Te joiden mies muuttui lapsen saamisen jälkeen

Merkkejä oli nähtävissä enemmän kuin tarpeeksi ja moni näki ne mutta menivät silti naimisiin äitini ollessa juuri ja juuri täysi-ikäinen ja saivat pian minut. Vuosikymmeniä äitini touhua seuranneena en usko lainkaan mihinkään nuori ja tyhmä selityksiin vaan äitini rakastaa uhriutumista ja sääliä ja niitäkin enemmän paksua lompakkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttamalla ja pihtaamalla ainakin saa miehen mielenkiinnon loppumaan kaikkeen

Siis miehen mielenkiinto omasta lapsesta huolehtimiseen loppuu pihtaamisen takia? Ok. 

Olen myös kuullut niin ystävieni miehistä ettei ne osallistu vaan tekevät omia juttuja mielummin. Mieheni onneksi, olen maailman onnekkain nainen varmaan koska mieheni tekee kotitöitä ja  auttaa arjessa. Miehelläni on myös omia harrastuksia ja juttuja mutta se on todella tehokas Herää usein ennen viittäkin ja alkaa imuroimaan jotta iltapäivällä on aikaa tehdä muuta. Lapsen hoidossa mieheni auttaa aina ja saan menmä itse salille ja saan omaa aikaa.

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Ai mies vai? Ei muuten kuin että lapsi vain ahdisti liikaa niin ei pystynyt. Vaikka olisi halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Ai mies vai? Ei muuten kuin että lapsi vain ahdisti liikaa niin ei pystynyt. Vaikka olisi halunnut. 

Tämä näissä suututtaa kun mies voi vaan todeta että ei pysty ja nostaa kädet pystyyn. Nainen ei voi. Vaikka ihan yhtälailla vaikeaa voi olla sillä naisellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Ai mies vai? Ei muuten kuin että lapsi vain ahdisti liikaa niin ei pystynyt. Vaikka olisi halunnut. 

Tämä näissä suututtaa kun mies voi vaan todeta että ei pysty ja nostaa kädet pystyyn. Nainen ei voi. Vaikka ihan yhtälailla vaikeaa voi olla sillä naisellakin.

Mm. tästä syystä lapsen hankkiminen on naiselle paljon isompi riski kun miehelle. Monessa tilanteessa on paljon parempi vaihtoehto ryhtyä itselliseksi äidiksi.

Up

Vierailija kirjoitti:

Katsoisin, miten hän suhtautuu esimerkiksi siihen, kun sairastun. Onko empaattinen vai murehtiiko vain pilalle menneitä omia suunnitelmiaan. 

Jos tyyppi ei noita ajatuksia ääneen puhu, niin voi olla haastavaa tietää. Kun samalla pitäisi ymmärtää, että sellainen hiljainen ja juro käytös voi olla myös huolestuneisuutta jne.

Ylipäätään, ennen sitä lasta pitäisi niin ymmärtää, ettei kukaan ole täydellinen, yksin ja perheettömäksi jäät jos noin nirsoilet jne.

Lapsen saatua sitten jos homma päättyy eroon, niin mitäs et ollut tarkempi, olisit voinut nirsoilla enemmän, olisi tuosta ja tuosta pitänyt ymmärtää.

No, itse olin sillä tavalla opiksi, etten tee yhtään enempää lapsia, vaikka löytyisi kuinka hienolta tuntuva parisuhde tahansa. Vasta sitten, jos saan jostain kristallipallon tai muun, jolla voi täysin ennustaa tulevaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös kuullut niin ystävieni miehistä ettei ne osallistu vaan tekevät omia juttuja mielummin. Mieheni onneksi, olen maailman onnekkain nainen varmaan koska mieheni tekee kotitöitä ja  auttaa arjessa. Miehelläni on myös omia harrastuksia ja juttuja mutta se on todella tehokas Herää usein ennen viittäkin ja alkaa imuroimaan jotta iltapäivällä on aikaa tehdä muuta. Lapsen hoidossa mieheni auttaa aina ja saan menmä itse salille ja saan omaa aikaa.

