Saksalaisen kouluammuskelututkimuksen mukaan

ammuskelijat eivät olleet kiusattuja, mutta tunsivat itsensä kiusatuiksi, koska eivät erilaisuutensa vuoksi sopeutuneet yhteisöön. He olivat pikemminkin itse provosoivia yksilöitä.



Matti Saarikin suunnitteli ammuskelua kuusi vuotta. Ihmiset ja ympäristö olivat ehtineet vaihtua tuona aikana, eli kiusaaminen ei liene todellinen välitön syy.