KÄSIEN PUUTUMINEN RV 30 LÄHTIEN
Hei! Onko muilla samankaltaisia oireita??? Olen siis kärsinyt sormien puutumisesta nyt jo n. 6 viikkoa ja vaiva eikun pahenee koko ajan. Kyse lienee rannehermokanavan tukkeutumisesta johtuva sormien puutuminen. Kädet puutuivat ensin vain yöllä, mutta nyt ovat puutuneena pitkin päivää ja sormet särisee ja esim. tavaroihin tarttuessa tulee sähköiskun kaltaisia sätkyjä sormiin, lisäksi sormien päät ovat tunnottomat, joka tekee oman lisänsä tähän vaivaan. Neuvolalääkäri kehoitti vain olemaan kärsivällinen ja käyttämään nukkuessa rannetukia puutumisen vähentämiseksi. Muuta hoitoa raskauden aikana ei ole. (jos jatkuu raskuden jälkeen leikkauksella voidaan rannehermokanavia avartaa) Vaivan pitäisi siis lähteä vauvan synnyttyä, mutta jos ei lähde sitten edessä on leikkaus.
Olisin siis halunnut tietää, onko muillakin odottajajilla samanmoisia vaivoja, ja miten olette vaivanne kanssa pärjänneet/hoitaneet sitä? Itsellä olisi 4 viikkoa laskettuun aikaa ja sitä kyllä jo odottaa todella, että saisi "omat" kädet takaisin.
Kommentit (10)
kun yritin neuloa nappia, alkoi heti puutuminen ja pistely.
Mietin kuinka saisin vauvan vaatteissa nappeja kiinni jne. kun sormet olivat ihan "hirveet"...
Puutuminen jatkui synnytyksen jälkeen ja pian uusi raskaus, sama jatkui olinko ollut raskaana vai en. Kun oli alkanut, ei loppunut synnytykseen, vaikka kätilö ennusti -Kivut jäävät sormista synnytyssaliin.
Jouduin tutkimuksiin raskauksien jälkeen ja todettiin raskasaikana hermon ranteista jääneen puristuksiin, leikkaus päiväkirurgiassa.
Yleislääkäri antoi neuvoksi mobilatia ja rannetuet. Neuvolassa sanoivat, että on ihan normaalia vaivaa raskaanaollessa. Yleislääkäri siis epäili vain jännetupintulehdusta. Vaivat jatkui noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Raskausaikana en pystynyt kirjoittamaan paljonkaan ja kädet "meni alta" välillä eli tavarat meinas tippua. Oireet lieveni synnytykseen, mutta kokonaan poistuivat siis noin puolen vuoden jälkeen.
Toisen lapsen raskausaikana tulivat uudestaan, mutta lievempinä. Ovat jatkuneet lievinä synnytyksen jälkeenkin ja siitä on nyt noin 1.5-vuotta. Sormet puutuu helposti ja autolla ajaminen on välillä rasittavaa.Vielä tän kanssa elää nyt hoitovapaalla, mutta saa nähdä, kuinka vaikuttaa kun menen töihin.
sellaiset jotka taivuttaa kättä "ulospäin", esim rullaluistelijoitten rannetuet kävisi.
Ei minullakaan mitään muuta hoitoa ollut. Lopulta käytin päivisinkin noita tukia. Seuraavaa lasta kun odotin, pidin tukia jo ennaltaehkäisevästi. Ei tullut niin pahoja oireita. Esikoiselta tuo hävisi suurinpiirtein niihin aikoihin ku turvotus synnytyksen jälkeen, eli n. viikko-kaksi synnytyksen jälkeen alkoi olla ok olo. Pidin niitä tukia vielä jonkin aikaa synnytyksen jälkeen.
jouduin sitten leikkausjonoon, kun ei synnytyksien jälkeenkään asia parantunut, jotain oli tapahtunut lääkärin mielestä raskausaikana ja varsinkin kun raskaudet olivat iäkkäämpänä vähän alle 40 v.
On inhoittava, kun pitää välillä ravistella kättä, jos esim. puhelimessa, kammatessa puutuu, hämmentäessä kauhalla kattilassa, napsahdus oikein pistää välillä, aivan kuin rangaistaisi kun jotain tekee, hampaita harjatessakin jne. Neulan käyttö ihan kamalaa, pistelee ja sormet puutuu...
Minulla ei parane ilman leikkausta.
Multa katosi tunto ja myös voimat, en enää kahvimukkia saanut kahvasta nostettua. Miehen piti leikata ruokakin pienemmiksi paloiksi lautaselle, kun veitsi ei pysynyt käsissä. Pahin tuska loppui aika pian synnytyksen jälkeen, ja tunto palasi suhteellisen nopeasti, 3 päivänä pystyin jo tuntemaan kun silittelin vauvaa sormilla. Imettäminen oli vaikeaa, kun ranteisiin sattui niin kovin, kun pitelin vauvaa.
Kävin tarkemmissa neurologisissa tutkimuksissa n, vuosi synnytyksen jälkeen, ja mulle suositeltiin molempien ranteiden leikkausta. En voinut vauvan hoidolta mennä, mutta ihan ok olen pärjännyt. Neulominen, käsinompelu, liikaa vaikkapa juuresten pilkkominen on pannassa, samoin pidemmät pyöräilyt.
Muuten pärjään ihan hyvin , välillä käytän rannetukia ja syön tulehduskipulääkkeitä.
Kävin noin viikko sitten hierojalla. Siitä asti on oikea käsi ollut enemmän tai vähemmän puutunut. Erityisiä särkyjä ei ole. Mitä minun pitäisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin viikko sitten hierojalla. Siitä asti on oikea käsi ollut enemmän tai vähemmän puutunut. Erityisiä särkyjä ei ole. Mitä minun pitäisi tehdä?
Siellä on vain jokin jumissa. Itse olen elänyt käsien puutumisen kanssa jo vuosia. Käy säännöllisesti hierojalla, esim. kerran viikossa. Ei huolta.
Heissun!
Ihmettelin joulun alla torttuja leipoessani kuinka kädet voivat olla niin voimattomat ja puutuvat herkästi, joten välillä niitä rentoutin ja jumppasin. Vaiva vaan jatkui ja paheni "pikku" asioita tehdessä ja varsinkin öisin! Meinas hermot mennä väkisin , kun joutui heräämään ja nousemaan sängystä veryttelemään monia kertoja yössä. Tästä vaivasta kärsi myös rakas avomieheni ;) Tämän puutumis vaivan lisäksi sain myös toistaiseksi selittämätöntä särkyä olkavarteeni ja nämä minua vaivaavat oikeassa kädessä lääkärin mukaan ainakin raskauden loppuun asti, saattavat jatkua vielä pidempäänkin imetysajalle. Vaiva on kurja, mutta pientä helpotusta saa rannetuesta (myös särkylääkettä olen ottanut), suosittelen kokeilemaan. Itse ostin omaksi apteekista (26€). Nyt rv 24+6. Mutta kyllä aika kuultaa nämä muistot, kun tämä toivottu, odotettu ja rakas pikku-ukko putkahtaa mailmaan! Paljon voimia kaikille "käsivaivoista kärsiville"!