Pitkän matematiikan laudaturista saa jatkossa 28,9 pistettä ja lyhyen matematiikan 28,2 pistettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo jonnekin kauppasurkeaan. Kunnon aloille saa vielä pitkästä matikasta paljon enemmän pisteitä.

Kauppasurkeasta vlmistuneet vain tienaavat aika paljon enemmän kuin keskiverto korkeasti koulutetut. 

Vain silloin jos pääsevät hyvään työpaikkaan, joita on Suomessa harvoja, muuten kouluttautuvat muihin hommiin.

 En oo kuullu yhdenkään kauppatieteilijän kouluttautuvan muihin hommiin. On kautta aikojen ollut yksi parhaiten työllistävistä aloista. Samoin parhaiten ansaituista aloista. Tällä hetkellä toki kaikilla aloilla huono työllisyystilanne, myös korkeasti koulutetuille. Vain lääkäreillä on varmasti töitä. Sinne siis lääkkikseen päästäkseen taas pitää olla superhyvä koulussa tai sitten menestyä erittäin hyvin pääsykokeessa luonnontieteellisissä aineissa.

Vierailija kirjoitti:

Joo aloille, johon matikkaa ei tarvitse. Kyllä esim lääkikseen jatkossakin on merkittävästi suuremmat pisteet pitkällä matikalla

Ei tarvitse. No voi hyvänen aika. Se pitkä matikka on niitä harvoja aineita jotka todella auttavat kehittämään loogisen täsmällisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja argumentoinnin taitoja. Se ei liity pelkästään siihen osaako joku laskea jonkun triviaalin kauppalaskun tai korkolaskun. Suomi ampuu tässä itseään päähän eikä tällä kertaa edes vain kasseille kuten yleensä näissä. Lasten ja nuorten aikuisten ajattelun taidot ovat nykyisin muutenkin pohjamudissa niin nyt vielä tällainen sekopäinen uudistus.

En ole kirjoittanut sen paremmin lyhyttä kuin pitkääkään matematiikkaa, mutta olen väitellyt. Tehkää perässä.

Vierailija kirjoitti:

Todella ääliömäinen uudistus. Tenavat menevät varmasti siitä mistä aita on jo kaatunut eikä kenenkään looginen ajattelu kehity edes sitäkään mitä nyt. Matematiikan, äidinkielen ja fysiikan oppimäärien ja niiden arvosanojen korrelaatio yleiseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja akateemiseen menestymiseen millä tahansa alalla myöhemmin on kansainvälisesti monin tutkimuksin osoitettu todella vahvasti. Siksi ulkomaiset yliopistot alalla kuin alalla arvostavat niitä opiskelleita.

Osin kyse on seuraus, mutta tiedetään että vahvasti myös kausaalisuussuhteesta. Noiden aineiden parissa työskentely ja menestyksekäs opiskelu kehittää ajattelun taitoja aivan eri määrin kuin helpompien läpihuutoaineiden joissa kuka tahansa pystyy vastaamaan isommin ajattelemattakin sen verran että läpi pääsee keskinkertaisella arvosanalla.

Tämä. Käsittämätön uudistus, ja mitä ilmeisimmin täysin asiaa ymmärtämättömien mutta äänekkäiden toimesta.

Vierailija kirjoitti:

Todella ääliömäinen uudistus. Tenavat menevät varmasti siitä mistä aita on jo kaatunut eikä kenenkään looginen ajattelu kehity edes sitäkään mitä nyt. Matematiikan, äidinkielen ja fysiikan oppimäärien ja niiden arvosanojen korrelaatio yleiseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja akateemiseen menestymiseen millä tahansa alalla myöhemmin on kansainvälisesti monin tutkimuksin osoitettu todella vahvasti. Siksi ulkomaiset yliopistot alalla kuin alalla arvostavat niitä opiskelleita.

Osin kyse on seuraus, mutta tiedetään että vahvasti myös kausaalisuussuhteesta. Noiden aineiden parissa työskentely ja menestyksekäs opiskelu kehittää ajattelun taitoja aivan eri määrin kuin helpompien läpihuutoaineiden joissa kuka tahansa pystyy vastaamaan isommin ajattelemattakin sen verran että läpi pääsee keskinkertaisella arvosanalla.

Kehittää lähinnä numeronpyörittelytaitoja, joita puolustavat matikkanörtit. Älykkyys ei kehity enää juurikaan lukioiässä ja se on pitkälti perinnöllistä. Äidinkieli, kielet ja muut aineet opettavat maailmasta ja elämästä paljon enemmän. Lukion pitkää matikkaa ei oikeasti tarvi missään muualla kuin hyvin matemaattisilla aloilla. Suurimmalla osa korkeakoulualoista lukion lyhytkin matikka on turhan pitkä. Ei sitä semmoisenasn tarvi korkeakoulussa. Turhaan nuoret pakertavat sen parissa. Se on lukion työläin aine. Olisi järkevämpi useimmille käyttää nuoruus muuhun. Liikuntaan, harrastuksiin, työntekoon, jotta saa työkokemusta jne. 

