Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen väärässä paikassa
23.07.2026 |
Mikä ihme mua vaivaa? 49 vuotiaana vielä vaan ihastun kaikkiin miehiin, jotka hymyilee minulle. Onko tää jotain hyväksynnän hakua?
Olen naimisissa ja onnellinen mieheni kanssa. Silti ihastun helposti erityisesti työkavereihin joiden kanssa vietän paljon aikaa. Kaunis hymy ja minun sydän alkaa iskeä tiheämmin.
Olen alkanut pohtia pitäisikö minun mennä terapiaan, sillä eihän tämä voi olla normaalia.
Tällä kertaa ihastuin esihenkilööni, joka on kaiken hyvän lisäksi homo. Viimeksi ihastuin lääkäriini, joka sentään oli söpö hetero.
Kommentit (12)
Minäkin ihastun helposti. Jään seuraamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On varmaan sitä hyväksynnän hakua.
Minäkin ihastun mutta oon lihva niin yritän pitää ihastumisen salassa.
Ihastuminen, limerenssi, on vaiva johon lankeaa ihminen, joka on tyytymätön elämäänsä ja kaipaa jotakin.
Etsi siis elämääsi sisältöä ja merkitystä, ja vältät tämän psyykkisen ongelman.
Eihän siinä ole mitään pahaa, ihastumisia tulee ja menee. Jotkut neistä ihastuvat helpommin, arvelen että johtuu hyväksynnän kaipuusta tai muusta täyttymättömstä toiveesta/tarpeesta. Ehkä se syntyy lapsuudessa koetuista asioista/aikaisemmista parisuhteista tai nykyisessä suhteessa jokin häikkä mitä et tunnista. T. Toinen samanlainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös ihastun helposti. Ne myös onneksi menee ohi tai kohde vaan vaihtuu.
Elämässäni on paljon sisältöä, työ, puoliso ja lapset, omat harrastukset. En tiedä missä vika?
N34
Välttelen vanhempien naisten katsetta juurikin työstä syystä. Ovat kuin inceleitä tulkitsevat kaiken huomion kutsuksi seksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olet varmaan elämässäsi jäänyt vaille lempeyttä ja lämpöä läheisiltä ihmisiltä (vanhemmat, sukulaiset, ekat poikaystävät?). Perusturvallisuus jäänyt heikoksi. Alemmuudentunne ja heikko itsevarmuus sekä -luottamus? Jos henkilöllä on ihan ehjä, terve itsetunto ja hän uskoo olevansa riittävän hyvä ihminen, joka ansaitsee välittämistä muilta ja on sitä saanutkin, niin eivät tuollaiset peruskohteliaisuuteen kuuluvat jutut yleensä herätä mitään ihastumistunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kans samanlainen, ikää 45.
Mutta en pidä välttämättä vakavana/huonona asiana... Tai että automaattisesti jotain olis vakavasti pielessä. Jotkut vaan ihastuu helposti, jotkut tuskin koskaan.
Viimeisimpään tyyppiin ihastuin niin että yli vuoden ajattelin häntä lähes sekopäisesti joka päivä.
Mutta ne menee ohi, sitten kun siitä saa tarpeekseen.
Ja plussana saa kipinää elämään, sitä jaksaa ihastuneena vaikka mitä, ja ulkonäkökin kukoistaa.
Ja sitten kun ihastus hetkeks taukoaa, sitä nauttii ihanasta rauhan tunteesta. Saa nähdä kauanko sitä tällä kertaa kestää, ennenkuin seuraava ihastus tulee näköpiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Mä kans samanlainen, ikää 45.
Mutta en pidä välttämättä vakavana/huonona asiana... Tai että automaattisesti jotain olis vakavasti pielessä. Jotkut vaan ihastuu helposti, jotkut tuskin koskaan.
Viimeisimpään tyyppiin ihastuin niin että yli vuoden ajattelin häntä lähes sekopäisesti joka päivä.
Mutta ne menee ohi, sitten kun siitä saa tarpeekseen.
Ja plussana saa kipinää elämään, sitä jaksaa ihastuneena vaikka mitä, ja ulkonäkökin kukoistaa.
Ja sitten kun ihastus hetkeks taukoaa, sitä nauttii ihanasta rauhan tunteesta. Saa nähdä kauanko sitä tällä kertaa kestää, ennenkuin seuraava ihastus tulee näköpiiriin.
Ajattelen samoin: jotkut ihastuu usein, jotkut ei koskaan, ja se on synnynnäinen ominaisuus. ONhan jotkut myös aseksuaaleja/aromanttisia ihan vaan, koska ovat.
Itellä on helppoa: en rakastu koskaan. Saan pitää mielenrauhan, enkä tee typeriä päätöksiä ja pilaa elämääni hullaantumisen tunteen takia.
Kiitti kaverit.
Ap