Lue keskustelun säännöt.
Haluan lääkäriksi, onko liian myöhäistä? Onko mahdollisuuksia?
22.08.2014 |
Olen 24-vuotias nainen ja koko ajan enemmän mielessäni pyörii lääkärin ammatti. Kiinnostas ja olis sellainen työ jota haluaisin tehdä. Olen kuitenkin koulutukseltani lähihoitaja ja työelämässä. Onko vielä liian myöhäistä lähteä tavoittelemaan lääkärin uraa?
olisin valmis käymään lukion ja sit hakemaan yliopistoon? Kannattaako vai oonko sit melkein 30-vuotiaana liian vanha opiskelemaan lääkäriksi? Matikka, fysiikka ja kemia on aina ollut mielenkiintoista ja suhkot helposti ymmärrettävää mulle.
nyt neuvoja kehiin kannattaako?
Kommentit (71)
Oikeastiko on mahdollista että peruskoulupohjainen voi pärjätä lääkiksessä? lähärin opiskelumateriaali on helpompaa kuin peruskoulussa, näin kerran pukuhuoneessa koepapereita. Opittavaa on vähän ja se on helppoa ja työtä ei tarvita.
Luulin aina että lääkis on vaikeaa, kuten muukin yliopisto, työlästä.(humanisti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassu ajatus ettei lähäri voisi mennä yliopistoon. Itse pääsin 1,5kk pääsykokeisiin luettuani sisään Helsingin yliopistoon. Kävin sitä ennen lähärikoulun, en siksi että olen tyhmä vaan siksi koska lähihoitajan työ tuntui nuorempana kiinnostavalta. Olin sitä ennen käynyt lukion.
Niin kaikki lähihoitajat sairaanhoitajista puhumattakaan haluavat lääkäreiksi. Se vaan on vähän hankalampi päästä lääkikseen kuin em hoitajakouluuhin, joihin pääsee kaikki.
Täällä lääkisopiskelija, jolla opinnot loppusuoralla.
Koe ei ole läpihuutojuttu, mutta tärkeintä on...
Älä lähde kouluun vääristä syistä. Jo lääkis on rankka, työmäärä valtaisa, tahti kova ja paineet valtavat. Olen opiskellut ennen yhteiskuntatieteitä, joten voin sanoa, ettei työmäärää voi mitenkään verrata. Lisäksi kohtaat rankkoja aiheita, sairautta, kuolemaa, kärsimystä. Työ on raskasta myös, lääkäriltä vaaditaan hyvin paljon ja palkka ei päätä huimaa. Oletko val is kantamaan vastuun ihmisen terveydestä ja jopa hengestä? Ei ole ihme, että kirurgit tekevät eniten itsemurhia. Harmittaa aina, kun kohtaan ihmisen, joka opiskelee alaa vääristä syistä, työssä kun tehdään töitä sairaiden ihmisten kanssa.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 16:04"]Oikeastiko on mahdollista että peruskoulupohjainen voi pärjätä lääkiksessä? lähärin opiskelumateriaali on helpompaa kuin peruskoulussa, näin kerran pukuhuoneessa koepapereita. Opittavaa on vähän ja se on helppoa ja työtä ei tarvita.
Luulin aina että lääkis on vaikeaa, kuten muukin yliopisto, työlästä.(humanisti)
[/quote]
Uskoisin sen kyllä olevan haastavaa. Tentteihin tulee tuhatsivuisia englanninkielisiä kirjoja, paljon nippelitietoa, asioiden yhdistelyä. Pahinta on tahti. Moni lukionkin käynyt reputtaa, joissain tenteissä jopa 40%. Jos et pärjää tarpeeksi hyvin, putoat vuosikurssilta.
Ja noista kirjoista, meillä ainakin ollut suurin osa englanniksi pl Duokkarin kirjat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin Tampereella 2000- luvun alkupuolella aloittaneilla monet kirjat englanniksi. Ainakin patologia, fysiologia, biokemia, histologia ja moni muu. Mutta kyllä sen englannin oppii vasta niitä kirjoja lukiessa, koska ei lukiossa tietenkään opetella niitä asioita...