Yle uutisoi pitkän matikan lukijasta, joka kirjoitti lyhyestä matikasta Magnan. Ei ollutkaan helppoa. Aikoi kirjoittaa vielä pitkänäkin. Lyhyen matikan ällän raja on todella korkea toisin kuin pitkän. 

Se on noin vain tietyillä aloilla. Teknisillä aloilla pitkästä saa reippaasti enemmän pisteitä kuin lyhyestä. Lisäksi jokaisessa tapauksessa alemmissa arvosanoissa se piste-ero kasvaa kuitenkin merkittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo aloille, johon matikkaa ei tarvitse. Kyllä esim lääkikseen jatkossakin on merkittävästi suuremmat pisteet pitkällä matikalla

Käytännössä lääkikseen, diplomi-insinööriksi ja tietenkin matikkaa tai fysiikkaa lukemaan. Muilla aloilla ei merkitystä, niin pienet piste-erot uudella pistelaskulla. Ja valinnassa matikka on vain yksi aine. Muiden yht yleensä viiden aineen  arvosana on yhtä tärkeä. Eli turha ylikorostaa matikkaa. Kauppatieteiden matikka on erilaista kuin lukion. Lyhyt riittää oikein hyvin. Sama oikkiksessa, jossa matikka ei muutenkaan kovin tärkeä.

Joo jos haluaa lukea jotain markkinointia, johtamista tai laskista. Taloustiede on kovin pääaine ja siinä on hätää kärsimässä lyhyellä matikalla.

ohis

Tämä. Olen valmistunut kauppakorkeasta lyhyen matikan taustalla. Kansis ja rahoitus ovat sellaisia, joissa olin hätää kärsimässä. Peruskurssi menee vielä, mutta ei olisi voinut ajatella pääaineeksi. 

Pitkä matikka ei ole lukion työläin aine. Kielet ovat, sillä ne vaativat pänttäämistä kotona. Lapseni lukio oli kepeä pitkän matikan ja luonnontieteiden ansiosta. Minulla oli 4 kieltä. 

Tämä muutos on tehty naisten opiskelua helpottamaan. Eivät joudu lukea pitkää matematiikkaa jotta saavat hyvät pisteet. 

Naisille on helpotettu yliopistoon pääsyä vuosikymmenien ajan. Pakkoruotsista on tarkoituksella tehty miehille este ja naisille on tehty lyhyt matematiikka lukioon jota ei tarvitse edes kirjoittaa. Yliopistonki voi suorittaa ilman mitään matematiikan ymmärrystä. 

Tekniselle alalle haluttiin lisää naisia, niin matematiikan vaatimuksia laskettiin niin, että ne ovat lähellä lukion pitkän matematiikan tasoa.

Naisten suosiminen on mennyt liian pitkälle.

Minusta tämä uuditus on hyvä. Niille nuorille, jotka suunnittelevat alaa, jossa ei ole merkittävää eroa pisteillä. Minä hoidan nimittäin nuoria ja se järkyttävä paine tuosta pitkästä matikasta saa todella monet nuoret aivan itsemurhan partaalle. Hekin tietävät sen, ettei ala itsessään vaadi edes sellaista matikkaa. Vaikka kuinka matikka on yksi kehittävämmistä aineista, ei sitä silti kannata pitää yhtenä ainoina väylänä kehittyä. Silloin me suljetaan "markkinoilta" sellaisia ihmisiä joilla on huikeita taitoja, mutta matikka tuottaa haasteita. Itse olen taitava matikkassa ja se on minulle ollut helppoa. 

menkää saatana TÖIHIN

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka ei ole lukion työläin aine. Kielet ovat, sillä ne vaativat pänttäämistä kotona. Lapseni lukio oli kepeä pitkän matikan ja luonnontieteiden ansiosta. Minulla oli 4 kieltä. 

Vain osaltaan totta. Sitä paitsi kyseessä ei pidä olla työmäärä vaan menestys opinnoissa. Sen on todettu olevan korkein pitkän matematiikan opiskelijoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella ääliömäinen uudistus. Tenavat menevät varmasti siitä mistä aita on jo kaatunut eikä kenenkään looginen ajattelu kehity edes sitäkään mitä nyt. Matematiikan, äidinkielen ja fysiikan oppimäärien ja niiden arvosanojen korrelaatio yleiseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja akateemiseen menestymiseen millä tahansa alalla myöhemmin on kansainvälisesti monin tutkimuksin osoitettu todella vahvasti. Siksi ulkomaiset yliopistot alalla kuin alalla arvostavat niitä opiskelleita.

Osin kyse on seuraus, mutta tiedetään että vahvasti myös kausaalisuussuhteesta. Noiden aineiden parissa työskentely ja menestyksekäs opiskelu kehittää ajattelun taitoja aivan eri määrin kuin helpompien läpihuutoaineiden joissa kuka tahansa pystyy vastaamaan isommin ajattelemattakin sen verran että läpi pääsee keskinkertaisella arvosanalla.

