Onko "rauhallinen" kehu?

Mieluummin rauhallinen kuin höseltäjä. Tietyissä tilanteissa aivan ehdoton piirre. Jos olet aikuinen, ota kehuna.

Vierailija kirjoitti:

Rauhallinen = nössö, aikaansaamaton, hiljainen, mitäänsanomaton. Valitettavasti!

Mietipä jos joutuisit liikenneonnettomuuteen! Haluaisitko, että paikalle osuu ensimmäisenä rauhallinen ihminen, joka hälyttää apua asiallisesti sekä toimii ohjeiden mukaan vaiko rauhallisen vastakohta rauhaton säheltäjä, joka hösäisi kuin tuli persiin alla niin ettei hätäkeskus saisi kunnolla selvää että mitä ja missä on tapahtunut? Rauhattomat säveltäjät voivat pahimmillaan olla draamailijoita, jotka kokevat peräti pääsevänsä jollain tavalla näytille ja puheenaiheeksi urotekonsa ansiosta. Voipa jopa ottaa selfieitä uhrien ja pelastushenkilökunnan kanssa. Rauhallinen osaa harkita ja ymmärtää missä soveliaisuuden rajat menevät.

jaah, minua on kehuttu rauhalliseksi, mm. avomiehen äiti on näin kehaissut ja jopa sanonut pojalleen että vie ihmeessä vihille kun on niin mukava ja rauhallinen (miehen exällä oli tapana kilahdella joka hiton asiasta, minä taas en sellainen ole). :D

Minua kehutaan työpaikalla hyvin usein rauhalliseksi. Olen luokanopettaja ja otan kehuna :D Vapaa-ajalla harvemmin kuulen olevani rauhallinen.

Vierailija kirjoitti:

Minua kehutaan työpaikalla hyvin usein rauhalliseksi. Olen luokanopettaja ja otan kehuna :D Vapaa-ajalla harvemmin kuulen olevani rauhallinen.

Lisäänpä tähän, että kehun myös esimerkiksi lapsia rauhallisiksi. Eikä siinä ole hippuakaan negatiivisuutta mukana. :)

Opiskelen hoitoalaa, ja joka harjoittelussa aina joku ohjaaja muistaa sanoa, että kaipaisi lisää rauhallisuutta. Hoitoalalla tuo rauhallisuus tuntuu olevan ihan ykkösprioriteetti. Tietenkin se on välttämätöntä siinä mielessä, että työtahti on hidas eikä sitä nopeampiliikkeinen ihminen oikein edes jaksa.  Itsellänikin tulee usein kauhea turhautuminen siihen hitauteen ja 'rauhallisuuteen', kun asiat voisi tehdä myös normaalinopeudella eli reippaasti.

Eli jos on rauhallinen luonne, kannattaa hakeutua rauhallisiin hommiin, niissä rauhallisuudesta on tehty hyve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rauhallinen = nössö, aikaansaamaton, hiljainen, mitäänsanomaton. Valitettavasti!

Mietipä jos joutuisit liikenneonnettomuuteen! Haluaisitko, että paikalle osuu ensimmäisenä rauhallinen ihminen, joka hälyttää apua asiallisesti sekä toimii ohjeiden mukaan vaiko rauhallisen vastakohta rauhaton säheltäjä, joka hösäisi kuin tuli persiin alla niin ettei hätäkeskus saisi kunnolla selvää että mitä ja missä on tapahtunut? Rauhattomat säveltäjät voivat pahimmillaan olla draamailijoita, jotka kokevat peräti pääsevänsä jollain tavalla näytille ja puheenaiheeksi urotekonsa ansiosta. Voipa jopa ottaa selfieitä uhrien ja pelastushenkilökunnan kanssa. Rauhallinen osaa harkita ja ymmärtää missä soveliaisuuden rajat menevät.