Mä tunnen kaksi kuuden ällän ylioppilasta , jotka eivät päässeet Tampereen lääkikseen. Lukion päättötodistuksen keskiarvotkin heillä lähes 10...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Pisterajoista ei kannata alkaa tappelemaan sillä ne vaihtuvat joka vuosi. Jos valitaan esim. 100 hakijaa niin pisteraja on se minkä ylittää nuo 100 hakijaa. Pisterajoja ei siis anneta etukäteen.
[/quote]
Tämän varmaan kaikki ymmärtävät.
Kyse oli viimeisimmän kokeen pisterajasta.
Aikaisempaan kirjoitteluun viitaten, on ihan naurettava väite että maksimipisteet olisivat olleet 60, tarkoituksena tuskin on että kaikki valittavat saavat täydet pisteet kokeesta, vaan että tuloksiin saadaan reilua hajontaa. Miten ihmeessä muuten puolet voidaan ottaa valintakoepisteiden perusteella edes sisään jos koe on kaikkinensa niin helppo? :)
Ja vaikka eri lääkiksissä ja hammaslääkiksissä kokeen eri osioille annetaan eri painotukset pisteissä, ei 60 voi olla mitenkään tulos kokeesta, joiden kysymykset on yleisesti pisteytetty niin, että maksimipisteet keikkuvat siellä 150 kieppeillä. Sehän tarkoittaisi että joku yliopisto rankkaisi vaan yhden osion tärkeäksi ja jättäisi kaikki muut vähäiselle huomioarvolle.
Eli Suomeksi, viime vuonna riitti kun sai valintakokeesta n. puolet oikein ja pääsi valintakoepistekiintiössä sisään.
Edelleen, tsemppiä alkuperäiselle :)
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 10:57"]
Olen 24-vuotias nainen ja koko ajan enemmän mielessäni pyörii lääkärin ammatti. Kiinnostas ja olis sellainen työ jota haluaisin tehdä. Olen kuitenkin koulutukseltani lähihoitaja ja työelämässä. Onko vielä liian myöhäistä lähteä tavoittelemaan lääkärin uraa?
olisin valmis käymään lukion ja sit hakemaan yliopistoon? Kannattaako vai oonko sit melkein 30-vuotiaana liian vanha opiskelemaan lääkäriksi? Matikka, fysiikka ja kemia on aina ollut mielenkiintoista ja suhkot helposti ymmärrettävää mulle.
nyt neuvoja kehiin kannattaako?
[/quote] oikein hyvin ehdit mutta on hanskassa syventävät kemia, fysiikka, biologia ja pitkästä matematiikasta ei ole haittaa. Jopa niin että oot kirjoittanut noista vähintään E niin oikein hyvät mahikset päästä, lukemista se vaatii vielä ja pääsykoekurssit koska lukiosta on jonkun verran aikaa. Onnea yritykseen. Työ on palkitsevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hammaslääkiksen ohella ei todellakaan voi opiskelle sairaanhoitajaksi. Pakollista opetusta, luentoja ja klinikkaa on klo 8-16, tähän vielä lukemiset päälle. Eikä muuten pidä paikkaansa tuo, että huomattavasti helpompi päästä. Jonkin verran helpompi, mutta esim. Helsinkiin hampaalle pääsee n. samoilla pisteillä kuin Kuopioon tai Ouluun yleiselle puolelle.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 12:38"]Ilman yo-todistusta hakemisesta vielä. Valintakokeen koepistekiintiön sisäänpääsyraja oli Helsinkiin viime vuonna 51,869. Pikaisesti laskin valintakokeen maksimipistemärän ja se oli jotakin 150 pisteen kieppeillä.
Lääkiksellä on jotakin "raakapisteitä" ja valintakoepisteitä, joten ei nousta luvuista suoraan voi kaikkea päätellä, esim. jostakin kysymyksistä voi olla vähimmäispistemäärä mikä pitää saada, jotta kyseisen alueen vastauksista ylipäätään saa pisteet plakkariin.
