Lue keskustelun säännöt.
Mies löysi uuden, espanjalainen opsikelijatyttö voitti perheen.
16.07.2013 |
Mies (aikuinen 40v) lähti syksyllä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, YOssa piti parantaa ihan jopa tohtoriksi asti.
Minä ja lapset (kaksi koulikäistä) kannustimme häntä kaikin tavoin.
Kävimme siivoamassa ja laittamassa kuntoon hänen opiskelijasolunsa.
Miehellä ei ollut varaa vuokrata omaa asuntoa, koska opiskelun aikana perheemme tulot vähenivät huomattavasti.
Syksyllä mies tuli kotiin joka viikonloppu, oli kotona usein 3-4 päivää viikosta. Yhtäkkiä joulua ennen se väheni, syy oli kuulemma että tenttejä, tenttejä.
Pakkohan se oli uskoa. Tai siis uskoin.
Kevät meni tenttien parissa. Kannustin ja maksoin osan ja autoin.
Skypetykset hiipuivat - joko huonon yhteyden takia tai siksi, ettei "kirjastossa saa skypettää".
Miehen lisäkoulutuksen kesto oli alunperin 2-4 vuotta, riippuen siitä, miten paljon ja ahkerasti opiskelee.
Luulin miehen opiskelleen todella hienosti ja kannustin ja kiitin ja ihailin häntä siitä - ei kuka tahansa 40-kymppinen yhtäkkiä selviäkään koulunpenkillä.
Mutta mun miespä selvisi!
Luotin siihen, että kahden vuoden opiskelun jälkeen saamme isän/miehen kotiin. Ajattelin, että jos mies opiskelee ja tentii 24/7 - tietenkin hän valmistuu nopeasti.
Ihailin miestäni jopa siitä, että hän rääkkää itseään tiivillä opiskelemisella, jotta suoriutuisi mahdollisimman nopeasti!
Mies on "opiskellut" koko kesän.
Päätimme lasten kanssa yllättää isin ja varasimme opiskelupaikkakunnalta hotellin, ihan sviittiin tuhlasin, ja sitten lähdimme hakemaan isiä rentoutumaan.
Mutta.
Isihän oli jo rentoutunut.
YO:ssa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja mieheni puhuu (suomen lisäksi) sujuvaa eestiä ja espanjaa - hän olikin rakastunut espanjalaiseen opiskelijaan (Patricia, 17v minua nuorempi) - ja nyt kun jäi kiinni, sanoi, että aikoo jättää perheensä.
Patricia kuulemma palaa Espanjaan ensi keväänä, ja mieheni kuulemma menee perässä.
Nyt on ongelma se, että Patrician perhe on katolinen. Eivät missään nimessä hyväsky naimisissa olevaa miestä (eronneen tohtorikoulutuksen saaneen miehen kuulemma hyväksyvät) - ja nyt mieheni siis laittaa eropaperit, jota ero ehtii astua voimaan ennen ensi kevättä.
Ja minä jäin kuin nalli kalliolle. Mies ei edes puhunut lapsista. Ei minusta. Ei talosta. Ei mistään.
Ja tässä sitä nyt ihmetellään elämän menoa kuin koomassa.
Aivan turta.
Ei mitään tajua.
Ei mitään.
En ole kehdannut puhua asiasta kenellekään, en edes ystäville - saati vanhemmilleni.
Ei hajuakaan mitä sanon lapsille.
Ja olen muuttanut kielet ja maat ja nimet tässä, en minä ihan naiivi ole.
Mutta tarina itsessään on ihan totta.
Ja nyt tässä pitäisi kasata jonkinlaista elämää.
Mies ilmoitti myös, ettei vastaa enää puheluihini; saan kommunikoida hänen kanssaan vain tekstareilla tai meileillä.
Että näin.
Aika raskaalta tuntuu.
Kommentit (329)
Villi veikkaus on, että kun arkielämä Espanjassa alkuhuuman jälkeen koittaa, niin onni ei tule kestämään.
Melkein kahdenkymmenen vuoden ikäero!
Tulet kyllä selviämään, tavalla tai toisella. Mutta takaisin ko hyypiltö älä ota kun palaa häntä koirien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sika mies. Tyypillä ei tule olemaan helppoa. Hänellä voi olla kivaa parisen vuotta, mutta jos lähtökohtana 23-v. tyttö eri kulttuurista niin paska osuu tuulettimeen jossain vaiheessa. Ota yhteyttä sen tytön vanhempiin ja kerro totuus vävypojasta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sika mies. Tyypillä ei tule olemaan helppoa. Hänellä voi olla kivaa parisen vuotta, mutta jos lähtökohtana 23-v. tyttö eri kulttuurista niin paska osuu tuulettimeen jossain vaiheessa. Ota yhteyttä sen tytön vanhempiin ja kerro totuus vävypojasta.
