Lue keskustelun säännöt.
Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?
16.09.2026 |
50-100 vuotta vanhat remontoidut asunnot paljon kodikkaampia
Kommentit (73)
Tää "keittiö = yksittäinen seinä olkkarissa, jolle isketty hella, tiskikone, lavuaarit ja kaapit" on kyllä vihoviimeisen typerä keksintö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai että miksi? No siksi, kun halutaan tehdä mahdollisimman vähällä maksimaaliset voitot! Tämän takia rakennusyhtiöt tekevät tällaisia surkeita luukkuja nykyään, joissa ei ole viihtyisää asua. Viihtyisän asunnon rakentaminen maksaisi enemmän ja se vaatisi neliöitä enemmän.
Minusta kylppäri-vessan ja saunan voisi yhdistää olohuone-keittiöön. Suihku voisi olla yksi kulmaus. Lauteet yhdelle seinälle. Liesitaso toimii kiukaana. Ei tarvita kaukolämpöä kun olohuoneen voi lämmittää saunaksi. Voi lauteilta katsella televisiota samalla kun heittää löylyä liedelle.
Minulla on tapana katsoa Hesarista uusien talojen pohjakuvia. Surkeiksi ovat menneet lähes poikkeuksetta. Parhaat pohjat kerrostaloasuntoihin on suunniteltu silloin, kun aravamääräykset ohjasivat suunnittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tapana katsoa Hesarista uusien talojen pohjakuvia. Surkeiksi ovat menneet lähes poikkeuksetta. Parhaat pohjat kerrostaloasuntoihin on suunniteltu silloin, kun aravamääräykset ohjasivat suunnittelua.
Näin on. Silloin jokaisessa huoneessa piti myös olla ikkuna. Nykyään ei tarvi, aivan älytöntä.
Lasiseinäiset taloyhtiön saunat ovat myös perseestä. Ei siis vain oviset, vaan kun on koko seinä lasia. Löyly häviää sekunnissa kuin pieru Saharaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot
Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot
Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.
Niitä tehdään, koska ne kelpaavat ihmisille. Jos olisin ostamassa asuntoa uudesta talosta, niin en takuulla kelpuuttaisi tuollaisia. Ja antaisin varmasti palautetta. Suurin osa ihmisistä tyytyy siihen, mitä on saatavilla ja on hiljaa. Vaikka en yleensä ole turhan tiukan sääntelyn kannalla, niin asuntorakentamiseen tarvitaan normeja, koska rakennetut asunnot ovat meillä kymmeniä vuosia. Asunnoilla pitää olla minimikoko (esim. 35 m2), kaksioilla pitää olla minimikoko (esim. 45-50 m2), samoin kolmioilla (70 m2) ja neliöillä (90 m2). Makuuhuoneella pitää olla minimikoko ja säilytystilaa ja keittiön kaappeja pitää olla riittävästi asunnon kokoon nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan ole ymmärtänyt sen avokeittiön ideaa. Tilanpuute? Rahapula?
Grynderi voi kätevästi nipistää neliöistä, kun saa ängettyä keittiön ja olohuoneen samaan tilaan. Se on luonnollisesti halvempaa, silti kohteelle lätkäistään aivan posketon hintalappu.
Säästävät muka seiniä. Kissanvillat, tunkevat ylimääräisiä seiniä kunnon kokoisten makuuhuoneiden keskelle. Sen jälkeen kaikki makkarit ovat sellaisia, että parisängyn lisäksi sinne mahtuu vain pari 45 cm syvää kaappia. Lastenhuoneiksi tarkoitettuihin huoneisiin mahtuu nuo pari kaappia, metrin levyinen sänky ja koulupöytä, ei mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasiseinäiset taloyhtiön saunat ovat myös perseestä. Ei siis vain oviset, vaan kun on koko seinä lasia. Löyly häviää sekunnissa kuin pieru Saharaan.