"Auttaa arjessa"

Onko miehesi siis teillä vain vierailemassa ja auttaa sinua kotitöissäsi? Ja hoitaa omat kotityöt sitten omassa kodissaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Ai mies vai? Ei muuten kuin että lapsi vain ahdisti liikaa niin ei pystynyt. Vaikka olisi halunnut. 

Tämä näissä suututtaa kun mies voi vaan todeta että ei pysty ja nostaa kädet pystyyn. Nainen ei voi. Vaikka ihan yhtälailla vaikeaa voi olla sillä naisellakin.

Mm. tästä syystä lapsen hankkiminen on naiselle paljon isompi riski kun miehelle. Monessa tilanteessa on paljon parempi vaihtoehto ryhty

Tai sitten ei hanki lapsia ollenkaan. Sekin on vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävi noin. Ja vaikka miten mietin näin jälkikäteen, niin ennusmerkkejä ei ollut. Lemmikeistä hän huolehti ennen lasta ja lapsen saamisen jälkeenkin. Lapsesta vain ei. Ja hän halusi lasta enemmän kuin minä. 

Osasiko hän mitenkään selittää tätä?

Ai mies vai? Ei muuten kuin että lapsi vain ahdisti liikaa niin ei pystynyt. Vaikka olisi halunnut. 

Tämä näissä suututtaa kun mies voi vaan todeta että ei pysty ja nostaa kädet pystyyn. Nainen ei voi. Vaikka ihan yhtälailla vaikeaa voi olla sillä naisellakin.

Mm. tästä syystä lapsen hankkiminen on naiselle paljon isompi riski kun miehelle. Mo

Totta, mutta sellaiselle joka todella haluaa lapsen voi itsellinen vanhemmuus olla oikein hyvä vaihtoehto.

Jotenkin ei mene ymmärrykseen miten ihminen voi muuttua niin täysin, ettei mitään ennusmerkkejä olisi olemassa.

Minun neuvoni on, että heti suhteen alussa jo aktiivisesti alat luomaan suhteen omaa kulttuuria missä on turvallista kertoa omista negatiivisista tunteistaan. Puolin ja toisin. Suhde jossa ei tarvitse olla vahvempi kuin onkaan ja jossa uskaltaa selkeästi ilmaista omat tarpeensa ja missä puolisot ottavat nämä tarpeet tosissaan. Huolehdi aina itsestäsi! Naisillakin on kaikki oikeus laittaa itsensä etusijalle. Ei mitenkään passiivisagressiivisesti, vaan rakkaudella ja huomioiden myös se toinen, avoimesti kommunikoiden (ja mies siis yhtä hyvin).

Minun oma virheeni oli olla niin hemmetin vahva ja ääneen sanomaton oletukseni, että kun huolehdin toisen hyvinvoinnista, se toinen huolehtii myös minun hyvinvoinnistani. Ja näin se näyttikin olevan aluksi, kun sitten tulin raskaaksi niin mies heittäytyikin taka-alalle. Ja minähän otan ja kannan vastuun (kaikesta), enkä valita, vaan pusken sitkeänä eteenpäin. Tämä oli kaikista isoin virhe! Minun olisi pitänyt tunnistaa ensinnäkin se, että minussa oli pelko, etten ole tarpeeksi hyvä, että kelpaan ja minua rakastetaan kun uhraudun ja asetan muiden tarpeet omieni edelle. Toisekseen minun olisi pitänyt uskaltaa sanoa jo heti alussa kun tätä vetäytymistä alkoi tapahtumaan ja uskaltaa vaatia muutosta Mutta en minä silloin nuorempana oikein uskaltanut. Että joo, kasvamista olisi vaatinut molemmilta.

Lopulta erottiin kun sain tarpeekseni ja vasta myöhemmin tajusin oman osuuteni ja mieskin pystyi myöntämään, että hulahti sellaiseen lapsuuden rooliin, jossa vahva ja toimelias äiti huolehtii ja järjestää ja kantaa vastuun.

