Kummi ei osallistunut lapseni ristiäisiin, rippijuhliin eikä aio tulla nyt ylioppilasjuhliinkaan.
Miksi ihmeessä ihminen on aikoinaan suostunut kummiksi? Lapsuudenystävästäni on kyse. Eikö tällaiset ihmiset ajattele lainkaan sitä lasta/nuorta vaan vain itseään?
Kommentit (43)
et kovin hyvin lapsuudenystävääsi tuntenut, kun et arvannut että tapahtuu tämänkaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Sitä minäkin ihmettelen, miten voi olla kummi, jos et ole paikalla ristiäisissä. Silloinhan vanhemmat voisi, ainakin periaatteessa, ilmoittaa kummiksi kenen tahansa poissaolijan (jonka hetun tietää) ilman että tältä ihmiseltä on edes kysytty. Kertokaa joku joka tietää.
Evl.fi:
"Kummi toimii kastetilaisuuden todistajana. Jos vähintään kaksi kummeista ei ole ristiäisissä mukana, tarvitaan vähintään yksi tai kaksi henkilöä todistamaan kastetoimitusta."
Ei kummin tarvitse olla ristiäisissä mukana, mutta siellä tulee olla vähintään 1-2 ihmistä todistamassa toimitusta.
Hauska on myös, että mieheni on eronnut kirkosta noin 30 vuotta sitten, mutta silti hänen nimensä on kahden kummilapsemme kummitodistuksissa minun nimeni kanssa. Kummilapsen olivat 17 ja 20 vuotiaat ja kummilasten vanhemmat ovat tietäneet oikein hyvin kirkkoon kuulumattomuudesta. Sitä en tiedä miten kirkon tyyppelit tsekkaavat asian omista järjestelmistään, se asia ei ole jaksanut kiinnostaa niin paljoa, että olisin asiaa kaivellut.
Vierailija kirjoitti:
et kovin hyvin lapsuudenystävääsi tuntenut, kun et arvannut että tapahtuu tämänkaltaista.
Enemmänkin olisin huolissani tästä tulevanästa ylioppilaasta kuin tuosta kummiudesta. Tuore ylioppilas on joutunut elämään koko elämänsä katkeran ja pahasuopaisen vanhempansa kanssa ja se on varmasti jättänyt isommat arvet kuin se, että kummi ei ole päässyt paikalle johonkin rippijuhliin..
Eihän kummeja tarvita juhliin. Kummithan on sitä varten, että ostavat lahjoja eli riittää että hoitavat tämän velvoitteen.
Itsekin olen erään mamman lapsien "pakkokummi", enkä todellakaan ole osallistunut heidän elämäänsä mitenkään. Avointa lahjalompakkoa minusta yritettiin tehdä väkisin.
Lasten isä oli ystäväni ja tämä pirttihirmukammotus ex-vaimo pakottamalla pakotti minut kummiksi.
No tuota en ymmärrä, miten ristiäiset on voitu pitää ilman kummin läsnäoloa. Enkä olisi kyllä alunperinkään ottanut sellaista kummiksi, joka ei aio ristiäisiin tulla.
En itsekään ollut oman kummilapseni yo-juhlissa. Olisi tullut kauhean kalliiksi minulle ottaa palkatonta vapaata kyseinen päivä töistä. Lisäksi olisin tarvinnut hotelliyöpymisen, koska matkaa oli niin paljon, ja juhlat sen verran aikaisin, että en olisi ehtinyt junalla tai bussilla kyseisenä päivänä. Parin tunnin juhlissa käymisen vuoksi minulla ei ollut varaa tuollaiseen säätöön. Ylioppilaalle annettava rahasummakin olisi kutistunut olemattomiin matkakustannusten vuoksi. Nyt saatoin laittaa enemmän rahaa lahjaksi ja tapasin hänet sitten myöhemmin kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut painostettiin kun muitakaan ei ollut.
Nyky elämässä en ymmärrä koko kummin virkaa ollenkaan. Se tuntuu naurettavalta. Varsinkaan jos ei ole mitään läheisiä välejäkään.
Sama juttu, eli en ymmärrä kummiutta ollenkaan. Meillä on kolme lasta ja kaikilla on kummit, mutta nämä aikuiset olisivat olleet lapsen elämässä joka tapauksessa ilman kummiuttakin.
