Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12212)
Susanna Clarke: Piranesi.
Maailma on yksi valtava Talo, jossa on monta kerrosta. Alimmissa kerroksissa sijaitsevat meri, kalat ja vuorovedet, ylimmissä pilvet ja linnut. Talossa on lukemattomia saleja, joissa on lukuisia patsaita. Talossa asuvat vain päähenkilö Piranesi ja toinen mies, Toinen. Muita (eläviä) ihmisiä ei tiettävästi koko maailmassa (eli Talossa) sitten olekaan. Kirja on kirjoitettu päiväkirjan muotoon.
Piranesi kirjoittaa säntillisesti päiväkirjaa, luetteloi Talon patsaita, kartoittaa salien labyrinttejä, tutkii ikkunoista näkyviä tähtikuvioita, juttelee linnuille, kalastaa ja tapaa kaksi kertaa viikossa Toisen. Toinen tuntuu tietävän asioista paljon enemmän kuin Piranesi.
Ainakaan nyt kirjan alkupuolella ei kerrota, miten Piranesi on Taloon joutunut. Hän ei tunnu muistavan sitä itsekään, eikä ehkäpä halua muistaakaan. Hän hyväksyy olonsa Talossa täysin luonnollisena asiana, ja on lapsellisen kiitollinen Talon tarjoamista niukoista antimista.
Kirjan aihe on outo, mutta todella kiinnostava. En malttaisi odottaa, mitä kaikkea Talon, Piranesin ja Toisen taustalta vielä paljastuukaan. Kiehtovaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva, yksi suosikeistani
Vierailija kirjoitti:
Susanna Clarke: Piranesi.
Maailma on yksi valtava Talo, jossa on monta kerrosta. Alimmissa kerroksissa sijaitsevat meri, kalat ja vuorovedet, ylimmissä pilvet ja linnut. Talossa on lukemattomia saleja, joissa on lukuisia patsaita. Talossa asuvat vain päähenkilö Piranesi ja toinen mies, Toinen. Muita (eläviä) ihmisiä ei tiettävästi koko maailmassa (eli Talossa) sitten olekaan. Kirja on kirjoitettu päiväkirjan muotoon.
Piranesi kirjoittaa säntillisesti päiväkirjaa, luetteloi Talon patsaita, kartoittaa salien labyrinttejä, tutkii ikkunoista näkyviä tähtikuvioita, juttelee linnuille, kalastaa ja tapaa kaksi kertaa viikossa Toisen. Toinen tuntuu tietävän asioista paljon enemmän kuin Piranesi.
Ainakaan nyt kirjan alkupuolella ei kerrota, miten Piranesi on Taloon joutunut. Hän ei tunnu muistavan sitä itsekään, eikä ehkäpä halua muistaakaan. Hän hyväksyy olonsa Talossa täysin luonnollisena asiana, ja on lapsellisen kiitollinen Talon tarjoamista niukoista antimista.
Kirjan aihe on outo, mutta todella kiinnostava. En malttaisi odottaa, mitä kaikkea Talon, Piranesin ja Toisen taustalta vielä paljastuukaan. Kiehtovaa.
Aloiyin kuuntelemaan tätä joku aika sitten. Joku siinä tökki ja lopetin aika alkuvaiheessa. Oliko se liian nuortenkirjamainen tyyli vai mikä, en tiedä. Ehkä pitäisi yrittää uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Syö, rukoile, rakasta. Aihe on kiinnostava, mutta päähenkilö on raivostuttava sekoilija. Tykkäsin enemmän elokuvasta jossa päähenkilöä esitti Julia Roberts.
Donald Spoto: Marilyn Monroe. Hyvin yksityiskohtainen elämänkerta Norma Jeanista. Vielä en ole ehtinyt näyttelijävuosiin.
Marie Antoinette, the last queen of France. Ahdistaa jo valmiiksi se karmea loppu...
Tämä viesti ei nyt varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta menköön... Olen itsekin lukenut tuon kirjan joskus, mutta kauan sitten, mahdollisesti kuudennella luokalla tai yläasteella, joten en ihan hirveän tarkasti ko. kirjaa muista. Se palasi mieleen, kun katsoin Netflixistä uuden Marilynista kertovan dokumentin, jota voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille. En muista, miten paljon tuossa Spoton elämäkerrassa käsiteltiin Marilynin suhdetta Kennedyihin, tai vaikka sitä, että tuohon aikaan Hollywoodissa naispuoliset näyttelijät pääsivät etenemään urallaan vain tarjoamalla seksiä oikeassa asemassa oleville miehille. En oikein hyvin muista, mihin sävyyn siinä käsiteltiin hänen avioliittojaankaan. Mutta ainakin aikuisena Marilynin elämä ja miessuhteet tuntuivat aika raadolliselta.
Tuossa Netflixin dokumentissa siis on haastatteluja, joita eräs toimittaja on tehnyt 70- ja 80-luvuilla Marilynin tunteneista ihmisistä. Toimittajan tarkoituksena oli selvittää totuus Marilynin kuolemasta, ja tuntuu, että hän onnistuikin siinä. En nyt kerro yksityiskohtia, koska se voi pilata dokumentin katsomisen; ne, joilla ei Netflixiä ole, varmasti voivat googlaamalla selvittää, mitä haastattelut tapahtumista selventävät. Tuntuu siltä, että herkkä Marilyn joutui koneistoon, jossa vallan kahvassa olevat miehet ottivat hänestä irti kaiken, ja lopulta se tuhosi hänet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kreetta onkeli
Kirjan nimi siis Meiltähän tämä käy. En ehtinyt kirjoittaa ennen klo 23.
