Miksi se on joillekin ihmisille niin iso ongelma, että minä en halua lapsia?

Kun kerron kantani asiaan, aina saan kuulla että kyllä mieleni muuttuu myöhemmin (olen siis n. parikymppinen), tai sitten kauhistelua että miksi en halua, kun lapset ovat niin ihania yms.

Näitä kommentteja olen kuullut varsinkin äidiltäni sekä kavereiltani. Takana on yksi abortti ja yksi keskenmeno (mutta olisin silti tehnyt abortin, ellei keskenmenoa olisi tullut). Pidän kyllä lapsista, mutta en koe olevani äidillinen ihminen. Lisäksi, minulla on taustalla sen verran pahoja mielenterveysongelmia (ahdistuneisuushäiriö ja PTSD), että lapset siinä vain kärsisivät.

En ymmärrä ihmisten hinkua puuttua muiden asioihin. Ainoa, jolle asia kuuluu itseni lisäksi, on puolisoni.