Höpöhöpö. Se rauhallinen seisoskelee ja ihmettelee, mahdollisesti kirjoittaa jotain vielä ylöskin ennen kuin edes soittaa apua. Sitten se pohtii ja miettii vielä puhelimessakin, että mitähän sanoisi. Normaaliälyinen vaan soittaa ja kuvailee tilanteen. Höseltäminen ei ole rauhallisuuden vastakohta. Sikäli jos höseltämisellä tarkoitetaan sitä, että ei saa tehtävää suoritettua liian kiirehtimisen takia. Suomessa en ole ikinä nähnyt tällaista ihmistä. Enkä kyllä ulkomaillakaan... jotkut kylläkin saavat työnsä tehtyä puolta nopeammin kuin toiset.

Jos ei keksi mitään muuta peruskohteliasta sanottavaa, voi sanoa rauhallinen. Ei kovin imarteleva todellakaan.

Mua sanotaan rauhalliseksi ja otan sen kehuna, tottakai. Koska mä olen mä, joten hyvä näin. Vaikka joku sen sanoisi tarkoittaen tylsää, niin so what? Ei mun tarvitse joka paikassa ja kaikille ollakaan mikään supermielenkiintoinen tyyppi. Mulle riittää se, että ne, jotka mut oikeasti tuntee pitävät mua riittävän hyvänä tyyppinä ja haluavat olla mun seurassa. Töissä ei pätkääkään kiinnosta, pidetäänkö mua mielenkiintoisena vai tylsänä ihmisenä. Mä oon siellä tekemässä töitä enkä antamassa itsestäni jotain kiinnostavaa kuvaa työkavereille.

Mun mielestä rauhallinen on ilman muuta kehu. Itse en ole ollenkaan rauhallinen vaikka haluaisin kyllä olla. Jotenkin vaan kiihdyn aina sekunneissa ja useimmiten vielä aika turhista asioista.

Ihailen rauhallisia ihmisiä ja viihdyn heidän seurassaan, rauhoitun itsekin.

Minua on aina kuvattu rauhalliseksi ja itse kyllä pidän sitä kehuna. Ehkä siksi, että arvostan rauhallisuutta myös toisissa ihmisissä. Jos olisin vilkas, niin sitten ehkä pitäisin outona, jos minua kutsuttaisiin rauhalliseksi. Ja kenties pitäisin enemmäön kaltaisistani vilkkaista henkilöistä.

Mun yks hyvä ystävä sanoi vuosia sitten, että hän pitää kun minulla on rauhallinen ajotyyli.

Kyllä minä sen kohteliaisuutena otin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rauhallinen = nössö, aikaansaamaton, hiljainen, mitäänsanomaton. Valitettavasti!

Mietipä jos joutuisit liikenneonnettomuuteen! Haluaisitko, että paikalle osuu ensimmäisenä rauhallinen ihminen, joka hälyttää apua asiallisesti sekä toimii ohjeiden mukaan vaiko rauhallisen vastakohta rauhaton säheltäjä, joka hösäisi kuin tuli persiin alla niin ettei hätäkeskus saisi kunnolla selvää että mitä ja missä on tapahtunut? Rauhattomat säveltäjät voivat pahimmillaan olla draamailijoita, jotka kokevat peräti pääsevänsä jollain tavalla näytille ja puheenaiheeksi urotekonsa ansiosta. Voipa jopa ottaa selfieitä uhrien ja pelastushenkilökunnan kanssa. Rauhallinen osaa harkita ja ymmärtää missä soveliaisuuden rajat menevät.

Höpöhöpö. Se rauhallinen seisoskelee ja ihmettelee, mahdollisesti kirjoittaa jotain vielä ylöskin ennen kuin edes soittaa apua. Sitten se pohtii ja miettii vielä puhelimessakin, että mitähän sanoisi. Normaaliälyinen vaan soittaa ja kuvailee tilanteen. Höseltäminen ei ole rauhallisuuden vastakohta. Sikäli jos höseltämisellä tarkoitetaan sitä, että ei saa tehtävää suoritettua liian kiirehtimisen takia. Suomessa en ole ikinä nähnyt tällaista ihmistä. Enkä kyllä ulkomaillakaan... jotkut kylläkin saavat työnsä tehtyä puolta nopeammin kuin toiset.