Vähän osoitteleva tyyli. Tekee juuri sen "kertoo, ei kuvaile". Kun lukija voisi kuvailusta päätellä itse päähenkilöiden elintason muutoksen, mutta se osoitetaan suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emelie Scheppin uusin Jana Betzelius-kirja Björnen sover.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Susanna Clarke: Piranesi.
Maailma on yksi valtava Talo, jossa on monta kerrosta. Alimmissa kerroksissa sijaitsevat meri, kalat ja vuorovedet, ylimmissä pilvet ja linnut. Talossa on lukemattomia saleja, joissa on lukuisia patsaita. Talossa asuvat vain päähenkilö Piranesi ja toinen mies, Toinen. Muita (eläviä) ihmisiä ei tiettävästi koko maailmassa (eli Talossa) sitten olekaan. Kirja on kirjoitettu päiväkirjan muotoon.
Piranesi kirjoittaa säntillisesti päiväkirjaa, luetteloi Talon patsaita, kartoittaa salien labyrinttejä, tutkii ikkunoista näkyviä tähtikuvioita, juttelee linnuille, kalastaa ja tapaa kaksi kertaa viikossa Toisen. Toinen tuntuu tietävän asioista paljon enemmän kuin Piranesi.
Ainakaan nyt kirjan alkupuolella ei kerrota, miten Piranesi on Taloon joutunut. Hän ei tunnu muistavan sitä itsekään, eikä ehkäpä halua muistaakaan. Hän hyväksyy olonsa Talossa täysin luonnollisena asiana, ja on lapsellisen kiitollinen Talon tarjoamista niukoista antimista.
Kirjan aihe on outo, mutta todella kiinnostava. En malttaisi odottaa, mitä kaikkea Talon, Piranesin ja Toisen taustalta vielä paljastuukaan. Kiehtovaa.
Aloiyin kuuntelemaan tätä joku aika sitten. Joku siinä tökki ja lopetin aika alkuvaiheessa. Oliko se liian nuortenkirjamainen tyyli vai mikä, en tiedä. Ehkä pitäisi yrittää uudelleen.
Voi johtua siitä, että tarina kerrotaan naiivilta vaikuttavan Piranesin kautta. Toki luen tätä kirjana, enkä kuuntele äänikirjana, joten kokemus voi olla erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tauno Palo: käsi sydämmellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kreetta onkeli
Kirjan nimi siis Meiltähän tämä käy. En ehtinyt kirjoittaa ennen klo 23.
Vähän osoitteleva tyyli. Tekee juuri sen "kertoo, ei kuvaile". Kun lukija voisi kuvailusta päätellä itse päähenkilöiden elintason muutoksen, mutta se osoitetaan suoraan.
Luin loppuun. Osoittelu ja suora kerronta jatkui. Ihmettelin, kun arvioinneissa joku sanoi "syvälliseksi", kun minusta hahmot jäivät ohuiksi ja pinnalliseksi. Joku sanoi "järkyttäväksi", eikö ihmiset ole lukeneet tai eläneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kreetta onkeli
Onkeli on kirjailija, ei kirja. Hän on kirjoittanut useita kirjoja. Onko niistä jokin sinulla kesken juuri nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kreetta onkeli
Onkeli on kirjailija, ei kirja. Hän on kirjoittanut useita kirjoja. Onko niistä jokin sinulla kesken juuri nyt?
Tähän olikin jo tullut vastaus, en ehtinyt huomata ennen kommentointia! Asia selkis.
Ei äitimateriaalia / Nefertiti Malaty
Veriruusut / Anneli Kanto
Eija Ahvo : elämän sain soimaan / Elina Saksala
Katoamisten kirja / Iida Rauma
Kultalintu, mustasulka / Silja Vuorikuru.
Luen vuorotellen ja limittäin.
Ursula Vala - Kuoleman monet kasvot: totuus oikeuslääkärin työstä
Ihan mielenkiintoinen, tietokirjamainen, ei kovin yllätyksellinen. Tiedonnälkäisille ja lääketieteestä kiinnostuneille. Alan sanastoa ja käytäntöjä käydään laajasti läpi, joten jotkut kohdat olivat hieman tylsiä tällaiselle tavalliselle taatelintallaajalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei äitimateriaalia / Nefertiti Malaty
Veriruusut / Anneli Kanto
Eija Ahvo : elämän sain soimaan / Elina Saksala
Katoamisten kirja / Iida Rauma
Kultalintu, mustasulka / Silja Vuorikuru.Luen vuorotellen ja limittäin.
Miten sulla ei mene juonet sekaisin?
Ei mitään... En löydä hyviä.
Lusu - rikollispomon kaksoiselämä. Sain just luettua ja täytyy sanoa että oli todella hyvä. Useinhan nämä ovat omien saavutusten esittelyä mutta tässä on kritiikkikin mukana. Herra on hyvä esimerkki siitä, ettei rikos kannata. Kyseessä on tietokirja, mutta kulkee kuin dekkari kahdella aikatasolla ja vielä perheen näkökulma mukana. Tässä olisi loistavat ainekset elokuvaan. Jari Aarnion rooli Lusun huumeliigassa on erittäin kiinnostava. Kyllä on ollut (huume)poliisin toiminta ihmeellistä jo 80-90-luvuilla, hyvä että tuodaan päivänvaloon, kertoo omaa kieltään ettei poliisi suostu kommentoimaan oikeastaan yhtään mitään.
Tuömas Hoppu: Tampereen naiskaarti