Jos ajattelee, että tasaisesti saa vastattua jokaisen aihealueen kysymyksiin, sisään pääsee siis ilman yo-todistusta jos saa (alle?) puolet kokeesta oikein. Vilkuilin kysymyksiä ja ne eivät todellakaan olleet kaikki vaikeita! Osa toki kinkkisempiä.
Pidä unelmistasi kiinni!
[/quote]
tähän kohtaan nyt kerron, että maksimipisteet on 60, ei 150... yhden tehtävän saat vastata väärin, silti pääset sisään. Vaikeinta pääsykokeissa on aika, eli 45min/osio. Tämä tarkoittaa, että laskurutiinin on oltava kunnossa, tehtäviä ei ehdi tarkistaa vaan on siirryttävä miettimättä eteenpäin.
[/quote]
No mitä jos laskisit uudelleen, itse laskin uusimmasta julkaistusta valintakokeesta nuo pisteet.Löytyy netistä, käytä Googlea.
Ylipäätäänhän missään pääsykokeissa tehtäviä ei ehdi tarkistaa, oli sitten lääkis, tai inssipuoli, tai ihan mikä vaan. Ammattikoulusta saa täyden jatko-opintokelpoisuuden, suomeksi se tarkoittaa että LÄHIHOITAJA VOI HAKEA YLIOPISTOON, ESIMERKIKSI LÄÄKETIETEELLISEEN TIEDEKUNTAAN, koska hänellä on siihen koulutuksen puolesta tunnustettu valmius.
[/quote] tunnustettu valmius??? syventävät kemia, fysiikka ja biologia pitää olla hallussa ja pitkästä matematiikasta ei ole haittaa. Pelkästään lähäripohjalta ei pääse lääkikseen ellei oo käynyt noita yllämainittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 13:20"]
Hyvin kerkeät :) mä olen 26v ja lääkis tavoitteena 2016. Nyt oon alkanut lukemaan bilsaa, kemiaa ja fysiikkaa
[/quote] yksinkö meinaat opiskella? Vai menetkö iltalukioon?
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 21:40"]
Täällä yksi kolmekymppisenä lääkikseen lähäripohjalta ilman lukiota päässyt. Opiskelin ensin itse kotona fysiikan ja kemian kurssit, sitten kävin vielä valmennuskurssin jossa opetettiin Galenoksen asiat, nykyäänhän sen tilalla on lukion biologia.
lukion biologia, fysiikka, kemia ja ei todellakaan ole haittaa pitkästä matematiikasta.
Nuorena en saanut kouluja käytyä masennuksen vuoksi, en siis käynyt amista siksi että olisin huono koulussa vaan siksi että ei ollut silloin voimavaroja enempään.
Nyt on viides vuosi menossa, arvosanat tähän mennessä olleet vähän vaihtelevasti kaikkea mahdollista 1-5 mutta enimmäkseen 3 ja 4. Jos ei olisi lapsia ja ehtisin paremmin keskittyä opiskelemaan niin voisi olla vähän paremmatkin. Ihan kuitenkin pärjään siinä missä lukion käyneetkin. Suhteellisen vähällä vaivalla siis pärjään.
Muusta yliopisto-opiskelusta ero ole kokemusta joten en osaa verrata mutta kyllä perusahkera ja perusfiksu ihminen siellä pärjää riippumatta taustasta ja aiemmista opinnoista.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 21:46"]
Minullakin haaveena hammaslääkis! Toisaalta olen yrittänyt miettiä todellisia syitä miksi haluan juuri lääkikseen, miksei suuhygienistinammatti riitä.
[/quote] haave, onko realistinen haave? eli sulla on hallussa lukion syventävät kemia, fysiikka, biologia ja matematiikka on tasoa 9-10 edes lyhyt
Te jotka haaveilette lääkikseen menosta niin ottakaa jo lukiossa syventävät kemia, fysiikka ja biologia ja mikäli matikkapäätä niin pitkä matematiikka, siitä ei ole ainakaan haittaa.
