Miten 2v uhmikselle laitetaan rajat?
Tytöllä 2v1kk on kamala uhma. Homma on täysin epäloogistä, huuto tulee joka tapauksessa. Esimerkiksi nyt vaikka että huutaa koska ei tahdo välipalaa, mutta kun olen kolmesti yrittänyt istuttaa pöytään karjunnan saattelemana ja heitän välipalan pois kun ei kerta kelpaa, niin siitä vasta huuto tuleekin.
Miten tällaista "kuritetaan"? Yritän olla johdonmukainen. Haen kirjahyllystä kymmenennen kerran ja kiellän. Ja lapsi menee uudestaan. Haen yhdennentoista kerran jne. kunnen unohtaa puuhan. Kyrpii, ei huvittaisi...
Oletteko laittaneet 2v:tä jo jäähylle?
Kommentit (3)
Varmasti se loogisuus ja johdonmukaisuus on kaiken takana. lapsen tulee tietää mitä mistäkin seuraa ja aina johdonmukaisesti. eli kerro aina mitä tulee tapahtumaan ja ennen jäähyä anna se viimeinen mahdollisuus lapselle muuttaa käytöstään. Kehu ja anna aina positiivinen palaute hyvästä käytöksestä ym. Näillä meillä on monen muksun kanssa menty ja toiminut todella hyvin. Se kyllä vaatii vanhemmilta valppautta että tämä loogisuus pysyy kurissa :) Ei meillä ole ollut mitään suurempia vääntöjä kun tämä pohjatyö tehdään alusta asti johdonmukaisesti. Tsemppiä ja "varapinnoja" vaan joka nurkkaan. Itse ei kyllä parane hermostua vaan pysyä kylmän viileänä ja osoittaa olevansa tosissaan.
Venkulointiin et lähde mukaan - jos välipala ei kelpaa, älä tuputa, mutta älä myöskään hetken päästä "palkitse" kiukuttelua antamalla tilalle jotakin lapsen mielestä vielä herkullisempaa (tyyliin: lapsi kieltäytyy välipala-leivästä, saa hetken päästä tilalle banaanin).
Koeta olla rauhallinen. Uhmaikä on lapselle itselleenkin hämmentävää aikaa. Pitkälti kyse on siitä, ettei lapsi oikein tiedä, mitä haluaa - eikä osaa selittää sitä, mitä haluaa. On siis turhautunut, kun ei saa viestiin perille.
Ja tuo taas, että lapsi rikkoo selvää kieltoa yhä uudestaan johtuu siitä, että lapsen logiikalla kielto on voimassa vain tietyssä tilanteessa. Ja sen vuoksi lapsi kokeilee, onko se voimassa myöhemmin.Entä nyt? Entä nyt? Entä, jos teen näin, onko se vielä voimassa...?
Ja toki siinä lapsi testaa vanhemman pinnaa ja toimintatapaa.
Koeta tehdä kodistanne mahdollisimman lapsikestävä eli esim. kirjat kannattaa tunkea niin tiukasti hyllyyn, ettei lapsi saa niitä vedettyä alas. Maljakot yms. särkyvät ylähyllyille. Jne.
Kiellä vain ehdottoman välttämättömät asiat. Jokin hylly/kaappi kannattaa jättää sellaiseksi, että sitä lapsi saa penkoa ja kaivella. Esim. meillä lapset saivat penkoa omia vaatelipastojaan. Olihan siinä sotkua, kun vaatteet vedettiin useita krt päivässä ulos, mutta sellainenkin tutkiminen kuuluu kehitykseen ja on kumminkin turvallista tekemistä...
Jos jotain kiellät, otat lapsen pois sen teosta sitkeästi. Tarvittaessa estät tekemästä sitä.
Vähän isomman uhmaikäisen voi panna hetkeksi miettimään omaan huoneeseensa, mutta 2-vuotias voi olla vielä aika pieni jäähylle, ei välttämättä ymmärrä, mistä se johtuu.
Sitä välipalaa ei tarvitse antaa jos lapsi ei sitä ota. Sun pitää tehdä lapsellesi selväksi että jos ei syödä kun tarjotaan, ei syödä ollenkaan. Ei se siihen kuole vaikka välipala jäisi syömättä. Meillä jo 1,5v istutetaan siihen ruokapöytään, jos ei syö niin nostan pois ja tasan kerran annan uudelleen yrittää pöytään istumista. on oppinut ihan hyvin ja lopettanut kiukuttelun tällä tavalla.
Tuohon kirjahyllyn räpläämiseen yms. ei auta mikään muu kuin se että tarpeeksi monta kertaa kieltää ja yrittää antaa muuta tekemistä.