinnassa, samoin uinti. Golf oli myös hauska ehdotus, siihenkin olisi mahdollisuudet (isä pelaa) ja poika on kokeillut ja tykännyt, joten ehkä.
Ratsastus ei poikaa kiinnosta yhtään (ei ole eläinihmisiä ollenkaan) ja se olisi hankala toteuttaa muutenkin, pitkät matkat jne.
Poika harrastaa jo koripalloa joukkueessa, tykkää siitä kyllä lajina mutta jotenkin musta tuntuu että se ei tue hänen luonteensa kehitystä tarpeeksi.
ap