Yhestä Pelle Miljoonan kans soittaneesta Jan? tuli proviisori. Kaikki on mahdollista jos haluaa!
Lääkiksen, hampaan ja elukan pistemäärät eivät ole vertailukelpoisia keskenään. En jaksa alkaa sitä tässä selostamaan kännykällä, älyvuodon sivuilla paljon lisäinfoa. Sisäänpääsyyn "riittää", että olet parhaan 10-15% joukossa. Kilpailu ja hakijoiden taso on kova, sillä häviävän pieni osa sinne kokeeseen tulee huvikseen tai ala-arvoisilla tiedoilla. Opiskelu on väliin raskasta, mutta antoisaa.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 13:00"]
Ihan uteliaisuudesta: täällä neuvotaan ap:tä suorittamaan vain lukion kemian, fysiikan ja bilsan kurssit eikä käymään koko lukiota. Eikö lääkiksessä tarvita ollenkaan kielitaitoa, siis eikö siellä ole esimerkiksi vieraskielisiä tenttikirjoja?
Kysyn siksi, että jouduin itse aikoinani opiskelemaan oman tutkintoni (ihan suomalaisessa yliopistossa) suurimmaksi osaksi vierailla kielillä. Siis tenttikirjat oli valtaosaksi vieraskielisiä ja myös osa luennoista pidettiin englanniksi (ulkomaiset luennoitsijat). Myös vaihtovuonna piti tietysti selvitä muilla kielillä kuin suomeksi. Tosin lääkiksestä ei ilmeisesti paljon lähdetä vaihtoon?
[/quote]
Minulla oli peruskoulun päättötodistus luokkaa huono/luokaton. Menin aikuislukioon vasta kolmekymppisenä ja sain neljästä ensimmäisestä englanninkurssista jokaisesta arvosanaksi kymmenen. Viidennestä kurssista sain ysin, lopuista kolmesta kympin. Kirjoitin laudaturin. Ruotsi vähän heikompi, vain kahdeksan päättöarvosanana. Otin myös vieraan kielen, venäjän ja siitä sain ihan ok pohjan tulevia opintoja varten.
Että kyllä ne muutkin kuin lukion käyneet osaa ;)
Tai siis, ei taito ole aina siitä kiinni.
Mun mielestä olisi vain hyvä asia, jos lääkärillä on kokemusta hoitajan työstä! Ymmärtäisivät paremmin työkavereitaan.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 12:38"]Ilman yo-todistusta hakemisesta vielä. Valintakokeen koepistekiintiön sisäänpääsyraja oli Helsinkiin viime vuonna 51,869. Pikaisesti laskin valintakokeen maksimipistemärän ja se oli jotakin 150 pisteen kieppeillä.
Lääkiksellä on jotakin "raakapisteitä" ja valintakoepisteitä, joten ei nousta luvuista suoraan voi kaikkea päätellä, esim. jostakin kysymyksistä voi olla vähimmäispistemäärä mikä pitää saada, jotta kyseisen alueen vastauksista ylipäätään saa pisteet plakkariin.
Jos ajattelee, että tasaisesti saa vastattua jokaisen aihealueen kysymyksiin, sisään pääsee siis ilman yo-todistusta jos saa (alle?) puolet kokeesta oikein. Vilkuilin kysymyksiä ja ne eivät todellakaan olleet kaikki vaikeita! Osa toki kinkkisempiä.
Pidä unelmistasi kiinni!
[/quote]
tähän kohtaan nyt kerron, että maksimipisteet on 60, ei 150... yhden tehtävän saat vastata väärin, silti pääset sisään. Vaikeinta pääsykokeissa on aika, eli 45min/osio. Tämä tarkoittaa, että laskurutiinin on oltava kunnossa, tehtäviä ei ehdi tarkistaa vaan on siirryttävä miettimättä eteenpäin.
Tsemppiä! Kannattaa edes yrittää :-) ainoa haaste on oikeasti päästä sisään, opiskelu menee hyvin omalla painollaan. Etkä ole liian vanha jos vaan taloudellisesti opiskelu edelleen onnistuu!