Rv 35 voinko vielä vaeltaa?

ei tarvitse olla edes vaellusta. Kyllä minä liikuin ihan normaalisti sinne rv 42 saakka kun lapseni syntyivät. Anna palaa vaan!

Sitä minäkin tässä aprikoin. Kun olen muutamalle tutulle maininnut tästä retkestä (jossa käsittääkseni on mukana itseni paljon huonokuntoisempia, iäkkäämpiä ihmisiä), ovat kommentit olleet kovin kauhistelevia. Mielestäni teen joka päivä aika paljon fyysisempiä hommia jo työssänikin (kanniskelen ja kävelen) joten eiköhän tuo vaellus, vaikka metsämaastossa onkin, onnistu.

kävely on normaalia elämää. Kymmenen kilometrin kävely ei ole kovin ihmeellinen matka. Itse kävelin vielä rv 37 töihin 4 km per suunta joka päivä, joten etköhän sinä tuosta jotenkuten selviä.

Itsekin kuskasin 3-vuotiasta pyörän istuimessa 5km matkoja päikkyyn ja takasin ihan viimeiseen päivään asti (rv 42+1), kun oli niin ihanat ilman ja esikoinenkin 6v. halusi pyöräillä mieluummin kuin autoilla.



Tarhantädin kauhistelivat miten voin tehdä sellaista. Mutta se tuntui hyvältä ja piti kunnossa synnytykseen asti. Kyllähän kävellä nyt saa!

Miksi en lähtisi vaeltamaan.

Olen ollut noilla viikoilla risteilylläkin ja maissa on tullut käveltyä varmaan tuo sama 10 km päivän aikana.

Tai ehkä suunnilleen 3-4 viikkoa ennen laskettua aikaa. Voin hyvin, mutta kävelylenkit, joita tein koiran kanssa, alkoivat kyllä hidastua ja ihan lopussa piti oikeasti 3 kilometrin matkalla pysähtyä istumaan pari kertaa.



Mutta jos tunnet olevasi hyvässä kunnossa ja jaksavainen, niin mikä ettei. 10 km ei tosiaan ole mikään aivan ihmeellinen matka.

Voisin kuvitella meneväni, jos on lähellä sairaalaa. Nuuksioon en lähtisi, vaikka sieltä ei pitkä matka esim. Jorviin ole.

Kiitos kannustuksesta. Kyllä minä sinne varmaan uskaltaudun. Eilen oli vielä neuvola ja kaikki kunnossa eikä kohdusuu ole avautunut eikä mitään. Olen vain joiltakin ylivaroisilta vanhemmilta rouvilta kuullut kauhisteluja. Kuin myös tänään kaupoassa kantaessani ostoskoria...



Ei ole retki lähellä sairaalaa, eli sieltä kyllä kesken kaiken pois pääse.

kuuluuko siellä kännykkä. En siis lähtis tollaselle reissulle, jos autolla ensin ajettais jonnekin keskelle korpea ja siellä käveltäis 10 niin, ettei kännykät toimi.



Mutta lähtisin, jos kännykät toimis koko matkan ja mukana on riittävästi porukkaa (joku joka ohjaa avun paikalle).



Varovainen minusta on tullut siksi, että olen keskosen äiti, ymmärrän kyllä, että tätä on vaikea tajuta, jollei tätä ole itse kokenut.

Kauan sai kaivaa ennen kuin löysin tän viestiketju, jonka muistin nähneeni lauantaina...



Alkuperäiselle siis: olin eilen metsävaelluksella juurikin 10 km. Maasto oli ihan metsämaastoa, ei todellakaan mitään polkuja koko aikaa, korkeuserojakin oli. Jaksoin oikein hyvin. Matkan varrella oli pari evästaukoa ja muutenkin rauhallinen luonnontarkkailuun sopiva vauhti.



Mene vain, jos muuten kaikki kunnossa ja olet hyvässä kunnossa.

mä kävelin kyllä sellaista tietä pitkin, mistä mut olis päässyt hakemaan autolla ja ambulanssilla varsin nopeasti jos jotain olis tapahtunut. Eli en missään vaellusmetsässä. Synnytyshän voi alkaa koska vaan!



Toinen asia on, että vaikka mä kyllä kävelin no matkat omasta mielestäni ihan sujuvasti niin olihan se mun meno oikeasti aika hidasta verrattuna sellaisiin kavereihin, jotka eivät olleet viimeisillään raskaana! Eli mun piti pysähtyä kilometrin ja jopa puolen välein vähän pyörittelemään nilkkojani. Ei sitä olisi seurue kestänyt jollain oikealla vaelluksella. Hermot olis mennt aikamonelta, sillä silloin kun itsellä ei ole tarvetta, hitaasti kävely on tosi raskasta.

Itsehän olosi tunnet parhaiten.



Itse aikanani matkasin autossa 700km per suunta ja olin raskaana rv38+, tähän moni sanoi ettei tuollaiselle reissulle voi lähteä, sehän syntyy siellä kesken matkan.. noh, tietysti tästä sitten lääkärin kanssa juttelin, esikoista kun odotin ja hän sanoi, että menehän vain mutta suunnitelkaa niin että "mitä jos?" ettei sitten tarvitse panikoida, oltiinpa tien poskessa synnyttämässä tai ehditty sinne sairaalaan :) Mutta siis on hyvä miettiä etukäteen, missä olisi sitten lähin lääkäri jos jotain tulee jne.



Lähtisin silti ehdottomasti vaeltamaan ja mihin tahansa mitä ikinä mieli tekee, et voi vain istua kotona odottelemassa loppuviikkoja, että milloin supistelee! Eihän se edes synny jos ei vähän jotain puhtia anna siihen touhuun ;)