Niinhän nykyisin tehdään saunat omakotitaloihinkin. Pahimmillaan heti lasiseinän toisella puolella vessanpytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lähtee jo niistä ulkotiloista ja pihasta. Tontti raivataan sileäksi, sitten sinne kipataan suuri sorakuorma ja kaikki luontaiset maanmuodot tasoitetaan. Etupihaa hallitsee valtavan asfaltoitu pihatie ja parkkipaikka. Lopulle tontille kylvetään pikkuinen nurmikko, joka kituu kuivuuttaan soran päällä. Aita tietysti rakennetaan myös, se on korkea umpiaita, koska pensasaita vaatii huoltoa. Puita ei istuteta koska ne roskaavat. Paitsi tuijat eivät roskaa. Niitä voidaan laittaa kolme.
Ei muuten juuri mikään ole rumempi suomalaisessa pihassa kuin tuija 😁
Kiitos tästä. Menenkin heti sisälle häpeämään. Terv Tuija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sulla ole varaa niihin. Kitiset koska sulla on pakkomielle. Et osta koskaan. Sinä kuolet vuokralaisena.
AP on köyhä. Mielummin 2020 valmistunut tuliterä, moderni asunto kuin joku homeinen koppi 60-luvulta. M29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot
Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.
Niitä tehdään, koska ne kelpaavat ihmisille. Jos olisin ostamassa asuntoa uudesta talosta, niin en takuulla kelpuuttaisi tuollaisia. Ja antaisin varmasti palautetta. Suurin osa ihmisistä tyytyy siihen, mitä on saatavilla ja on hiljaa. Vaikka en yleensä ole turhan tiukan sääntelyn kannalla, niin asuntorakentamiseen tarvitaan normeja, koska rakennetut asunnot ovat meillä kymmeniä vuosia. Asunnoilla pitää olla minimikoko (esim. 35 m2), kaksioilla pitää olla minimikoko (esim. 45-50 m2), samoin kolmioilla (70 m2) ja neliöillä (90 m2). Makuuhuoneella pitää olla minimikoko ja säilytystilaa ja keittiön kaappeja pitää olla riittävästi asunnon kokoon nähden.
Enpä tiedä kelpaavatko, tällä hetkellähän uudiskohteiden myynti sakkaa pahasti. Toki jossain on aina asuttava, ja varmasti esim. nuoret joituvat asumaan myös ankeissa yksiöissä, joita on tuupattu markkinoille sijoittajien lypsylehmiksi. Mutta ehkä se epäviihtyisyys näkyy sitten siinä, että asunnoissa viihdytään vain hetki.
Vierailija kirjoitti:
AP on köyhä. Mielummin 2020 valmistunut tuliterä, moderni asunto kuin joku homeinen koppi 60-luvulta. M29
Se on tuliterä tasan pari päivää, sen jälkeen alkaa tulla elämisen jälkiä. Eivätkä ne ole kauniita muovisissa ja halvalla tehdyissä pinnoissa. Viihtyisää jatkoa sinulle maalarinvalkoisessa muovikuutiossa. Muista olla nojailematta parvekkeella kaiteisiin!
Tämän takia olemme suunnitelleet ja rakentaneet 3 taloamme itse, omien mieltymysten mukaan.
Meille avokeittiö (ei seinäkeittiö!) on ollut taas must mutta järkevästi sijoitettuna. Kaikki talot ovat suunnitellut 12-14 hengen ruokapöydän ympärille käytännössä.
Nyt kun etsimme rivaria vanhuuden tukikohdaksi yritämme löytää yksitasoisen asunnon missä ei olisi kammottavaa I-keittiötä tai muuten umpinaista keittiötä jota ei voi avata ja laajentaa.
Ihan mielenkiinnosta: miten olette päätyneet rakentamaan 3 omakotitaloa? Kysyn, koska olen jo pidempään ihmetellyt sitä, miten asumisesta tuntuu vaivihkaa tulleen kaikkialla projekteja. Sitoutuminen kotiin ja samalla ympäristöön tuntuu menettäneen merkitystään. Jos ennen rakennettiin elämän aikana 1 unelmakoti, nyt unelmakoteja voi rakentaa joka elämänvaiheeseen omansa.
