Varhaiskasvatuksen opettaja
Miksi arvostus on niin huonoa? Näkyy vanhempien asenteessa ja ylisurkeassa palkassa.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Monet vakaopet on tittelinkiepeitä ja vakaope koulutus on ollut yliopistokoulutuksista ainoa mihin ovat päässset. Kertoohan tämä jo sen että moni täälläkin parjattu lähihoitaja jatkaa opiskelua vakaopeksi.
Sanoohan sen maalaisjärkikin että ihmisistä tulee tittelinkipeitä jos heidät laitetaan tekemään samaa työtä täysin eri tason koulutuksilla. Vaihdan nyt tässä vaippaa mutta olen sentään maisteri toisin kuin tuo toinen tuossa vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet vakaopet on tittelinkiepeitä ja vakaope koulutus on ollut yliopistokoulutuksista ainoa mihin ovat päässset. Kertoohan tämä jo sen että moni täälläkin parjattu lähihoitaja jatkaa opiskelua vakaopeksi.
Sanoohan sen maalaisjärkikin että ihmisistä tulee tittelinkipeitä jos heidät laitetaan tekemään samaa työtä täysin eri tason koulutuksilla. Vaihdan nyt tässä vaippaa mutta olen sentään maisteri toisin kuin tuo toinen tuossa vieressä.
Kyllä on tliopistokoulutuksessakin joku pielesssä kun akateemisten pitää vaihtaa paskavaippoja. Toisaalta kyllä vakaope on vain kandi, ei maisteri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet vakaopet on tittelinkiepeitä ja vakaope koulutus on ollut yliopistokoulutuksista ainoa mihin ovat päässset. Kertoohan tämä jo sen että moni täälläkin parjattu lähihoitaja jatkaa opiskelua vakaopeksi.
Sanoohan sen maalaisjärkikin että ihmisistä tulee tittelinkipeitä jos heidät laitetaan tekemään samaa työtä täysin eri tason koulutuksilla. Vaihdan nyt tässä vaippaa mutta olen sentään maisteri toisin kuin tuo toinen tuossa vieressä.
Kyllä on tliopistokoulutuksessakin joku pielesssä kun akateemisten pitää vaihtaa paskavaippoja. Toisaalta kyllä vakaope on vain kandi, ei maisteri!
Osa on maistereita ja suositus on, että kaikki olisivat jatkossa.
Joo ihan hirveäksi on menny touhu. Koulutus sitä koulutus tätä. Tulee jo korvista ulos tää oman koulutuksen yliarvostaminen.
Kohta ammattitaitoiset suomenkieliset lastenhoitajat varmasti lähtee kävelemään, tilalle sitten saadaan kuuliaita epäpäteviä hoitajia joilla suomenkieli ei kunnossa.
Tai ehkä pelkät opettajat jää hoitamaan, eikun siis Opettamaan.
Sinänsä koulutus on arvostettava asia ja kyllä se näkyy siinä, miten henkilö lasten kanssa toimii.
-Ai, kun opettaja huutaa lapsille ja on etäinen eikä kovin kiinnostunut lapsista, hän on parempi koska on tietty koulutus? Joopajoo..
Sitten täällä on joka jumalan päivävalituksia kun lapset ovat muuttuneet, on erilaista kirjainyhdistelmää, ei puhuta suomea, on lastensuojelun asiakkuutta ja sitten heikosti ammattikoulussa koulutetuilla pitäisi näiden kanssa selvitä. Ei tule kesää. Ette te amitsut vaan kykene näiden nykypäivän lasten kanssa kelvolliseen opetukseen ja hoitoon. Huomaahan sen jo siitä, että jos se opettaja on hetken palaverissa toisaalla, niin on hengenhätä amitsulaisten piirissä, ei pärjätä ellei opettaja tule auttamaan hoitajia heidän töissään-
Päiväkoti on auki klo 6- 17. Työvuoro on kahdeksan tuntia. Opettajan työaika myös vaihtelee. Se vaan ei onnistu niin että yksi lastenhoitaja hoitaisi yksin ison lapsiryhmän. Kyllähän se minulle ainakin sopisi että ryhmässä oli koko ajan vähintään kolme lastenhoitajaa ja työ vain vessassa käyttämistä, vaipanvaihtoa, pukemista, riisumista. Ruuan tarjoilua, pienimpien syöttämistä. Perushoitoa yleensäkin. Opettaja voisi käväistä ryhmässä ja sosionomikin vilahtaa käytävällä. Vaan kun ei henkilömitoitus näin mene. Ei se opettaja ole aina kertomassa vanhemmille miten päivä meni. Ei aina edes tiedä. Miten voisikaan tietää parinkymmenen lapsen asiat. Tarpeeksi henkilökuntaa kaikissa ammattiryhmissä pitäisi olla. Ei homma muuten toimi.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on auki klo 6- 17. Työvuoro on kahdeksan tuntia. Opettajan työaika myös vaihtelee. Se vaan ei onnistu niin että yksi lastenhoitaja hoitaisi yksin ison lapsiryhmän. Kyllähän se minulle ainakin sopisi että ryhmässä oli koko ajan vähintään kolme lastenhoitajaa ja työ vain vessassa käyttämistä, vaipanvaihtoa, pukemista, riisumista. Ruuan tarjoilua, pienimpien syöttämistä. Perushoitoa yleensäkin. Opettaja voisi käväistä ryhmässä ja sosionomikin vilahtaa käytävällä. Vaan kun ei henkilömitoitus näin mene. Ei se opettaja ole aina kertomassa vanhemmille miten päivä meni. Ei aina edes tiedä. Miten voisikaan tietää parinkymmenen lapsen asiat. Tarpeeksi henkilökuntaa kaikissa ammattiryhmissä pitäisi olla. Ei homma muuten toimi.
