Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä miten unohtaa huono ystävä
10.11.2026 |
Minulla ei ole montaa ystävää. Yhden kanssa oltiin aikoinaan hyvinkin läheisiä, mutta yhtäkkiä hänen osaltaan yhteydenpito loppui. Itse kuitenkin olen yrittänyt yhteyttä jotenkin pitää ja kyllä hän aina suostuukin viettämään aikaa ja hauskaakin on, mutta itse hän ei enää tee mitään aloitetta mihinkään suuntaan. Paljon hän puhuu miten pitäisi nähdä, ja sitä ja tätä, mutta mitään ei tapahdu. Aina vain pitäisi ja pitäisi. On alkanut käydä itselleni aika raskaaksi pitää suhdetta elossa kun toista ei oikeasti näytä enää kiinnostavan vaan olen yhdentekevä hänelle. Haluaisin pystyä unohtamaan tuon ihmisen ja jatkaa elämääni ilman moista riippakiveä. Hänkin toivonee samaa.
Kommentit (19)
Kaveri puhuu, että pitäisi nähdä ja sinä et siihen tartu. Odotat siis, että hän ehdottaa ja järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri puhuu, että pitäisi nähdä ja sinä et siihen tartu. Odotat siis, että hän ehdottaa ja järjestää.
Minähän se olen yhteyttä pitänyt ja hän ei. Jos hän puhuu, että pitäisi mennä vaikka keilaamaan niin ottakoon asian sitten itse esille kun on halua ja aikaa. Ei ole iso homma pyytää minua sinne keilaamaan jos mieli tekee. En minä ala kirjaa enää hänen ehdotuksistaan pitämään ja seuraani väkisin tyrkyttämään jos ei itse enää ikinä saa mitään aikaan.
Sun pitää tehdä ratkaisu erota tai etääntyä. Lopettaa odottaminen. Ehkä somessa myös erilleen. Tai sanoa suoraan että tuuliko huulia heiluttaa, mutta hän ei toteuta tapaamista, miksi puhuu vain.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää tehdä ratkaisu erota tai etääntyä. Lopettaa odottaminen. Ehkä somessa myös erilleen. Tai sanoa suoraan että tuuliko huulia heiluttaa, mutta hän ei toteuta tapaamista, miksi puhuu vain.
Puhelinnumeron poistinkin jo, että minä en ainakaan enää ottaisi yhteyttä. Ihmisen kokonaan unohtaminen ja sen entisen yhteyden kaipaaminen onkin eri juttu...
Nyt ripustaudut. Ei kyllä sun nyt pitää jättää tyyppi omiin oloihinsa ja ajatella mielessäsi, että hän ei kuulu sun elämääsi mitenkään. Jos olet ystäviä vailla, niin sitten uusi etsimään. Niitä löytyy kyllä aikuisellakin iällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajan kanssa ja omiin juttuihin keskittymällä "unohtaa" mitä vain.
Ei hön ole sinun ystävä jos ette usein kasvotusten näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen ei ole muutakuin tekstiä tai ääni ruudussa. Se voi sillon olla kuka vaan. Olet nettituttu sellaisen kanssa. Ystävien ja läheisten kanssa vietetään aikaa kasvotusten.
Jos on huono itsetunto niin ei kovin helposti halua ketään vaivata. Sitä ajattelee ettå mitä se nyt tälläisen kanssa haluaisi kaveerata. Varsinkin jos pitää toista kovasti parempana. Sitä on silti äärettömän onnellinen jos toinen ottaa yhteyttå.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri puhuu, että pitäisi nähdä ja sinä et siihen tartu. Odotat siis, että hän ehdottaa ja järjestää.
Minähän se olen yhteyttä pitänyt ja hän ei. Jos hän puhuu, että pitäisi mennä vaikka keilaamaan niin ottakoon asian sitten itse esille kun on halua ja aikaa. Ei ole iso homma pyytää minua sinne keilaamaan jos mieli tekee. En minä ala kirjaa enää hänen ehdotuksistaan pitämään ja seuraani väkisin tyrkyttämään jos ei itse enää ikinä saa mitään aikaan.
Tämä ystävissä roikkuminen tulee esiin täällä aika ajoin. Yritä raukka tajuta, että ystävyyksille on aikansa ja paikkansa eikä niillä ole mitään pakkoa olla ikuisia. Sun ystävä ei selkeesti viihdy kanssasi kuin velvolisuudesta joten lopeta se yhteydenpito äläkä roiku.
Etsi uusi ystävä. Hänkään ei sua välttämättä pitkään jaksa jos olet vaativa persoonallisuus, minkä voi pikkasen aavistaa aloituksestasi. Hei, luovuta. Jätä taaksesi ja harrasta ihmisten parissa olemista. Sieltä löytyy uusia jos on löytyäkseen, ellet ole jo niin vaikea ihminen että karkotat heidätkin.
