Lukiolaiset saavat toimeentulotukea amislaisia helpommin

https://pbs.twimg.com/media/F7rtufyb0AAopEQ?format=jpg&name=large

Ammattikoulun lyhyet päivät mahdollistavat sivutyöt. Lukiolaisilla on laajat läsnäolopakot ja pitkät päivät.

Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä on hyvällä menestyksellä yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus. Nopeuttaa valmistumista ja lisää "paperilla" väestön koulutustasoa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä on hyvällä menestyksellä yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus. Nopeuttaa valmistumista ja lisää "paperilla" väestön koulutustasoa.

Missäs pussinperällä olet elänyt viimeiset 20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä on hyvällä menestyksellä yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus. Nopeuttaa valmistumista ja lisää "paperilla" väestön koulutustasoa.

Missäs pussinperällä olet elänyt viimeiset 20 vuotta.

En tarkoita painotettuja lukioita nykymuodossa enkä kaksoistutkintoja. Kerropa esimerkiksi missä lukiossa Suomessa voi valmistua vaikkapa sähköasentajaksi? Vastaava on mahdollista Ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä on hyvällä menestyksellä yhdistetty lukio ja ammatillinen koulutus. Nopeuttaa valmistumista ja lisää "paperilla" väestön koulutustasoa.

Sen sijaan Ruotsista ei pidä ottaa ainakaan mallia siitä, että Suomessa  luovuttaisiin valtakunnallisista ylioppilaskirjoituksista.

Kaksoistutkinto periaatteessa kaunis ajatus mutta miten sen suorittamsiesta selviäsi ne nuoret, joille jo nyt ainoastaan ammattikoulun tai lukion käyminen (, josta omana lukunaan vielä ylioppilaskirjoituksista selviämien) takkuaa ja jonka johdosta osa keskeyttää opintonsa viiemistään täytettyään 18 vuotta, jolloin uusi oppivelvollsiuus päättyy.

Mitä nämä opinnoissaan heikoimmin pärjäävät nuoret tekevät sitä ennen opiskelupaikoissa, jos ainoa motiaavtio ja kiinnostus heillä on, että on pakko? 

Saavatko ne osakseen mahd. tarvitsemaansa tuliopetsuta? Jätetäänkä heitä luokalle, että varmistettaisiin tutkintojen taso ja se, että nuori oppsii edes vähän perusasioita joko  ammattialaastaan -ammatttiopinnoissa tai  kartuttaakseen lähinnä yleissivistystä lukiosssa?

Antavatko nämä heikoimmin pärjäävät ja erityisesti he, joilla on motivaatii opintoja kohtaan lähellä nollaa muiden, niiden nuorten, joilla on kiinnostusta opiskella - opiskella rauhassa. Vai käyttävätkö nämä syystä tai toisesta- motivoimattomat opiskelojat  energiaansa esimerkiksi kisuaamiseen tai muuhun ei toivottuun käytökseen

Uskovainene mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoululainen opiskelee ammattiin, joten työllistyminen on helpompaa opintojen jälkeen ja niiden aikana. 

Moni haluaa jatkaa opintoja. Ei se ole mihinkään kiveen hakattu, että pitäisi mennä amiksesta suoraan töihin.

Mielestäni ei amislaisten pitäisi joutua ottamaan opintolainaa. Ei 2500€ brutolla maksella isoja opintolainoja tuosta vaan.

Jotenkin idea, että pitää rahoittaa lainalla elämisensä, että  tt-tuen mukainen summa tulee täyteen ei sovi mielestäni muihin kun AMK tai yliopisto opintoihin, joiden jälkeen on maksukykyä maksaa myös se paremmin kun palkka alkaa kolmosella tai nelosella heti valmistumisen jälkeen. 

 

Siis jos puhutaan nuorista alle 20 vuotiaista nuorista, niin jokin mättää, jos sen ikäinen nuori joutuu ottaa lainaa elämiseensä. - Mihin katosi nuorten vanhempien velvollsiuus elättää lapsensa? - Ikävästi tulee myös mieleen, että olisiko yksi syy miki lukiolaiset saisivat helpommin "hyvinvointivaltion" mahdollistamia tukia siinäkin, että lukio antaa paremmat valmiudet hakea tukia kuin ammattikoulu? - Tai jonkun jo mainitseman ero siinäkin että ammattikoululaisen odotetaan menevän töihin kun taas lukiolaine pääsee mahdollsiesti kiinni "omasta alastaan" vasta siinä vaiheessa kun moni ammattikoululainen on ollut jo vuosia töissä. - Eroa vain lisää nykysin se, että suuri osa korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu paikoista täytetään ylppäreiden arvosanojen perusteella ja vasta toissijaisesti pääsykokeiden ja muiden valinta-tapojen kautta, jolloin ammattikoulupohjalta voi toki päästä mutta vaatii usein eritavoin työtä kuin heillä, jotka ovat mahd. koko lukioajan tai ainakin huomattavan osan lukioajastaan käyttää tähttäämällä himoitsemaansa opiskelupaikkaan.   