Eli neuvoisin; ole tietoinen omista tiedostamattomistakin toimintatavoistasi (ei yhtään ristiriitaista) ja uskalla puhua ja keskustella ihan kaikesta jo etukäteen. Ja lisäksi varaudu silti siihen, että ero voi tapahtua. Minä olen ollut kolmen lapsen totaali yh ja meillä on ollut oikeasti todella kivaa yhdessä vaikka välillä olikin ihan todella haastavaa. Nyt ovat jo kaikki aikuisia ja edelleen meillä on läheiset ja mukavat välit, miestä sen sijaan surettaa hieman vaikeat ja etäiset suhteet lapsiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä voisi etukäteen osata väistää luodin?

Valitse lapsivapaa elämä? Voit keskittyä yhteiseen tulevaisuuteen puolison kanssa ilman tarpeetonta stressiä, että tuliko väärä valinta vai ei.

Ennemmin kannattaisi pitää lapsi ja laittaa lapanen kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttamalla ja pihtaamalla ainakin saa miehen mielenkiinnon loppumaan kaikkeen

Siis miehen mielenkiinto omasta lapsesta huolehtimiseen loppuu pihtaamisen takia? Ok. 

No näinkin voi olla. Nainen mankuu ja maanittelee vuosia vastentahtoista miesta lapsen hankkimiseen. Mies vihdoin suostuu ja SEKSULI naisen puolelta loppuu kuin seinään ja kaikki miehen tekemät asiat lapsenkin kanssa on väärin tehty ja vain se naisen tapa on oikea. Niin kyllä siinä kuule voi mennä mielenkiinto siihen koko pakettiin..

Minä veikkaisin, että jos mies on itse lapsena saanut hyvää isyyttä osakseen, isän rooli tulee luonnostaan. Joku kyllä täällä kertoi joskus, että tämäkään ei olisi varma tae.

En voi ymmärtää miehiä. Lähes jokainen äiti yrittää viimeisillä voimillaan lapsen eteen silloinkin, kun olisi parempi luovuttaa, eli jopa mielisairaat ja päihdeongelmaiset äidit yrittävät. Tämä jopa patologinen sinnikkyys tulee paradoksaalisesti esiin lapsensurmissa, joissa loppuunajettu mieleltään sairastunut äiti "pelastaa" lapsen ainoalla näkemällään keinolla.

Äärimmäisen harvassa ovat ne äidit, jotka vain nostavat kädet pystyyn ja jättävät lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuttamalla ja pihtaamalla ainakin saa miehen mielenkiinnon loppumaan kaikkeen

Siis miehen mielenkiinto omasta lapsesta huolehtimiseen loppuu pihtaamisen takia? Ok. 

No näinkin voi olla. Nainen mankuu ja maanittelee vuosia vastentahtoista miesta lapsen hankkimiseen. Mies vihdoin suostuu ja SEKSULI naisen puolelta loppuu kuin seinään ja kaikki miehen tekemät asiat lapsenkin kanssa on väärin tehty ja vain se naisen tapa on oikea. Niin kyllä siinä kuule voi mennä mielenkiinto siihen koko pakettiin..

Hahhah. Tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä miehet haluavat lapsia enemmän kuin naiset. Nuorista miehistä isiksi haluaa 80 prosenttia. Aivan ihme harha tämä, että naiset maanittelisivat miehiä isiksi, kun todellisuudessa asia on pikemminkin päinvastoin. 

Mulla mies kyllä osallistui vauvan hoitoon, mutta muuttui äyskiväksi, tiuskivaksi ja huutavaksi lapsen syntymän jälkeen. Oltiin oltu yhdessä ennen lapsen syntymää 10 vuotta, joten muutos oli dramaattinen.

Lisäksi jäi kiinni vuoden kestäneestä salasuhteesta. Meillä oli seksiä kyllä säännöllisesti, joten ei ollut siitä kiinni.

Hypoteesini mukaan mies tuli mustasukkaiseksi vauvalle siitä huomiosta, jota vauva sai minulta. Hän oli tottunut olemaan ainoa *vauva* niin pitkään. Lisäksi on perheensä ainoa lapsi.