Miten puhutte, jos ette tapaa? Puhelimessa vai tekstiviestillä?
Esim. minä olen ehdottanut pari kertaa tapaamista yhdelle tuttavalle tekstiviestillä. Hän on kommentoinut, että palataan asiaan sitten hetken päästä. Hän on minua kiireisempi eikä ole palannut asiaan. Olen miettinyt, pitäisikö minun siis ehdottaa hänelle aikaa ja paikkaa.
Ja minusta se, kuinka usein tavataan, ei kerro siitä, ollaanko ystäviä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hön ole sinun ystävä jos ette usein kasvotusten näe.
Ennen nähtiin useinkin. Sehän se eniten hämmentääkin kun minun silmissäni välillämme ei ole mitään tapahtunut mikä selittäisi sen, että hän haluaisi minut sulkea elämästään. Ehkä hän on sitten ns. Kasvanut erilleen minusta.
No jos hän puhuu et pitäis mennä keilaamaan, niin mikset kysy heti että mikä päivä mennään. Mitä hän siihen vastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohtamiseen ei ole mitään niksejä, ehkä et unohda koskaan mutta suru häipyy ajan kanssa. Nyt voit tehdä vain sen ettet ota enää yhteyttä.
"Vinkkejä miten unohtaa huono ystävä"
Estä hänet kaikissa someissa ja pane numero estoon.
Itseasiassa sä kuvailet päinvastaisen tilanteen: hän on jo poissa sun elämästä mutta sinä roikut hänessä, eli mietipä uudestaan miksi sulla on hänen numeronsa ja miksi hän näkee sun päivitykset naamakirjassa (oletus, tyhmät on naamakirjassa).
Mä estin ja poistin huonon, vaativan ystävän kun hän muutti toiselle paikkakunnalle. Oi mikä ihana vapaus koitti kun hän ei enää kuulustele mua asioistani eikä ylitä rajojani eikä pysty lähettämään mulle tekoälyllä tehtyjä kissa- ja hunks-videoita. Hän käytti mua tunnepaskansa nyrkkeilysäkkinä. Mä oon sen verran sivistynyt että siedin sitä aikani, kunnes tuli hyvä sauma lopettaa se kokonaan.
Usko pois niin ilahtuisi jos yhteyttä otat.
Vierailija kirjoitti:
Miten puhutte, jos ette tapaa? Puhelimessa vai tekstiviestillä?
Esim. minä olen ehdottanut pari kertaa tapaamista yhdelle tuttavalle tekstiviestillä. Hän on kommentoinut, että palataan asiaan sitten hetken päästä. Hän on minua kiireisempi eikä ole palannut asiaan. Olen miettinyt, pitäisikö minun siis ehdottaa hänelle aikaa ja paikkaa.
Ja minusta se, kuinka usein tavataan, ei kerro siitä, ollaanko ystäviä vai ei.
Sekä puhelimitse, että viesteilläkin. Aikataulujen vuoksi nykyään lähinnä viesteillä. Minusta ystävyydestä kertoo se, että mitä sen eteen oikeasti tekee. Ennen hänkin panosti yhdessäoloon ja väleihimme, nyt hän on kyllä kasvotusten aina iloinen ja hyvillään näkemisestämme, mutta jos minä en tee niiden näkemisten eteen vaivaa niin ei hänestä enää kuulu mitään. Olen asiasta hänen kanssaan kssvotusten keskustellutkin ja hän aina vakuuttaa, että haluaa nähdä ja olla tekemisissä, mutta asiat jää siltikin aina sille "kyllä mun piti" asteelle. Ihan pelkkää paskapuhetta mielestäni, jos sun piti ottaa yhteyttä niin kyllähän sä sen hetken siihen jostain löydät olipa miten kiireinen tahansa.
Huono ystävä, se olen minä. Minulla on autismin piirteitä ja viihdyn mainiosti yksinäni. En vaan osaa pitää yhteyttä kehenkään, en sellaisiinkaan joista pidän ja joita ajattelen usein. Kyllä minä viihdyn heidän seurassaan mutta totuus on etten tarvitse ystäviä ja liika seurallisuus rasittaa minua. Kuitenkin minulla on aina ollut ystäviä, niitä jotka haluavat minun seuraani. En tietenkään halua loukata ketään, etenkään ystäviäni.
Me ihmiset olemme kovin erilaisia tarpeinemme.
Se ajatus, mikä tulee ensimmäisenä mieleen että mitä pitäisi tehdä, mikä tuntuu vaikeimmalta, on se oikea vastaus. Kun eihän se tule tosta paranemaan, ellet ota asiaa suoraan puheeksi, mikä on tietenkin epämiellyttävää mutta pakko, jos et halua että sama tulee jatkumaan jatkumistaan.