Miten ihmeessä joillakin ihmisillä on yli 10 000 euroa säästössä?
Keskiverto ihmisellä on vain muutaman kuukauden tulot säästössä, joten miten joillakin voi olla säästössä siis riihi kuivaa rahaa yli 10 000 euroa? Koska itselle tuo on iso summa rahaa, en ymmärrä miten jotkut sen tekee. Olen töissä käyvä, mutta kyllä on myös menoja, kuten laskut, ruoka yms.
Kommentit (776)
No ei ole paljon säästössä, jos siinä on kaikki.
Vastaus ap:lle: Se tehdään siten, että ei osteta mitään velaksi. Parempi vuokralla, kuin hienossa velkatalossa, parempi maksettu Corolla, kuin rahoitusyhtiön Tesla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pienituloinen yh. Säästössä vasta n. 18 000. Seuraava tavoite 20 000. Siitä sitten 25 000 jne. Vähän kerrallaan. Ihan töitä tekemällä.
Kannattaisi säästämisen sijasta tehdä tuota sijoittamalla. Tulisi paljon nopeammin.
Aso-asunnossa on kiinni vielä parikyt tonnia. Ja tiedostan, että sijoittamalla olisi fiksumpaa. Pieni osa tosta on kyllä sijoituksissa.
No,sen sanon että työtönkin pääsee helposti reilusti yli 10 tonnin säästöihin - kunhan ei tuhlaa kaikkea! Siinä se salaisuus. Ei tuon kummempi.
Isoja palkat täällä. Itsellä jo 2500 netosta jäisi helposti 1800-1900 eur. Säästöön. Ja jäikin töissä ollessa. Mutta eipä nyt töitä löydy, niin katsellaan sitte kuuta nousevaa... minä sille mitään voi, kun ei kerta kelpaa enää minnekään. Töitä RAHALLA tekisin mielelläni. Ilmaiseksi en.
Vierailija kirjoitti:
Kymppitonnihan on muutaman kuukauden tulot.
Tästä näkee miten pihalla osa porukasta on. Hyvin monen nettopalkka on yhä alle 2000€/kk ja esim työttömät saavat 599€/kk. Ennen kuin joku tulee huutamaan tuhansien ruhtinaallisista korvauksista niin suuri osa työttömistä ei todellakaan saa kuin tuon vajaa kuusisataa euroa kuussa.
En tunne ketään, joka tienaisi alle 3500 €/kk, sen verran jokainen tekee jo ylitöitäkin, että tuo löytyy, jos ei, niin on vain laiska.
Jos on pariskunta, niin helppoahan tuo on kuin mikä, paremmin tienaava laittaa sivuun 500 ja toinen 300, niin vuodessahan tuo tekee 9600, ei kai tuo 10 000 nyt niin iso summa ole nykyään ettei sitä kasaan saisi.
Minun motto oli jo 90-luvulla: kuluta 80% siitä mitä tienaat. Säästöön jää siis 20%. Se 20% olen säästänyt riippumatta siitä olenko ollut opiskelija, pienipalkkainen tai paremmin palkattu. 20% on pienestä summasta vähän, enemmän isommasta summasta. Lapsia on viisi, silti olen aina nostanut elintasoa vain sen verran että 20% jää säästöön. Säästöön on jäänyt noin 350 000eur. Välistä on jäänyt yli 20%, siinä vaiheessa on voinut alkaa käymään ulkomailla tai hankkia jotain mitä muut ostavat lähinnä velaksi.
En sano, että oli aina helppo säästää 20%. Jossain vaiheessa se oli tosi rankkaa, kun tulot oli pienet ja tuli ensimmäinen lapsi ja vaimo sai pienentä äitiysavustusta eikä saatu asumistukea eikä muutakaan KELA-etuutta paitsi lapsilisää kun lapsi syntyi. Joskus oli helpompaa kun tulot nousi ja menoja emme nostaneet välittömästi. Kovasti houkutteli, että luovutaan 20% säännöstä ja me voimme ostaa paremman auton, merkkivaatteita, uusia huonekaluja jne. Mutta ilman niitäkin pärjättiin.
