Lue keskustelun säännöt.
Mieleen jäänyt kakku tai leivos kahvilassa?
Kommentit (567)
Turussa muinoin Lehtisen konditoriassa (?) mustikkakakku. Päällä jotain valkoista kreemiä, mustikoita sekä kiille. Tajuttoman hyvää!!!! Mistäköhän saisi edes hieman samanmoista...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaliskuu 1988. Itä-Berliinissä kiertoajeluun kuuluvassa kahvilassa. Kakkupalat oli koko porukalla näkyvässä homeessa.
Vimpelin Nelimarkassa ns. "rakopulla". Sellaista en ole saanut vuosikymmeniin enkä tiedä onko sitä enää olemassa (pullaa siis, kahvila taitaa olla vielä). Sellainen pitkulainen pulla, johon on viilletty rako, jossa täytteenä jotain hilloa ja kreemiä sekä vähän sokerimassaa koristeeksi pitkin pullaa. Ai että kun oli suussa sulava. Toisaalta nuorempana makea maistui paremmin, keski-iän myötä makeannälkä on hävinnyt.
Kilpikonnaleivos, Pekka Heikkisen kahvio Kajaanissa. Oli niin kova leivos, että kun koetin lusikkaa siihen upottaa, lensi koko leivos lautaselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suklaamousseleivos sellai neliönmuotoinen, nimee en muista, berliininmunkki, banaanikakku
Ramin konditorian tryffelikakku. Täydellinen kostean kiinteä mutta ilmava koostumus ja tarpeeksi suklaisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
piereskelijähiihtäjä kirjoitti:
Savonlinnan kupsakan korvapuusti.
Savonlinnan Kupsakan rommipulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäkosken majan omistajan rouvan oma leipomat korvapuustit ON maailman parhaita. Munkit myös ja kaikkimitä hän leipoo. Korvapuustit ovat vaan niin tolkuttoman hyviä.
CafeArtissa on myös ainakin. aiemmin ollut hyvät korvapuustit.
Turusta kun puhutaan, pitää mainita Cafe Qwensel apteekkimuseon takapihalla ja ne isot norjanmunkit.
Cafe Qwenselin afternoon tea oli minulle iso pettymys.
Odotin englantilaistyylisiä herkkuja ja sain ihan tavallisia keskivertokahvilan tarjoomuksia. Erityisen pettynyt olin teolliseen pakastekarjalanpiirakkaan, joka oli osa kokonaisuutta. Ei se muuttunut herkuksi, vaikka se oli laitettu monikerroksiselle kakkuvadille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käykääpä joskus joutsan leivosmäellä
🤣😍ihan sama minkä kakun,leivoksen tai pullan otatte maku on aivan taivaallinen ja koko on mahtava.
.
Vierailija kirjoitti:
Teen kyllä itse parhaat leivokset ja kakut. Esim. Noitapillikääretorttu, popcornkinuskivoikreemikakku, Kinderpiirakka, porkkanakakku, key west lime- pie- onhan näitä.
Täällä haisee oma kehu 🤣🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Italiassa kävin yhdessä ihanassa kauniisti sisustetussa kahvilassa. Tarjoilijatar oli herttainen ja ystävällinen nuori tyttö. Otin sellaisen herkullisen näköisen leivoksen joka oli koottu kerroksittain lasiseen pieneen kulhoon. Kakkupohjaa, vaniljatäytettä, hilloa, kermavaahtoa ja marjoja. Sitten keskellä se sininen kerros joka oli hometta.
Svenssonin bebe-leivokset Vaasassa vuosikymmeniä sitten. Ainut oikea bebe!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin Antellin Omenahyve, kakkuna tai leivoksena, vaniljakastikkeen kera. Antellin kahviloissa oli aina Katrin-päivänä tarjouksena iso kupillinen kahvia ja omenahyvettä niin palijon kun ilikiää syyvä
Lopetettuaan konditorialeipomona Antell möi reseptin Trubelle, mutta ei Omenahyve ole silti samanlaista Truben leipomana.
Kyllä aito antellin omenhyve ja antellin marsipaani-mansikkakakku tuoreilla mansikoilla. Nam.
Ja resepti Suomeksi:
http://nykinjahellanvalissa.blogspot.com/search?q=Key
Olen tuon reseptin mukaan tehnyt useamman kerran, ja aina yhtä hyvää.
Limejuustokakku oli joskus Santa Fe:ssä, nam nam oli hyvää. Täydellinen tasapaino maussa ja pehmeys.
Vierailija kirjoitti:
Limejuustokakku oli joskus Santa Fe:ssä, nam nam oli hyvää. Täydellinen tasapaino maussa ja pehmeys.
Hups en huomannut että piti olla kahvilassa. No, oli se hyvää silti.
70-80-luvun Virossa oli saatavilla pääasiassa voikreemikakkuja. Ei aina niitäkään. Mutta eräs kotikaupunkini kahvila valmisti ihania sefiirikakkuja. Sefiiri on kiiltävää massaa, käytetään kermavaahdon tapaan kakkujen kuorutteena. Valmistetaan niin, että kuuma sokerisiirappi vatkataan munavalkuaisten sekaan ja lisätään vähän sitruunahappoa. Maistui raikkaalle ja on aika kevyttäkin. Rakastin niitä sefiirikakkuja ja sefiirileivoksia. Ei ollut kovin kallistakaan, jopa meidän köyhähkö perhe pystyi ostamaan silloin-tällöin tälläisen kakun.
Ei kahvila, mutta Bulevardilla oli aikanaan joku intialainen ravintola, josta sai aivan mieletöntä porkkanakakkua. Se oli koostumukseltaan tiivistä, melkein kuin toffeeta. Muistelen, että olisiko ollut joku Sikke Sumarin miehen Tonyn ravintola.