Miksi tekstiviestiin ei voi vastata sinä päivänä, kun sen saa?

Kuuluu normaaliin kohteliaisuuteen, että viesteihin vastataan, se ei ole mikään kohtuuton vaatimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en välttämättä vastaa koska en katso puhelinta joka päivä. 

Vau, miten tuo on mahdollista ja millä olet vauva palstailemassa?

Läppäri + 60 tuumainen telkkarin ruutu. Kuka viittii pikkuruutua tuijottaa ja tirkistellä?

Okei, oikein jättiruudulla palstailet. Vauvapalsta on sitten sulle aika tärkeä. 

Ei se ole sen tärkeämpi kuin Iltasanoma tai FBkään, mitä nyt tulee päivittäin käytettyä. Youtube ja telkkarin katsominen on tärkeetä. Samallahan nää kaikki hoituu siinä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät elä nenä kiinni luurissa. Välillä unohdan koko kännykän olemassaolon. Enkä edes löydä sitä. Kylässä tai missä vaan seurassa kännykkä on äänettömällä. Joten en vastaa aina saman päivän aikana, etenkään jos lien viestin vasta klo 22 jälkeen.

Minä sitten taas pyrin kyllä tarkkailemaan satunnaisesti tuleeko jotain "olennaista" jos huomaan että sain viestin mutta en halua keskeyttää sitä 'työtä' mitä juuri olen tekemässä, vaan "ei akuutteihin" viesteihin vastailen kun ehdin, ja valitettavasti joku "mitäs kuuluu" -viesti saattaa jopa unohtua päiväkausiksi. 

Jos koko ajan pitäisi keskeyttää tekeminen jonkin aika 'jonninjoutavan' asian vastaamiseen niin eihän sitä tulisi ikinä valmista. Toki jos joku kysyy tyyliin  "hätätapaus pääsetkö heittämään päivystykseen" niin vastaan heti (ja jos vain pystyn eli mulla on auto ja olen hoodeilla niin käyn heittämässä)

Vierailija kirjoitti:

Yleensä vastaamattomuus johtuu ettei haluta vastata tai että pitää miettiä mitä vastaa kun ei halua kertoa asiaansa kunnolla ja suoraan.

Soittaminen joillekin ihmisille taas helvettiä kun niistä ei pääse ikinä eroon ja toiset ei muista mitä on sovittu.

Ja tuo soittaminen on sinulle helppo ja nopea tapa selvittää joku asia, minulle se taas tarkoittaa, että joudun siinä ja nyt keskeyttämään työni ja puhelun jälkeen "etsimään ajatukseni" uudelleen... inhoan siis sitä, kun joku vain "pikaisesti soittaa ja tarkistaa jotain merkityksetöntä ja kiireetöntä". 

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu normaaliin kohteliaisuuteen, että viesteihin vastataan, se ei ole mikään kohtuuton vaatimus.

Missä ajassa pitää vastata?

äitini alkaa hermostumaan, jos tunnissa en vastaa. Mä olen töissä käyvä perheenäiti. En käytä töissä omaa kännykkää. Se on tiellä ja rikkoutumisen vaara on läsnä. Enkä yksinkertaisesti ehtiskään vastailla. Jos perheellä on hätä, heillä on esimieheni numero. 

Äitini asiat ovat yleensä: "MIllaisia lomasuunnitelmia teillä on?" Hän kysyy huhti-toukokuussa kello 09.45 ja sitten kun en ole tuntiin vastannut alkaa soittelut. Siskollekin soitti, että Anna ei taas vastaa! Sisko tietää, että lomat ne pitää elokuussa, tuskin niillä on suunnitelmia vielä. Laitan äidille viestin, kun huomaan sen 14.50 "ei suunnitelmia, lomat vasta elokuussa.. soitan kun pääsen kotin!" Sitten se soittaa heti perään. En vastaa, kun olen suihkussa. Sitten se soittaa kolme kertaa vielä ja sitten siskolle... "joo, se on varmaan suihkussa ja odota nyt, että pääsee kotiin...!" Tämä on käyty satoja kertoja läpi. Toisinaan saatu riitakin aikaiseksi, kun ei aikuinen ihminen ymmärrä, ettei maailmani pysähdy hänen hupijuttuja varten.

Äiti on työelämässä itsekin. Eikö häneltä vaadita mitään käytöstapoja puhelimen suhteen?

Huonot tavat ja huono kirjoitustaito. Ei ehkä osaa ilmaista itseään kirjallisesti juuri ollenkaan. Heikkoeväinen tyyppi, ei siinä muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niihin ole mitään velvollisuutta vastata heti tai koskaan.

Pointtina onkin se, että kaverit priorisoi kavereita. Meillä jokaisella on kaveri, jolle vastataan heti. Sitten on kaveri, jolle vastataan kun huvittaa. 

No itse en olisi kaveri sellaisen kanssa, joka arvottaa muita.

Ei se ole arvottamista. Kaikilla meillä on ystäviä, kavereita, tuttuja ja moikkaustuttuja. Ystävään ja moikkaustuttuun suhtaudut eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en välttämättä vastaa koska en katso puhelinta joka päivä. 