Mieheni säästää tuon kymppitonnin joka vuosi, nettotulot vaihdelleet 1700-2100€/kk eli säästää ihan huomaamattaan puolet tuloistaan. Varmaan se vuosi kun hän oli kotihoidontuella jäi säästöjen osalta vajaaksi. Maksaa puolet meidän yhteisistä kuluista ja oman autonsa & muut henk. koht menonsa.
Itsellä palkka 1,5 kertainen, mutta menee enempi ja laadukkaampiin hankintoihin. Toisaalta nuo pienet yhteiset kulut helpottaa myös mun taloutta suunnattomasti ja mahdollisti esim perinnön laittamisen kakkosasuntoon.
Laitoin lapselle 40€/kk siitä lähtien kun hän oli 2v (ja mä palasin hoitovapailta töihin). Nyt 18 vuotiaalla on rahastoissa 18000€. Toki tuotosta menee vielä vero, mutta veikkaan että on tässä vuosien varrella turhempiinkin juttuihin mennyt sama summa. Keskituloiselle tuollainen 40 euroa on aika mitätöntä.
Olin 15 vuotta töissä 2000-2500e bruttopalkalla, sitten pääsin 10 vuotta sitten työpaikkaan missä tulot on bruttona 4000- 5000e/kk. Mutta kun asunto on ostettu vanhojen tulojen mukaan eli halpa asunto ja muutkin kulutustottumukset on edelleen vanhojen tulojen mukaan niin melkeinpä tuo koko palkkojen erotus jää säästöön, mitä nyt nykyään matkustelen enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Se, kun ei törsää heti kaikkea menemään. Mulla on n. 50.000 säästössä. Keskituloinen olen, tai hieman allekin. Menoja on tietysti, niinhän kaikilla. Mutta turhuuksia en harrasta. Tiedän pari kaveria, jotka eivät jotenkin kestä nähdä rahaa tilillään, se ikään kuin polttelee siellä tai jotain. Heti pitää mennä baariin tai lähteä ulkomaan reissuun. Ai kun heille oli vaikeaa aikaa nää pari viimeistä karanteenivuotta. Mutta onneksi on nettikauppa, sinnehän he sitten syytivät rahansa. Ja sitten pyydetään vippiä. Jonka takaisin maksu on nihkeääkin nihkempää. NAAMAPALMU näiden kanssa.
No jep, mullakin ylimääräinen raha polttelee tilillä, mutta sillä tavalla, että mietin mihin sijoittaisin. Eilen ostin ensimmäistä kertaa osakkeita. Kaikki s-bonukset menee automaattisesti sijoitusrahastoihin. Toki osaan kyllä käyttää rahaa, mutta maltillisesti. Aina pitää jäädä säästöön ja kulutus sen mukaan. Mulla on diagnosoitu adhd/add ja olen koukuttanut itseni säästämiseen, mietiskelen tässä että voisiko toimia muillakin.
Mun henkilökohtaiset nettosäästöt on tällä hetkellä n. 43000€. Tämä summa on siis se, mitä on käytettävissä, jos maksaisin asuntolainaosuuteni pois. Säästöissä ja sijoituksissa n. 103000€. Pari vuotta vielä maksellaan lainaa, sitten kerralla pois. Sitten ollaan maksettu 10 vuotta 25 vuoden asuntolainaa. Siitä alkaa uusi elämä, aion lopettaa nykyisen työn ja downshiftata merkittävästi. Pääkriteeri uudessa työssä ei ole enää palkan suuruus vaan lähinnä lyhyt työmatka ja fyysinen, aivoton työtehtävä, jossa ei välttämättä tarvitse olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Ts. Ylemmästä toimihenkilöstä duunariksi.
Ei tarvitse olla edes erityisen kova palkka. Jos keski-ikäisellä DINK-pariskunnalla ei ole mitään isompia rahareikiä, niin aika tavallisilla palkoilla jää jo ihan mukavasti säästöön/sijoitettavaksi per kuukausi. Se alle kolmekymppisinä yhdessä ostettu kaupunkikaksio on tällaisella parilla usein maksettuna jo 15 vuoden kuluessa ja sitten asumiskulutkaan eivät ole muutamaa satasta enempää per kk.