Kuinka paljon olet tekemisissä puolisosi sukulaisten kanssa?
Kuinka paljon vietät aikaa puolisosi sukulaisten, esim. Hänen vanhempien, sisarusten tai lasten kanssa? Pidätkö heistä?
Mä olen kuullut, että jotkut miniä/vävyt tosi paljon tykkää appivanhemmistaan ja puolisonsa sisaruksista ja sitten taas on niitä, jotka välttelevät heidän seuraansa.
Mutta kai se menee niin, että joidenkin kanssa vaan synkkaa erityisen hyvin ja joidenkin kanssa ei ollenkaan.
Kommentit (26)
Appivanhempia näen lähinnä lasten synttäreillä pari kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun miespuolinen serkku on ollut yhdessä vaimonsa kanssa 10 vuotta ja vaimo on nähnyt anoppinsa/Appensa vain muutaman kerran koko tänä aikana, kun kuulemma heillä ei oikein kemiat natsaa. Pitkä välimatka ei ole syynä tähän, kun miniän omat vanhemmat asuvat samalla seudulla kuin appivanhemmat.
Niin miksi väkisin tavata, jos ei natsaa?
En mitenkään. Appivanhemmat ovat kuolleet jo ajat sitten eivätkä olleet mukavia ihmisiä ja onneksi asuivat tuhansien kilometrien päässä eri maassa. Miehen sisko oli ihan ok mutta mokasi elämänsä kun aloitti suhteen äitinsä uuden miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään. Appivanhemmat ovat kuolleet jo ajat sitten eivätkä olleet mukavia ihmisiä ja onneksi asuivat tuhansien kilometrien päässä eri maassa. Miehen sisko oli ihan ok mutta mokasi elämänsä kun aloitti suhteen äitinsä uuden miehen kanssa.
Miksi tuo oli moka?
Vanhempansa ovat kuolleet. Sisarukset eivät hyväksyneet minua, joten emme ole heidän kanssaan tekemisissä lainkaan. Muiden sukulaisten kanssa ollaan tekemisissä useita kertoja vuodesssa.
Useammin kuin omia vanhempia, joita tapaan kerran vuodessa.
Appivanhempien kanssa tavattiin 1-2 kertaa viikossa, kun lapset oli pienempiä eli alle teini-ikäisiä. Anoppi on jo mun läheinen eli jos ero tulisi, niin en katkoisi välejä häneen. Nyt tavataan puolison vanhempia 1-2kertaa kuussa.
Puolison siskoa tavataan 1-2 kertaa vuodessa.
Puoliso pitää itse huonosti yhteyttä muihin sukulaisiinsa, jotka asuvat ympäri Suomea, joten he ovat jääneet mullekin vieraiksi.
Aiemmin enemmänkin mutta sitten käly ilmoitti etten ole perhettä (vain 25 vuotta naimisissa ja 2 yhteistä lasta), ei antanut mun olla mukana yhdessäkään hautajaiskuvassa anopin arkulla (anopin kanssa oltiin ihan läheisiä kunnes sairastui) jolloin totesin että eipä tarvitse enää olla tekemisissä. Saatan muutaman sanan säästä vaihtaa sukujuhlissa mutta siihen se jää.
Puolison sisko ei ensimmäisinä seurusteluvuosinsmme sanonut minulle sanaakaan (edes tervehtinyt) tai ottanut edes katsekontaktia, joten vaikea mitään lämpimiä välejä enää kehitellä, vaikka nykyään tunnustaakin jo olemassa oloni.
Hyvin vähän. Ollaan oltu 16v yhdessä ja olen nähnyt miehen veljet alle 10 kertaa. Miehen vanhempia nähdään 2-3kk välein lähinnä sen takia, että haluavat nähdä lastamme. Ei ole mitenkään ihmeellisesti mitään miehen sukua vastaan, mutta ei mies itsekään ole heidän kanssa tekemisissä. Eikä esim. näe veljiään edes kerran vuodessa tai ole edes kuukausittain heidän kanssa yhteydessä.
Osittain välttelen,mutta aina ei onnistu. Mut en pidä yhteyttä omatoimisesti, enkä välttämättä vastaa. Voivat puolisollekkin soittaa. Tämä vain siksi,kun 20 vuoden aikana olen huomannut että me olemme se viimeinen " vaihtoehto" ja viimeiset joille ilmoitetaan yhtään mitään ja viimeiset jotka kutsutaan jonnekkin, jos nyt on vielä ns. vapaata paikkaa jäljellä. Me emme kuulu heidän loma suunnitelmiin,mutta jotenkin olettavat puolison suku, että he automaattisesti kuuluisivat meidän loma suunnitelmiin. Kerrotaan nyt sen verran, et kun puolison vanhemmat tulevat meille,kaikki puolison sisarukset ja heidän lapset ajattelevat et heilläkin on oikeus tulla ja tehdä mitä me nyt sitten teemmekään yhdessä. Mutta puolison vanhemmat kun menevät kyläilemään taas puolison sisaruksille, ei meille ole tilaa emmekä me mahdu heidän aikatauluihin. Kahden vuoden mykkäkoulu tuli puolison sisarelta,kun söimme nouto ruokaa puolison vanhempien kanssa yhdessä, eikä heitä oltu kutsuttu. Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitenkään. Appivanhemmat ovat kuolleet jo ajat sitten eivätkä olleet mukavia ihmisiä ja onneksi asuivat tuhansien kilometrien päässä eri maassa. Miehen sisko oli ihan ok mutta mokasi elämänsä kun aloitti suhteen äitinsä uuden miehen kanssa.
Miksi tuo oli moka?
no onhan toi aika villi muuvi.
Enemmän kuin omien, 1 - 2 kertaa vuodessa.
Anopin tapasin 8 vuotta sitten, ihan ok.
Mä tapaan sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viihdyn ja joita haluan tavata.
En tapaile ketään siksi, että sukulaissuhde velvoittaa. Esim serkuistani en tiedä edes etunimiä. Mutta vastauksena kysymykseen, anoppini on kuollut, appiukkoa näen ehkä kerran kuussa, hän on ihan hyvä tyyppi ollut jo yli 20 vuotta.
M43
Melkein joka yö näen unta eli painajaisia anopista :(
Mun miespuolinen serkku on ollut yhdessä vaimonsa kanssa 10 vuotta ja vaimo on nähnyt anoppinsa/Appensa vain muutaman kerran koko tänä aikana, kun kuulemma heillä ei oikein kemiat natsaa. Pitkä välimatka ei ole syynä tähän, kun miniän omat vanhemmat asuvat samalla seudulla kuin appivanhemmat.