 

Ottamatta muuten kantaa, niin meillä lukiolainen sai toimeentulotukea aikoinaan sosiaalisin perustein. Isänsä oli maksukyvytön, minä kuntoutustuella ja nuorella itselläänkin haasteita. Eli se vanhempien velvollisuus kustantaa opiskeluja loppui meillä maksukyvyttömyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoululainen opiskelee ammattiin, joten työllistyminen on helpompaa opintojen jälkeen ja niiden aikana. 

Moni haluaa jatkaa opintoja. Ei se ole mihinkään kiveen hakattu, että pitäisi mennä amiksesta suoraan töihin.

Mielestäni ei amislaisten pitäisi joutua ottamaan opintolainaa. Ei 2500€ brutolla maksella isoja opintolainoja tuosta vaan.

Jotenkin idea, että pitää rahoittaa lainalla elämisensä, että  tt-tuen mukainen summa tulee täyteen ei sovi mielestäni muihin kun AMK tai yliopisto opintoihin, joiden jälkeen on maksukykyä maksaa myös se paremmin kun palkka alkaa kolmosella tai nelosella heti valmistumisen jälkeen. 

 

Siis jos puhutaan nuorista alle 20 vuotiaista nuorista, niin jokin mättää, jos sen ikäinen nuori joutuu ottaa lainaa elämiseensä. - Mihin katosi nuorten vanhempien velvollsiuus elättää lapsensa? - Ikävästi tulee myös mieleen, että olisiko yksi syy miki lukiolaiset saisivat helpommin "hyvinvointivaltion" mahdollistamia tukia siinäkin, että lukio antaa paremmat valmiudet hakea tukia kuin ammattikoulu? - Tai jonkun jo mainitseman ero siinäkin että ammattikoululaisen odotetaan menevän töihin kun taas lukiolaine pääsee mahdollsiesti kiinni "omasta alastaan" vasta siinä vaiheessa kun moni ammattikoululainen on ollut jo vuosia töissä. - Eroa vain lisää nykysin se, että suuri osa korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu paikoista täytetään ylppäreiden arvosanojen perusteella ja vasta toissijaisesti pääsykokeiden ja muiden valinta-tapojen kautta, jolloin ammattikoulupohjalta voi toki päästä mutta vaatii usein eritavoin työtä kuin heillä, jotka ovat mahd. koko lukioajan tai ainakin huomattavan osan lukioajastaan käyttää tähttäämällä himoitsemaansa opiskelupaikkaan.   

 

Ottamatta muuten kantaa, niin meillä lukiolainen sai toimeentulotukea aikoinaan sosiaalisin perustein. Isänsä oli maksukyvytön, minä kuntoutustuella ja nuorella itselläänkin haasteita. Eli se vanhempien velvollisuus kustantaa opiskeluja loppui meillä maksukyvyttömyyteen. 

Rottatapaukset erikseen

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan ihnettelen, että mihin suurin osa nuorista lukioliaisista tai amnattikoululaisista tarvitsee lainaa kun toisin omana aikanani, niin nykyisin on maksuton toinen aste ja vanhemnat vastaa elatuksesta yleisesti 18 ikävuoteen asti...

Ihan kuule elämiseen.Helmikuussa hallituksen tekemän lakimuutoksen myötä vähävaraisen perheen lukiolaisen on kustannettava oma elämänsä kokonaan asumisesta, ruoasta, lääkkeistä, hammashoidosta yms. lähtien, vaikka asuisi kotona. Esim. työttömän yh-vanhemman on paha ottaa rahaa taikaseinästä, vaikka kuinka haluaisi. Ja tiedoksi sinulle, kun et näemmä sen vertaa tiedä, että lukiolainen täyttää 18 yleensä kesken lukion. 

Varmaan siksi kun usein amikset on työelämässä samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä lukiolaisten loikoilurahasta puhut? Ja miks nuorten -vanhempien elatusken alaisuudessa elävien- ammattikolulaisten sen paremmin lukiolaisten tulsi ottaa opintolainaa?

Toimeentulotuki. Se on se vastikkeeton tuki, jonka pitäisi olla viimesijainen tukimuoto. Jos lukiolaiset saa tätä helpommin, ottamatta opintolainaa ja ilman velvollisuutta ilmoittautua ensin te-toimistoon, niin he ovat erityisasemassa muihin, myös amislaisiin verrattuna.