Tämä on 13 vuotta vanha keskustelu. Eiköhän neuvominen ole aika turhaa nyt.
Yhteys Patrician kotikaupungin katolisen kirkon pappiin. Ja kerrot papille, että mies on tehnyt aviorikoksen.
lähdetkö treffeille ja rakastumaan? milloin ehtisit? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sika mies. Tyypillä ei tule olemaan helppoa. Hänellä voi olla kivaa parisen vuotta, mutta jos lähtökohtana 23-v. tyttö eri kulttuurista niin paska osuu tuulettimeen jossain vaiheessa. Ota yhteyttä sen tytön vanhempiin ja kerro totuus vävypojasta.
Tämä on 13 vuotta vanha keskustelu. Eiköhän neuvominen ole aika turhaa nyt.
Olis kiva kuulla kuinka suuren rakkauden kanssa kävi.
Voi lapsiparkoja minkä isän ovat saaneet :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ymmärrettävää. Nuoret naiset ovat lääpällään hopeakettuihin.
Vieläkö mies on opiskelijatytön kanssa yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika! Nyt yhteys anoppiin ja appeen ja ryhdyt kyselemään, millä tavalla he ryhtyvät kantamaan vastuuta, kun poika noin lähtee. Uskomattoman moni mies "tulee tajuihinsa" kun äitinsä kysyy, että miten käy erossa lasten tapaaminen.
Tärkeintä on tehdä asia oikein julkiseksi jo nyt. Kerjää sääliä miehen sukulaisilta, esitä jätettyä ja petettyä täysillä, älä mitenkään mollaa miestä. Hanki anoppi puolellesi, ja miehen siskot.
Voipi olla että siskot ja anoppi eivät lähde apn kelkkaan. Semmostakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkkyä. Mutta niin tyypillistä miestouhua. Jos ei muuta, niin tästä opitaan ja paljon liittyen miehiin.
Mä voin lyödä pääni pantiksi että tuon tytön kanssa se suhde ei tule kestämään. Mutta sinä jatkat eteenpäin vahvana. Olin itse tuonikäisenä kakarana sekaantunut reilusti vanhempaan ja se ei kauaa kestänyt kun kasvoin, olin aivan tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet on. Ikinä ei ikinä saa uhrata itseään tai siivittää miehen menestystä. Nainen kärsii aina ja vieläkin vuosituhansien jälkeen opimme sen kantapään kautta. Petos, kun luottaa ja uskoo, panostaa elämänkumppaniin on jotain niin uskomattoman musertavaa, että sen tietää vain petetty.
Mutta hyvä, että mies lähti. Yksin on parempi kuin kulissessa ja petoksessa.
Omani ei lähde ja minä teen lähtö päivittäin. Tämä riivaus se vasta raskasta onkin. Kuin kelluisi välitilassa. Haluaisin pisteen ja päätöksen. Haluaisin rauhallisen mielen. Mutta olen jumissa ja aina kun yritän lähteä lonkerot kiertyvä tiukemmin ja tiukemmin ympärilleni.
Sinä taas menet eteenpäin rohkeasti ja varmasti. Sinä olet voittaja! Sinä pystyt tähän!
Miksi et pääse lähtemään, jos haluat lopettaa suhteen? Normaalissa parisuhteessa voit kertoa asiasta, että asumuseroon ja sovitte miten asia järjestetään. Jos tämä ei ole mahdollista, sitä tärkeämpää lopettaa suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sika mies. Tyypillä ei tule olemaan helppoa. Hänellä voi olla kivaa parisen vuotta, mutta jos lähtökohtana 23-v. tyttö eri kulttuurista niin paska osuu tuulettimeen jossain vaiheessa. Ota yhteyttä sen tytön vanhempiin ja kerro totuus vävypojasta.
Tämä on 13 vuotta vanha keskustelu. Eiköhän neuvominen ole aika turhaa nyt.
Hyvä on kommentoida kaikenikäisiin keskusteluihin. t. nostaja pro extreme
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä ei ole tekoälyn avulla luotu tarina, niin siinä tapauksessa toivotan paljon voimia ja tsemppiä.
Vuonna 2013 ei ollut tekoälyä...
Aloitko pihtaamaan ja ohjeistamaan joka asiassa keski-ikäisen naisen tyyliin? Siitä saa mitä tilaa.
IDIOOTIT KOMMENTOIMASSA 13 VUOTTA VANHAA ALOITUSTA.
Vierailija kirjoitti:
Aloitko pihtaamaan ja ohjeistamaan joka asiassa keski-ikäisen naisen tyyliin? Siitä saa mitä tilaa.
Näin tässä tapauksessa taisi käydä...eli klassinen loppu"huipennus" jonka jälkeen alkaa uhriutuminen.
Ei tohtoriopinnoissa tehdä tenttejä. Oikeasti et tiennyt tätä?