Kehittää lähinnä numeronpyörittelytaitoja, joita

Höpö höpö. Numeron pyörittelytaitoja kehittää lähinnä ala asteen ja yläasteen matikka mutta mistäpä sinä peruskoulu ja amispohjalta ymmärtäisitkään mistään sen enempää. Tuo yhteys vaativien aineiden opiskelun ja menestyksen millä tahansa henkilön valitsemalla alalla välillä on todettu olevan niin vahva ettei sinun kiukuttelusi taida sitä tosiasiaa muuttaa. Toki ymmärrettävää jos itse et nuoruusiässä viitsinyt tehdä mitään asian hyväksi ja menestys on jäänyt kovin vaatimattomaksi niin harmittaahan se ja toivoisi muista samanlaisia pudokkaita ettei näyttäisi kehnommalta.

Tämä uudistus on tehty naisia varten vaikka naiset muutenkin on enemmistössä yliopistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä muutos on tehty naisten opiskelua helpottamaan. Eivät joudu lukea pitkää matematiikkaa jotta saavat hyvät pisteet. 

 

Naisille on helpotettu yliopistoon pääsyä vuosikymmenien ajan. Pakkoruotsista on tarkoituksella tehty miehille este ja naisille on tehty lyhyt matematiikka lukioon jota ei tarvitse edes kirjoittaa. Yliopistonki voi suorittaa ilman mitään matematiikan ymmärrystä. 

Tekniselle alalle haluttiin lisää naisia, niin matematiikan vaatimuksia laskettiin niin, että ne ovat lähellä lukion pitkän matematiikan tasoa.

Naisten suosiminen on mennyt liian pitkälle.

 

Nykyisin tytöt ovat matikassakin poikia parempia. Kielitaitoa tarvitaan ulkomaankaupassa ja EU-töissä sekä matkailussa. Matikka ei aiemminkaan ole ollut mikään keskeinen juttu yliopistoon pyrittäessä muualla kuin teknillisessä ja lääkiksessä. Lääkiksessä ei sitten tarvitse opiskella yhtään fysiikkaa, joten sen painottaminen opiskelijavalinnassa on epäloogista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella ääliömäinen uudistus. Tenavat menevät varmasti siitä mistä aita on jo kaatunut eikä kenenkään looginen ajattelu kehity edes sitäkään mitä nyt. Matematiikan, äidinkielen ja fysiikan oppimäärien ja niiden arvosanojen korrelaatio yleiseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja akateemiseen menestymiseen millä tahansa alalla myöhemmin on kansainvälisesti monin tutkimuksin osoitettu todella vahvasti. Siksi ulkomaiset yliopistot alalla kuin alalla arvostavat niitä opiskelleita.

Osin kyse on seuraus, mutta tiedetään että vahvasti myös kausaalisuussuhteesta. Noiden aineiden parissa työskentely ja menestyksekäs opiskelu kehittää ajattelun taitoja aivan eri määrin kuin helpompien läpihuutoaineiden joissa kuka tahansa pystyy vastaamaan isommin ajattelemattakin sen verran että läpi pääsee keskinkertaisella arvosanalla.

Kehittää lähinnä numeronpyörittelytaitoja, joita

Ei ole kyse älyn kehittämisestä, kyse on logiikan kehittämisestä ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämisestä. Sitä tarvitsee kaikkialla. 

Sä et ole opiskellut tarpeeksi matematiikkaa että ymmärtäisit edes. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka ei ole lukion työläin aine. Kielet ovat, sillä ne vaativat pänttäämistä kotona. Lapseni lukio oli kepeä pitkän matikan ja luonnontieteiden ansiosta. Minulla oli 4 kieltä. 

Vain osaltaan totta. Sitä paitsi kyseessä ei pidä olla työmäärä vaan menestys opinnoissa. Sen on todettu olevan korkein pitkän matematiikan opiskelijoilla.

Kielilinjaluokallani oli monta 6 ällän ylioppilasta. Rinnakkaisluokalla eli matikkaluokalla ei yhtäkään. Kas pitkän matikan ällään riittää 2/3 pisteistä. Noin onnettomalla osuudella ei älliä tule muista aineista, korkeintaan kemiasta ja fysiikasta. 

Niille maksetaan, jotka osaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka ei ole lukion työläin aine. Kielet ovat, sillä ne vaativat pänttäämistä kotona. Lapseni lukio oli kepeä pitkän matikan ja luonnontieteiden ansiosta. Minulla oli 4 kieltä. 

Vain osaltaan totta. Sitä paitsi kyseessä ei pidä olla työmäärä vaan menestys opinnoissa. Sen on todettu olevan korkein pitkän matematiikan opiskelijoilla.

 

Kielilinjaluokallani oli monta 6 ällän ylioppilasta. Rinnakkaisluokalla eli matikkaluokalla ei yhtäkään. Kas pitkän matikan ällään riittää 2/3 pisteistä. Noin onnettomalla osuudella ei älliä tule muista aineista, korkeintaan kemiasta ja fysiikasta. 

Ei toi todista mitään.