Minä olen sitä mieltä että koko opintolaina on saatanasta ja opiskelijoille tulisi turvata opiskelurauha eli taloudellinen pärjääminen siinä missä muillekin kansalaisille. Oli sitten lukiossa tai amiksessa.

Juuri näin. On kohtuutonta vaatia elämään velaksi toisella asteella. Se johtaa vain keskeyttämisiin tai velkaantumiseen heti täysi-ikäistymispäivänä, kun tulonhankkimismahdollisuudet ovat käytännössä olemattomat. . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoululainen opiskelee ammattiin, joten työllistyminen on helpompaa opintojen jälkeen ja niiden aikana. 

Moni haluaa jatkaa opintoja. Ei se ole mihinkään kiveen hakattu, että pitäisi mennä amiksesta suoraan töihin.

Mielestäni ei amislaisten pitäisi joutua ottamaan opintolainaa. Ei 2500€ brutolla maksella isoja opintolainoja tuosta vaan.

Jotenkin idea, että pitää rahoittaa lainalla elämisensä, että  tt-tuen mukainen summa tulee täyteen ei sovi mielestäni muihin kun AMK tai yliopisto opintoihin, joiden jälkeen on maksukykyä maksaa myös se paremmin kun palkka alkaa kolmosella tai nelosella heti valmistumisen jälkeen. 

 

Siis jos puhutaan nuorista alle 20 vuotiaista nuorista, niin jokin mättää, jos sen ikäinen nuori joutuu ottaa lainaa elämiseensä. - Mihin katosi nuorten vanhempien velvollsiuus elättää lapsensa? - Ikävästi tulee myös mieleen, että olisiko yksi syy miki lukiolaiset saisivat helpommin "hyvinvointivaltion" mahdollistamia tukia siinäkin, että lukio antaa paremmat valmiudet hakea tukia kuin ammattikoulu? - Tai jonkun jo mainitseman ero siinäkin että ammattikoululaisen odotetaan menevän töihin kun taas lukiolaine pääsee mahdollsiesti kiinni "omasta alastaan" vasta siinä vaiheessa kun moni ammattikoululainen on ollut jo vuosia töissä. - Eroa vain lisää nykysin se, että suuri osa korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu paikoista täytetään ylppäreiden arvosanojen perusteella ja vasta toissijaisesti pääsykokeiden ja muiden valinta-tapojen kautta, jolloin ammattikoulupohjalta voi toki päästä mutta vaatii usein eritavoin työtä kuin heillä, jotka ovat mahd. koko lukioajan tai ainakin huomattavan osan lukioajastaan käyttää tähttäämällä himoitsemaansa opiskelupaikkaan.   

 

Ottamatta muuten kantaa, niin meillä lukiolainen sai toimeentulotukea aikoinaan sosiaalisin perustein. Isänsä oli maksukyvytön, minä kuntoutustuella ja nuorella itselläänkin haasteita. Eli se vanhempien velvollisuus kustantaa opiskeluja loppui meillä maksukyvyttömyyteen. 

Rottatapaukset erikseen

Rotta sul on housuissas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan ihnettelen, että mihin suurin osa nuorista lukioliaisista tai amnattikoululaisista tarvitsee lainaa kun toisin omana aikanani, niin nykyisin on maksuton toinen aste ja vanhemnat vastaa elatuksesta yleisesti 18 ikävuoteen asti...

Ihan kuule elämiseen.Helmikuussa hallituksen tekemän lakimuutoksen myötä vähävaraisen perheen lukiolaisen on kustannettava oma elämänsä kokonaan asumisesta, ruoasta, lääkkeistä, hammashoidosta yms. lähtien, vaikka asuisi kotona. Esim. työttömän yh-vanhemman on paha ottaa rahaa taikaseinästä, vaikka kuinka haluaisi. Ja tiedoksi sinulle, kun et näemmä sen vertaa tiedä, että lukiolainen täyttää 18 yleensä kesken lukion. 

Niinpä, elämiseen. Meillä asuu kotona ammattiin opiskeleva nuori aikuinen, joka on jo täysi-ikäinen. Me vanhemmat kustannamme suurimman osan eli ruoat, matkakortin ja maksamme puhelinlaskunkin. Mutta opiskelijan on silti vaikea olla kokonaan ilman rahaa. Joskus hajoavat kengät tai tarvitaan uusi pusero, edullisia meikkejäkin joskus tarvitaan, deodorantti loppuu ja kaverit pyytävät joskus elokuviin tai kahvilaan. Juuri hajosi kuulokkeet. Kesällä matkusti ystävänsä luokse toiseen kaupunkiin. Eli mitä milloinkin. Pakko ottaa lainaa, kun ei töitäkään saa.