Elämäntilanteet muuttuvat 30 vuodessa, asuinkunta ei.
Ensimmäinen talo rakennettiin suurperheelle, meillä oli 4 lasta kotona. Tällä talolla tehtiin hyvä tili 90-luvun lopussa.
Sitten löysimme unelmien tontin ja teimme hyvin alhaisen tarjouksen. Unohdimme koko jutun kunne 1/2v myöhemmin myyjä otti yhteyttä. Tälle tontille rakennettiin pala luksusta, lapsia oli enää 2 kotona.
Kun kuopuskin oli lukiossa halusimme pienemmän, helpomman ja yksitasoisen talon joka tehtiin n 10v sitten. Välirahaakin jäi reilusti joten hankimme myös kodin etelästä.
Kohta on taas aika muuttaa pienempään koska emme jaksa Suomen kylmyyttä ja pimeyttä, Suomeen jää vain pieni tukikohta lomia varten ja elämämme siirtyy lopullisedti etelä-Eurooppaan.
Taloudellisesti olisi ollut helpointa ja ehkä fiksuintakin jäädä tuohon ensimmäiseen mutta me olemme sellaisia että aina pitää olla jotain tekemistä. Uusi haave, uusi projekti, jotain haastetta
Kaavoituksella on ratkaiseva osuus siihen, millaisia asuntoja rakennetaan. Asemakaava määrittelee tontille tarkan rakennusoikeuden määrän kerrosneliömetreinä. Koska tontti ja rakennusoikeus maksavat saman verran riippumatta siitä, kuinka monta asuntoa taloon tulee, rakennusliikkeelle on taloudellisesti kannattavinta jakaa nämä neliöt mahdollisimman moneen osaan. Pienistä asunnoista saadaan korkempi neliöhnita. Jos kaava sallii vapaan asuntomäärän, neliöt kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniksi tuoton maksimoimiseksi.
Kaavoitus määrää usein rakennuksen suurimman sallitun leveyden eli runkosyvyyden sekä julkisivulinjat. Tehokkaassa kaupunkirakentamisessa talojen rungoista tehdään usein hyvin syviä. Kun syvään runkoon suunnitellaan pieniä asuntoja, niistä tulee väistämättä kapeita ja pitkiä "putkia", joissa on ikkunoita vain yhdellä seinällä.
Lainsäädäntö sallii pienten asuntojen rakentamisen. Lakisääteinen asunnon minimikoko on 20 m2. Tuo raja on liian alhainen.
Kaavoittajalla on hyvät mahdollisuudet vaatia parempaa. Vantaalla on jo linjattu, että uusissa hankkeissa enintään 30 % asunnoista saa olla alle 30 %. Minusta tuota voisi tiukentaa huomattavasti. Esimerkiksi siten, asuntojen minimikoko olisi 35 m2 ja asunnoista 30 % saisi olla alle 45 m2. Kaavassa voisi kerrosneliömäärän lisäksi säädellä myös asuntojen lukumäärän maksimimäärän.
Joskus väitetään, että ihmiset haluvat pieniä asuntoja, koska ne maksavat vähän. Minä ole eri mieltä. Väitän, että juuri kukaan ei halua asua pienessä yksiössä kovin pitkään. Ihmiset haluavat edullisia asuntoja ja sen ei tarvise tarkoittaa samaa kuin pienet asunnot.
Avokeittiö uudessa omakotitalossa on moderni tulkinta vanhanajan tuvasta. Tavallaan ymmärrän ratkaisua, ja sen voi toteuttaa tyylikkäästikin. Itse kaipaan kuitenkin erillistä olohuonetta ja keittiötä, pienemmät huoneet ovat kodikkaampia ja akustiikaltaankin usein myös miellyttävämpiä.