Rauhallinen olen, mutta ei minua hitaaksi ole koskaan kukaan väittänyt, saati hidasälyiseksi. Onnettomuus/tapaturma/sairaskohtaustilanteessa yleensä toimin siten, että otan ohjat käsiini ja alan ohjeistaa muita mm. niitä höseltäjiä olemaan aiheuttamasta lisää harmia. Näissä tilanteissa kun on paras pitää pää kylmänä ja pysyä rauhallisena eikä panikoida, niin pystyy toimimaan järkevästi. Ihan vähän aikaa sitten satuin paikalle sairaskohtaustilanteessa ja sain kehuja paikalle saapuneilta ensihoitajilta esimerkillisestä toiminnasta.

Täytyy kyllä sanoa, että ihan niin helppoa rauhallisena pysyminen ei ole, kun kyseessä on oma läheinen. Silloin looginen/järkevä toiminta on paljon vaikeampaa ja paniikki meinaa iskeä helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on töissä sanottu että olen rauhallinen. Siellä tiedän että se on kehu, työ on ajoittain sen verran hektistä, että hermoilijoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta siviilissä ottaisin sen negatiivisesti, ehkä siksi että tiedän olevani ihmisten mielestä vähän tylsä :D

Kuin omalta näppikseltä. Sitten kun kaikki tuttavat/työkaverit/ystävät on sanoneet rauhalliseksi kuvaillessaan mua, alkaa miettimään että onko tuo nyt muka kivointa mitä musta saa sanottua. Mun mielestä se ei edes ole kehu kuin harvoissa tilanteissa, enemmänkin kuulostaa sellaiselta "Ei siitä nyt haittaa ole jos ei hyötyäkään." tyyppiseltä jutulta mitä voi sanoa kun toinen on oikein mauton, hajuton ja väritön :D Oli myös ainoa kehu jonka sain äidiltä muuten kuin ulkonäöstä, kun taas kaverit ja siskot oli hauskoja, nokkelia, taitavia, reippaita, kohteliaita yms. positiivista mitä olisin itsekin halunnut olla, näitä muiden kehumisia saikin kuulla lähes päivittäin. Mä en oo aina ollut näin "rauhallinen" mutta vuosien koulukiusaaminen teki sen etten kehtaa sanoa oikein mitään ja jos hermostuneena koitan se on jotain outoa ja kiusallista jota kadun heti.

Rauhallinen, asiallinen, ujo

On hyvää rauhallisuutta ja huonoa rauhallisuutta. Huono rauhallisuus on oikeasti kyvyttömyyttä toimia.

Tähän on hyvä esimerkki töistä. Se säntäilevä hössöttäjä, joka kyllä puhuu ja selittää ja on tekevinään älyttömästi kaikkea koko ajan, ei saa vöyhötykseltään ja sähläykseltään aikaiseksi puoliakaan siitä, mitä se järjestelmällinen rauhallinen "tylsä" tyyppi saa aikaiseksi. Lisäksi vöyhöttäjän jälkiä saa muut aina korjailla, ja jos vöyhöttäjä itse laitetaan korjaamaan niin sitten alkaa kaiken kiroilu ja entistä hirveämpi vöyhötys.  Että sillein.

Itselleni mikään noista ap:n mainitsemista adjektiiveista ei kuulosta kehulta tai haukulta vaan ennemmin luonteenpiirteiden kuvauksilta. Jos joku sanoo minua rauhalliseksi, en ota sitä kehuna enkä haukkuna - faktahan se vain on. Olen rauhallinen ihminen. Suhtautumiseni asiaan on siis neutraali.

Vierailija kirjoitti:

Kehuna ottaisin. Mulla tulee adjektiivista mieleen ihminen joka pysyy viileen coolina vaikka sattus mitä. Viilipytty.

Ja luo toisillekin mukavan tunnelman. Vastakohta levoton ja/tai helposti stressantuva. Ennemmin olisin rauhallinen kuin levoton. Ja miehissä rauhallisuus on ihan must, kun itse olen tällainen vähän levottomampi tapaus. Eli kehuna ottaisin.