Vau, miten tuo on mahdollista ja millä olet vauva palstailemassa?

Läppäri + 60 tuumainen telkkarin ruutu. Kuka viittii pikkuruutua tuijottaa ja tirkistellä?

Okei, oikein jättiruudulla palstailet. Vauvapalsta on sitten sulle aika tärkeä. 

Ei se ole sen tärkeämpi kuin Iltasanoma tai FBkään, mitä nyt tulee päivittäin käytettyä. Youtube ja telkkarin katsominen on tärkeetä. Samallahan nää kaikki hoituu siinä sitten.

Vau. Ihminen, joka käyttää Facea päivittäin, mutta ei katso puhelintaan päivittäin.

Tuolla asenteella lähetetty tekstari tarkoittaa: "haluan että käytät aikaasi minuun juuri nyt mahdollisimman hankalalla tavalla naputtelemalla."

Jos taas soitat niin se tarkoittaa, että olet tärkeä ja haluan jutella tai on tärkeää asiaa. Vaikka soittoon ei pystyisi vastaamaan juuri sillä hetkellä, soitan lähes aina takaisin kun voin. Sosiaalisesti taitava ei jää märehtimään miksi toinen ei vastannut, vaan lähettää perään sen tekstarin: Hei soittelin kuulumisia/asiaa x, palaillaan kun ehdit. 

Jos soittaminen puuttuu ihmisen kommunikaatiorepertuaarista, niin ei hän minun läheinen ole, vaan joku tuttu, jolle vastaan jos huvittaa. 

Niin ja vaikka olen 60v niin chättään töissä paljon pöytäkoneella puheluiden sijasta, koska siitä jää jälki. Puhelut otetaan kun on paljon asiaa tai kiire.

Et lähetä niitä viestejä  silloin kun ehdin vastata tai työpäivän aikana tulee kysely jostain mikä pitää ennen vastaamista ottaa puheelsi kotona.... Niin jäähän ne, varsinkin nuo työpäivän aikana tulleet tuppaa unohtumaan.

Tottakai voi!

Mulle tulee niin paljon tekstareita ja sähköposteja etten edes lue niitä kaikkia, saati että vastailisin. Mulla on elämä!

Ehkä ajatteli vastata myöhemmin ja sitten unohti. Tai viesti ei vaatinut vastausta (esim.  valokuva tai hauska meme). Itse olen lykännyt vastaamista jos toinen osapuoli alkaa liian päällekäyväksi, eli esim. pommittaa useilla viesteillä päivässä/viikossa tai vaatii syytä sille miksi en vastaa tarpeeksi nopeasti.

Miksi aloitit keskustelun?

Mulla on yks niin hankala tuttu että whatappit pitää vilkasta esikatseluna ettei näe että olen lukenut hänen viestinsä... rasittavaa sekin. Kuvittelin (toivoin) että olisin voinut unphtaa koko ihmisen kun sukulaislikka lähti omilleen, mutta ei, vielä se häsää kaikenlaista...

Syitä on monia.  Välillä en edes huomaa, että viestiä olisi tullut,  puhelin äänettömällä,  muita kiireitä,jolloin se vastaaminen saattaa myös unohtua,  en elä puhelin kädessä kokoaikaa,  ja sitten ihan yksinkertaisesti välillä ainakin oma luuri oikuttelee sen verran että viestit saattavat kilahtaa perille muutaman päivänkin viiveellä. 

Eniten sapettaa ne henkilöt jotka lähtevät kaikista henkseleistään irti, jos et esim. johonkin meemiin ole reagoinut  tyyliin vuorokauden sisään.    Tottakai kiireellisiin pyrkii vastaamaan niin pian kuin ehtii.

Itse en vain muistanut enkä jaksanut. Sukulaiset piti yhteyttä tekstiviesteillä, mm. lasten isovanhemmat teki tätä kun lapset olivat pieniä. Olisi pitänyt näpytellä kuulumisia ja lukea heidän kertomuksiaan mitä ovat tehneet. Sen sijaan että olisivat tulleet käymään, oli suhde tekstiviestiperustainen. Vastaamatta ja usein lukemattakin jäivät, mistä omat vanhempani ihan loukkaantuivat ja suuttuivat. Viestin tulo heiltä lakkasi, minuun oli kuulemma turha pitää yhteyttä kun en koskaan vastaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämmöstä se on nykyään. Ei välitetä/viitsitä vastata. Luulen, että kyse on silkasta välinpitämättömyydestä. 

No kun nykyään pitäisi olla koko ajan saatavillla. Sitä viestiä tulee joka tuutista koko ajan ja odotetaan että heti vastataan.

Ennen vanhaan sentään soitettiin, ja ymmärrettiin jos tavoiteltava henkilö oli estynyt pääsemään puhelimeen. Ja soitot tehtiin kohtuullisiin aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

 

Mutta lähetä kirje, postilaatikolla käyn joka päivä.

 

Posti kulkee vain 3 pv viikossa