Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli siitä, että parisuhde on ollut niin kauan todella huono?
24.09.2025 |
Ollut kauan sitten fyysistäkin väkivaltaa mutta se loppui. Fyysinen väkivalta jatkui pitkään, sitäkään ei enää ole ollut. On ollut sairaalloista mustasukkaisuutta, ja puolison jatkuvaa valehtelua ja salailua.
Nyt mitään noista ei enää ole. Elämä on tasaista ja hyvää. Myös parisuhde. Mutta jotenkin tähän hetkeen ei uskalla luottaa. Aina välillä tuntuu, että kohta kaikki taas romahtaa.
Näin siitäkin huolimatta, että ero ei enää tuntuisi mitenkään katastrofilta, vaan olen järjestellyt elämäni niin, että pärjäisin mennen tullen ja palatessa yksinkin. Jäisin nykyiseen kotiin jne.
Miten oppisi vaan nauttimaan nykyhetkestä?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Annat nyt kovin ristiriitaisia tietoja.
Otsikossa sanot, että parisuhde on jo kauan todella huono. Mutta tekstissä sanot, että "Elämä on tasaista ja hyvää. Myös parisuhde."
Eli kumpi se nyt on?
Yritin kyllä aloituksessa jo selittää mitä on ollut ennen, ja mitä on nyt. En tiedä, missä kohtaa olin epäselvä.
Isoja pahoja ongelmia on ollut meidän parisuhteessa muutama kymmenen vuotta. Nyt muutaman vuoden ajan asiat olleet ihan hyvin ja tällä hetkellä ne ovat oikeinkin hyvin.
Väkivaltaa ei enää ole, eikä oikeastaan riitojakaan. Luottamus toiseen ei silti ole täysin palautunut. Sitä vuoristorataa, erittäinkin paskaa suhdetta kun oli niin kauan, sitä ei osaa suhtautua nyt tähän nykyhetkeen niin, että tämä on nyt hyvää ja pysyvää. Vaikka haluaisi vaan keskittyä tähän ja nauttia hyvästä elosta, joku kaihertaa ja alitajunnassa on tunne, että onko tämä taas väliaikaista.
Ehkä nyt sain selitettyä ymmärrettävästi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat nyt kovin ristiriitaisia tietoja.
Otsikossa sanot, että parisuhde on jo kauan todella huono. Mutta tekstissä sanot, että "Elämä on tasaista ja hyvää. Myös parisuhde."
Eli kumpi se nyt on?
Yritin kyllä aloituksessa jo selittää mitä on ollut ennen, ja mitä on nyt. En tiedä, missä kohtaa olin epäselvä.
Isoja pahoja ongelmia on ollut meidän parisuhteessa muutama kymmenen vuotta. Nyt muutaman vuoden ajan asiat olleet ihan hyvin ja tällä hetkellä ne ovat oikeinkin hyvin.
Väkivaltaa ei enää ole, eikä oikeastaan riitojakaan. Luottamus toiseen ei silti ole täysin palautunut. Sitä vuoristorataa, erittäinkin paskaa suhdetta kun oli niin kauan, sitä ei osaa suhtautua nyt tähän nykyhetkeen niin, että tämä on nyt hyvää ja pysyvää. Vaikka haluaisi vaan keskittyä tähän ja nauttia hyvästä elosta, joku kaihertaa ja alitajunnas
Juu, nyt ymmärsin.
Vaikeaa on mutta ei välttämättä mahdotonta laisinkaan. Kuten joku sanoi aika auttaa varmasti ja tuo luottoa tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koe olevani mitenkään katkera menneistä. Itsehän olen suhteeseen jäänyt. Nautin myös hänen seurastaan, joskus kaipaankin jos ollaan erillämme. Viihdytään yhdessä ja meillä on tosi mukavaa.
Mutta koska suhde on ollut aikaisemmin rajua vuoristorataa, niin jotenkin jossain takaraivossa on ajatus, että onko tämä vain hyvä kausi. Ja tuleeko joskus taas huono. Vaikka kaikin puolin asiat ovat paljon paremmin, kuin koskaan ennen. Ap
Tulee huono kausi. Vuoristoratasuhteessa voi helposti hujahtaa koko elämä, kannattaa lähteä ajoissa. Vähitellen et enää tunne itseäsi etkä tunnista tarpeitasi. Tulee terveysongelmia, etkä edes tiedä millaista on olla onnellisessa ja hyvässä suhteessa tai onnellinen yksin.
Tuohon on mennyt jo "koko elämä". Kymmeniä vuosia. Terveysongelmiakin, mutta ne ei parisuhteesta johdu.
Mutta olen viime vuosina noussut jaloilleni ja saanut itseluottamuksen kuntoon. Siitä olen onnellinen. Maailmani ei ollenkaan romahtaisi, jos ero tulisi. Ap
Annat nyt kovin ristiriitaisia tietoja.
Otsikossa sanot, että parisuhde on jo kauan todella huono. Mutta tekstissä sanot, että "Elämä on tasaista ja hyvää. Myös parisuhde."
Eli kumpi se nyt on?