Minulla ja miehelläni on yhteensä seitsemän kummilasta ja valitettavasti olen ollut aika huono kummin tehtävissä, mies vielä huonompi, mutta olemme olleet silti kaksi aikuista ihmistä lasten elämässä. Tai tässä pitää taas peruuttaa sanomisiaan, sillä kahden kummilapsen elämässä emme ole oikeastaan yhtään mitenkään. Ne kummilapset ovat jääneet meille tuntemattomiksi jo lapsena ja en ymmärrä miksi meitä pyydettiin siihen hommaan ja miksi menimme siihen suostumaan, sillä lasten vanhemmat eivät olleet meille mitenkään läheisiä alunperinkään. No nyt nämäkin lapset ovat olleet aikuisia jo pitkään ja toisella on omiakin lapsia.
Jos miettii kummoinen varsinaista tehtävää, eli "kummi huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa", niin sitä emme ole tehneet yhtään sitten kastejuhlan jälkeen. Mies ei kuulu enää edes kirkkoon.
Tämä, mua aina hämmästyttää kun aikuinen ihminen ei osaa sanoa ei. Toistaa saman virheen seitsemän kertaa, mutta kiva että opitte lopulta eikä kahdeksas lapsi saanut enää huonoa kummia.
Christiiina kirjoitti:
Kun mun serkun lapsilla oli perätyäisinä vuosina rippijuhlat kesällä, ei hänen siskonsa eli lasten täti, tullut paikalle, vaikka ei se varmaan ollut kiinni siitä, etteikö olisi ollut varaa matkustaa, kun hän olisi saanut menomatkan ilmaiseksi toisen sukulaisen kyydillä, eikä työtkäön estäneet, mutta kun häntä ei vaan huvittanut.
Kun et tiedä taustoja niin älä arvostele. Voi olla niin vittumainen narsisti tuo juhlien järjestäjä, että ei ole lähettänyt kutsua/ ei halua pitää yhteyttä lastensa tätiin.
Minä ihmettelen sitä, että nämä kummit ovat aina aikuisia ihmisiä. Eivätkö he ajattele sitä kummilastaan? Miksi tämä menee taas perinteiseksi huvittaako jotain akuista keskuseluksi. Lapsihan siinä se kärsijä on.
Christiiina kirjoitti:
Mä olenkin kuullut sellaisen jutun, että rippilapsen isäei tullut lapsensa rippijuhliin siksi, Koska ne järjestettiin lapsen äidin,siis miehen ex-vaimon asunnossa.
Se on jo aika paha juttu, että isä ei halua osallistua lapsensa rippijuhliin.
Jospa näytti vaan mitä uskonto hänelle merkitsee.
Ihmiset ovat itsekkäit. Kummin tehtävä näyttää kivalta somessa esiteltynä, mutta sitten sen hoitaminen vaatii vaivannäköä.
Kummius on nykypäivänä enemmän sellaista aikuisena olemista lapsen elämässä. En ymmärrä mikä siinä on vaikeaa?
Minusta tuollaisen kummiuden varaan ei jatkossa kannata rakentaa mitään. Eikös se kummius pääty ripille pääsyyn?
No on mustakin tosi kummallista. Kyllä kummiudesta pitää kehdata kieltäytyä, jos tuntuu siltä, että lapsen muistamisesta tulee vaikeaa. Minulla itsellänikin on kummipoika, joka asuu kauempana, mutta yritän silti muistaa häntä ja tavata mahdollisuuksien mukaan. Jättäisin rippijuhlat ja yo-juhlat väliin vain, jos sattuisi oman lapsen juhlat samaan syssyyn.
Ihan kummin omasta viitseliäisyydestä kiinni. Mut jos ei kiinnosta niin eipä vanhempi sille mitään voi. Onneksi (tai siis "onneksi") tässä maassa on monta lasta, jotka eivät kummiaan juuri näe.
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
jos ei ollut ristiäisissä miten voi olla kummi???? olisit valinnut jonkun rikkaamman joka aina toisi 1000e kusipääpennullesi.
Mikä tekee lapsestani kusipään? Sekö, että hänen kumminsa ei halua tulla edes hänen merkkipäiviään juhlimaan? Kummi ei lähetä viestiä, ei soita eikä tapaa. On viimeksi nähnyt lapseni ehkä 6 vuotta sitten.
ap
Ja voi olla kummi, kun hänen puolisonsa oli ristiäisissä. Kummilla saattaa olla ristiäispäivänä vaikkapa sairaus ja hän ei silloin pääse paikalle.
Miksi pitäisi tulla ?
Imo en olisi halunnut yhtään ylimääräisiä ihmisiä edes omaan ripariin kun koko touhu ahdisti ja ärsytti ennestään
Sitä minäkin ihmettelen, miten voi olla kummi, jos et ole paikalla ristiäisissä. Silloinhan vanhemmat voisi, ainakin periaatteessa, ilmoittaa kummiksi kenen tahansa poissaolijan (jonka hetun tietää) ilman että tältä ihmiseltä on edes kysytty. Kertokaa joku joka tietää.