Miksi yksinhuoltajia haukutaan? Esim. tällainen tapaus kuin itselläni. Jokaisella on syynsä olla yh.
Heräsin yöllä puolison sairaskohtaukseen, sain elvytettyä hänet ja pidettyä hengissä ambulanssin tuloon saakka. Jos en olisi tässä onnistunut niin olisin ollut vielä illalla rouva, aamulla yksinhuoltaja.
Kommentit (35)
Ethän sä yh olisi ollut vaan leski. Yh-viha johtuu niistä, jotka eroaa saadakseen yh-korotukset ja tuet, usein vaikka toinen on lasten elämässä tiiviisti ja maksamassa sitä. Lapsivapaan saanti on vielä oksettavampi syy.
Tottakai on niitä, jotka ei näin tee, mutta kun nämä tapaukset ihan avoimesti asista puhuu, leimautuu muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä yh olisi ollut vaan leski. Yh-viha johtuu niistä, jotka eroaa saadakseen yh-korotukset ja tuet, usein vaikka toinen on lasten elämässä tiiviisti ja maksamassa sitä. Lapsivapaan saanti on vielä oksettavampi syy.
Tottakai on niitä, jotka ei näin tee, mutta kun nämä tapaukset ihan avoimesti asista puhuu, leimautuu muutkin.
Miksi lapsivapaan saaminen olisi niin kauheaa? Ihan muistan MLL.s sivuiltakin lukeneeni, että vanhemman oma aika on tärkeää jaksamisen kannalta? Jos diili ennen raskautta miehen kanssa on ollut, että molemmat aktiiviseti osallistuu lasten hoitoon, mutta käytännössä tämä ei parisuhteessa ollessa ole alkuunkaan toteutunut, vaan mies on sluibannut kokonaan siten, ettei äiti saa koskaan yhtään omaa aikaa, niin mitä pahaa siinä on, että eron jälkeen voi myös nauttia siitä levosta ja rauhasta, mitä saa silloin, kun lapset ovat toisella vanhemmalla?
On hyvin yleistä, että vasta eron jälkeen mies pystyy ottamaan vastuuta lapsesta esim. joka toinen viikonloppu (koska muuten ei näkisi lapsiaan lainkaan), mutta ennen eroa ei olisi tullut kuuloonkaan, että mies olisi jotenkin vastuussa lapsista edes tuntia.
Tiedän monia ihan ydinperheitä, joissa pidetään huoli siitä, että äitikin saa omaa aikaa. Esim. yksi ystäväni varasi ihan hotellihuoneenkin välillä ihan vain saadakseen olla rauhassa, ja hänen miehensä (lasten isä) silloin hoiti lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä yh olisi ollut vaan leski. Yh-viha johtuu niistä, jotka eroaa saadakseen yh-korotukset ja tuet, usein vaikka toinen on lasten elämässä tiiviisti ja maksamassa sitä. Lapsivapaan saanti on vielä oksettavampi syy.
Tottakai on niitä, jotka ei näin tee, mutta kun nämä tapaukset ihan avoimesti asista puhuu, leimautuu muutkin.Miksi lapsivapaan saaminen olisi niin kauheaa? Ihan muistan MLL.s sivuiltakin lukeneeni, että vanhemman oma aika on tärkeää jaksamisen kannalta? Jos diili ennen raskautta miehen kanssa on ollut, että molemmat aktiiviseti osallistuu lasten hoitoon, mutta käytännössä tämä ei parisuhteessa ollessa ole alkuunkaan toteutunut, vaan mies on sluibannut kokonaan siten, ettei äiti saa koskaan yhtään omaa aikaa, niin mitä pahaa siinä on, että eron jälkeen voi myös nauttia siitä levosta ja rauhasta, mitä saa silloin, kun lapset ovat toisella vanhemmalla?