Sitä henkilökuntaa ei ole tulossa lisää. Siksi pitäisi miettiä, että mikä toiminnassa on oikeasti tärkeää. Tarvitsevatko lapset oikeasti vasuja ja ties mitä lippulappusia? Onko oma sosionomi tarpeellinen vai voisiko sosiaaliasiat hoitaa jotenkin muutenkin vai tarvitaanko ylipäätään sosiaalijuttuja päiväkodissa? Jne.
Mutta eihän tällaista tietenkään todellisuudessa mietitä ja siksi tässä yhteiskunnassa mitkään resurssit eivät tahdo riittää.
Päiväkotipäivä:
6.30 Ovet aukeaa. Eka työntekijä tulee töihin. Ekat lapset tulevat. Pelataan lautapelejä, luetaan, yritetään tehdä rauhallisia juttuja kun työskennellään yksin. Jokainen tuleva lapsi pitää tägätä puhelimeen - leikit rikkoontuu tai lukeminen katkeaa.
8.00 Välivuorot tulevat töihin. Lapset jakaantuvat omiin ryhmiinsä. Siirrytään aamupalalle. Tässä kohtaa voi olla jo ryhmän kaikki 21 lasta paikalla ja 2 työntekijää. Toinen jakaa puurot, toinen tägää lapsia sisään, ehkä keksii keinon millä hangoittelevan lapsen saa tuojasta irti ja päivän starttaamaan ilman itkua, samalla ylläpidetään ruokarauhaa.
8.30 Aamupala-aika päättyy. Välivuoro menee lasten kanssa ruokalasta ryhmätilaan, aamuvuoro lähtee päivän ainoalle tauolle.
8.40 Aamuvuoro ottaa puolet lapsista vessaan ja pukemaan.
9.00 Iltavuoro tulee töihin (paitsi jos on opettajan iltavuoro, hän tulee myöhemmin) ja ottaa lapset ulos.
9.00 Pedagogisesti suunniteltua kehittävää toimintaa puoli tuntia, sitten vessaan ja pukemaan, siitä ulos. Ulkona olleet sisälle.
10.15 Pedagogisesti suunniteltua samaa kehittävää toimintaa toiselle puolikkaalle. Siivous. Sänkyjen laitto, nukkarin muu valmistelu.
10.50 Ulkoa sisälle ja käsipesun kautta syömään. Sisäryhmä syömään.
Syömästä päikkäreille, hiljaisia pöytäpuuhia, välipalalle. Aamuvuoro on lähtenyt klo 12. Välivuoro miettii milloin ehtisi kahvitauolle.
14.30 Välipalalta poistutaan joko kaikki ulos tai osa ulos. Sisällä pieni porukka ja vapaata leikkiä.
15.45 Loputkin ulkona, iltavuoro pitää kahvitaukonsa ja käy vessassa, menee ulos päästämään välivuoron kotiin.
Kun miettii miten vähän aikaa päivässä on suunnitellulle pedagogiikalle, verrattuna paljonko sitä suunnitteluaikaa on, niin eihän tuossa ole järkeä? Toki ihan käsienpesu ja vessassakäynti on arkipäivän pedagogiikkaa mutta onko se suunniteltua, tehdäänkö niistä arviointeja ja kirjauksia? Pienten puolella varmaan juu, kirjataan pottatreeneistä mutta silti.
Onko koskaan kokeiltu, että opettajat olisivat kiertäviä? Viettäisivät muutaman tunnin päivässä ryhmissä, silloin kun jotain toimintaa voidaan järjestää? Havainnoisivat ja antaisivat ryhmään pedagogiset suunnitelmat ja seuraavalla käynnillä arvioisivat ja tekisivät uudet suunnitelmat. Yhdellä opella voisi olla 4-6 ryhmää, kunhan saman päiväkodin sisällä kaikki. Ihan niin kuin Kveot tekevät. Näin saataisiin opeille ehkä isompi palkka, välttyisivät pyllyjen pesulta (pedagoginen opetustilanne kyllä sekin jonkun tietäjän mukaan on!) ja ryhmissä olisi suuremman osan päivästä se kolme työntekijää paikalla. Samalla toiminta olisi laadukkaampaa, väittäisin, sillä pienryhmäkoot saataisiin pienemmiksi opettajan ollessa ryhmässä. Tai sitten sitä hyödynneittäisiin lakisääteisten taukojen pitämiseen.
Tämä mahdollistaisi myös erilaisten opettajien palkkaamista. Voisi olla musiikinopettajaa joka vetäisi muskareita ja opettaisi musiikin alkeita, liikunnanope suunnittelisi viikottaiset jumpat ja ohjaisi ulkoliikuntaa, kävisi tekemässä temppuratoja, toimisi linkkinä harrastusten pariin. Ei sen opetuksen tarvitsisi olla niin rajoittunutta, opettajan omiin mielenkiinnonkohteisiin ja vahvuuksiin jumittunutta.
On tässä lapsettoman elämässä jotain hyvääkin siihen verrattuna, kun kuvittelee tilannetta, että oma lapsi tai useampia pitäisi viedä tuollaiseen elämänpiiriin. Olen siis jo ihan hirveän vanha yms., joten katselen asiaa tosi etäältä.
Monet vakaopet on tittelinkiepeitä ja vakaope koulutus on ollut yliopistokoulutuksista ainoa mihin ovat päässset. Kertoohan tämä jo sen että moni täälläkin parjattu lähihoitaja jatkaa opiskelua vakaopeksi.