On hyvin yleistä, että vasta eron jälkeen mies pystyy ottamaan vastuuta lapsesta esim. joka toinen viikonloppu (koska muuten ei näkisi lapsiaan lainkaan), mutta ennen eroa ei olisi tullut kuuloonkaan, että mies olisi jotenkin vastuussa lapsista edes tuntia.
Tiedän monia ihan ydinperheitä, joissa pidetään huoli siitä, että äitikin saa omaa aikaa. Esim. yksi ystäväni varasi ihan hotellihuoneenkin välillä ihan vain saadakseen olla rauhassa, ja hänen miehensä (lasten isä) silloin hoiti lapsia.
Minä myös ihan ydinperheen äitinä pidän huolta siitä, että minulla on omaa aikaa. Käyn esimerkiksi kerran vuodessa viikon tai kahden reissun ulkomailla ilman miestä tai lapsia. Arjessa myös pidän huolen että saan välillä huilata. Ja sama koskee toki miestä.
Syynä on ihan vain naisviha. Mikään muu ei Selitä sitä, että miesten epäonnistumiset kuitataan naisten syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä yh olisi ollut vaan leski. Yh-viha johtuu niistä, jotka eroaa saadakseen yh-korotukset ja tuet, usein vaikka toinen on lasten elämässä tiiviisti ja maksamassa sitä. Lapsivapaan saanti on vielä oksettavampi syy.
Tottakai on niitä, jotka ei näin tee, mutta kun nämä tapaukset ihan avoimesti asista puhuu, leimautuu muutkin.Miksi lapsivapaan saaminen olisi niin kauheaa? Ihan muistan MLL.s sivuiltakin lukeneeni, että vanhemman oma aika on tärkeää jaksamisen kannalta? Jos diili ennen raskautta miehen kanssa on ollut, että molemmat aktiiviseti osallistuu lasten hoitoon, mutta käytännössä tämä ei parisuhteessa ollessa ole alkuunkaan toteutunut, vaan mies on sluibannut kokonaan siten, ettei äiti saa koskaan yhtään omaa aikaa, niin mitä pahaa siinä on, että eron jälkeen voi myös nauttia siitä levosta ja rauhasta, mitä saa silloin, kun lapset ovat toisella vanhemmalla?
On hyvin yleistä, että vasta eron jälkeen mies pystyy ottamaan vastuuta lapsesta esim. joka toinen viikonloppu (koska muuten ei näkisi lapsiaan lainkaan), mutta ennen eroa ei olisi tullut kuuloonkaan, että mies olisi jotenkin vastuussa lapsista edes tuntia.
Tiedän monia ihan ydinperheitä, joissa pidetään huoli siitä, että äitikin saa omaa aikaa. Esim. yksi ystäväni varasi ihan hotellihuoneenkin välillä ihan vain saadakseen olla rauhassa, ja hänen miehensä (lasten isä) silloin hoiti lapsia.
Minä myös ihan ydinperheen äitinä pidän huolta siitä, että minulla on omaa aikaa. Käyn esimerkiksi kerran vuodessa viikon tai kahden reissun ulkomailla ilman miestä tai lapsia. Arjessa myös pidän huolen että saan välillä huilata. Ja sama koskee toki miestä.
Ja aviomiehesi on ihan ok sen kanssa että kerran vuodessa lähdet houraamaan ulkomaille???
Tämä palsta suoltaa vihaa yksinhuoltajia kohtaan. Täällä on niin paljon naistenvihaajia.
Leskethän on totaalihuoltajia ei yksinhuoltajia…
Vierailija kirjoitti:
Syynä on ihan vain naisviha. Mikään muu ei Selitä sitä, että miesten epäonnistumiset kuitataan naisten syyksi.
Olipahan itsekritiikitön näkökanta.
Yksinhuoltajia haukutaan sen vuoksi kuin muitakin esim. työttömiä. Syynä on haukkujan huono itsetunto. Hänellä on kasi tapaa korjata itsetuntoaan. Nostaa itseään tai alentaa muita. Itsensä nostaminen korkeammalle tasolle on vaikeampaa, joten hän yrittää alentaa muita samalle tasolle itsensä kanssa. Uhriksi käy kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan tietoisesti tehnyt lapset yksinhuoltajana. Halusin lapsen, en miestä. Yhteiskunnan tukia ei saadamuuta kuin lapsilisät.
Teit puoliorvon ja palstamammat hurraa. Huonompi lähtökohta olisi vain täysorvolla.
Kaikista tulee orpoja siinä vaiheessa kun he elävät molempien vanhempien kuoleman jälkeen täysin iästä riippumatta. Joillakin se orpous saattaa siis alkaa 60-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Leskethän on totaalihuoltajia ei yksinhuoltajia…
Leskeys on eri asia kuin avioero, sillä siihen ei ole voinut periaatteessa itse vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen yh äiti.. Halusin lapsen mutta en miestä. Miestä yritin vieroittaa lapsesta ja onnistuinkin lapsen ensimmäisen elinvuoden vieroiruksessa. Sitten isä sai käräjien kautta tapaamiset lapsen kanssa. Tämä harmittaa edelleen vuosien jälkeen sillä olisin halunnut pitää lapsen vain itselläni.
Incelli runoilee.
Kyllä sinä oletkin nyt yksi v#tun sankari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä yh olisi ollut vaan leski. Yh-viha johtuu niistä, jotka eroaa saadakseen yh-korotukset ja tuet, usein vaikka toinen on lasten elämässä tiiviisti ja maksamassa sitä. Lapsivapaan saanti on vielä oksettavampi syy.
Tottakai on niitä, jotka ei näin tee, mutta kun nämä tapaukset ihan avoimesti asista puhuu, leimautuu muutkin.Miksi lapsivapaan saaminen olisi niin kauheaa? Ihan muistan MLL.s sivuiltakin lukeneeni, että vanhemman oma aika on tärkeää jaksamisen kannalta? Jos diili ennen raskautta miehen kanssa on ollut, että molemmat aktiiviseti osallistuu lasten hoitoon, mutta käytännössä tämä ei parisuhteessa ollessa ole alkuunkaan toteutunut, vaan mies on sluibannut kokonaan siten, ettei äiti saa koskaan yhtään omaa aikaa, niin mitä pahaa siinä on, että eron jälkeen voi myös nauttia siitä levosta ja rauhasta, mitä saa silloin, kun lapset ovat toisella vanhemmalla?
On hyvin yleistä, että vasta eron jälkeen mies pystyy ottamaan vastuuta lapsesta esim. joka toinen viikonloppu (koska muuten ei näkisi lapsiaan lainkaan), mutta ennen eroa ei olisi tullut kuuloonkaan, että mies olisi jotenkin vastuussa lapsista edes tuntia.
Tiedän monia ihan ydinperheitä, joissa pidetään huoli siitä, että äitikin saa omaa aikaa. Esim. yksi ystäväni varasi ihan hotellihuoneenkin välillä ihan vain saadakseen olla rauhassa, ja hänen miehensä (lasten isä) silloin hoiti lapsia.
Tiedän ainakin kaksi miestä, jotka eron jälkeen ei edelleenkään hoitaneet niitä lapsiaan, vaan kiikutti ne aina välittömästi omalle äidilleen, eli mummo hoiti joka toisen viikonlopun. Jos olisi ollut se viikko/viikko -systeemi, niin ehkä silloin olisivat joutuneet hoitamaan. Mutta kun lapset asui eri paikkakunnalla ja toinen koulussa ja toinen päiväkodissa, niin ei tätä systeemiä voitu noudattaa. Lapset oli sitten loma-ajat isällään eli mummolassa.
Just kun ollaan näin kapeakatseisia, että juuri tuollaisiahan kaikki yh.t on.
t. Yh, joka tienaa n. 120000e vuodessa ja lasten isäkin on korkeakoulutettu ja hyvätuloinen, joskaan ei juuri kuvioissa.