Perintäkaaresta kysymys:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso ei peri niitä appivanhempiaan ollenkaan. Lapsi jos olisi hän perisi isovanhempiaan vanhempansa osalta. Tuossa menee vanhempien osuus kokonaan toiselle lapselle.

Juu, tarkennus, että perii vain puolisonsa, mutta ei ole sijaisperillinen puolisonsa vanhemmille. Mutta jos vanhemmat ovat kuolleet aikaisemmin, perii puolisonsa vanhemmiltaan perimän omaisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

"Jos perinnönjättäjällä = vainajalla on lapsia, lapset perivät. Jos lapsia tai aviopuolisoa ei ole, vanhemmat perivät. Jos vanhemmat ovat kuolleet, sisarukset perivät"

"-Kiitos. Vielä : jos vanhemmat ja toinen lapsista kuolee yhtä aikaa, periikö kaiken elossa oleva sisarus (eli niiden vanhempien toinen lapsi) vai periikö myös kuolleen lapsen puoliso (avo/avio) jotakin tuosta potista?"

Kaiken perii elossa jäänyt sisarus, ellei testamentti tai muuta. (- Aviopuolisoiden välillä tehdään kuitenkin ensi ositus, että tiedetään, mitä kuuluu kuolleen puolison omaisuuteen). 

Eloonjäänyt lapsi perii vanhemmat. Myös sisaruksensa, jos tämä on naimaton. Jos kuollut sisarus on naimisissa, aviopuoliso perii, mutta hänen kuoltuaan puolet jäämistöstä perii tämä eloonjäänyt lapsi.

Kannattaa sitten muistaa myös tasinkoprivilegi näissä asioissa, siitä voi tulla ikävä yllätys joillekin. Jos vaikkapa esimerkissä kuollut oli naimissa, mutta hänen nimissään oli vain pieni osa pariskunnan omaisuudesta niin eloon jäänyt voi vaatia ositusta ja vedota tasinkoprivilegiin niin että kuolleen puolison omaiset perivät vain kuolleen nimissä olevan omaisuuden. Ja eloon jääneen kuollessa kaikki loppu menee tämän omaisille.

Ei siis tasan kuten avioliitossa yleensä.

Tuli omassa suvussa ikävänä yllätyksenä kun vanha, hyvin rikas ja lapseton pariskunta jossa kitupiikki äijä eli vaimonsa kanssa kuin kitkuttelisivat kansaneläkkeellä. Vaimo kuoli ensin ja äijälle teki tämän tempun että vaimon omaiset perisivät mahdollisimman vähän (vaimon nimiin oli laitettu muutama prosentti yhteisestä omaisuudesta). Olivat olleet naimisissa 40 vuotta.

Perimysjärjestys menee ns parenteelijärjestelmän mukaan. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään, että katstoaan parenteeli kerrallaan onko siinä parenteelissa perillisiä ja jos ei ole, niin siirrytään seuraavaan. Parenteeleja on kolme, eli:

1. lapset ja niiden lapset jne 

2. vanhemmat ja niiden lapset (eli sisaret. tässä parenteelissa sijaantulooikeus on rajaton ts. jos peinnön jättäjän vanhemmat ovat kuolleet sisar on kuollut sisaren lapsi on kuollut mutta tämän lapsi on elossa niin hän perii)

3.Isovanhemmat ja niiden lapset (eli sedät, tädit ja enot. tässä parenteelissa sijaantulo oikeus päättyy setiin tätiin ja enoihin, eli niiden lapset ei peri. Eli hokema serkut eivät peri pitää paikkansa.)

Mitä tulee avioliittoon niin esim. jos vanhempi kuolee niin tämä kuolleen lapsen leskellä ei tietenkään ole perimysoikeutta suhteessa esim anoppiin.

Edellä mainitusta poikkeuksena on aviopuolison perimysoikeus, joka kiilaa 2.parenteelin edelle, eli jos rintaperillisiä ei ole, niin leski perii. Tämä lesken perimysoikeus on aika sekava kokonaisuus... Eli lesken kuoltua lesken aviopuolisoltaan perimä omaisuus hyppää takaisin ensiksi kuolleen sukuun, eli esim tuohon parenteeliin 2.

Kirjoittelin tänne joku aika sitten ketjuun "lakimies vastaa" siellä olen käsitellyt tätä perimys aihetta useammassakin viestissäni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän puolisot peri.

Pötyä.

Perintökaari 3. luku 1. pykälä

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

suomi24 palstalta olen lukenut, että jos jälkeenjäänyt puoliso perii ilman testamenttia ja hän sitten aikanan kuolee, niin hänen ensiksi kuoleelta saatu omisuus palutuisi ensiksi kuolleen suvulle ja myöhemmin kuolleen omaisuus menisi hänen omille sukulisille. saatan muistaaa väärinkin. kannattaa siis tehdä testamentti, riippumttaaa siitä kuinka paljon omaisuutta on.

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän puolisot peri.

Pötyä.

Perintökaari 3. luku 1. pykälä

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

suomi24 palstalta olen lukenut, että jos jälkeenjäänyt puoliso perii ilman testamenttia ja hän sitten aikanan kuolee, niin hänen ensiksi kuoleelta saatu omisuus palutuisi ensiksi kuolleen suvulle ja myöhemmin kuolleen omaisuus menisi hänen omille sukulisille. saatan muistaaa väärinkin. kannattaa siis tehdä testamentti, riippumttaaa siitä kuinka paljon omaisuutta on.

kts viesti 23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän puolisot peri.

Pötyä.

Perintökaari 3. luku 1. pykälä

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

suomi24 palstalta olen lukenut, että jos jälkeenjäänyt puoliso perii ilman testamenttia ja hän sitten aikanan kuolee, niin hänen ensiksi kuoleelta saatu omisuus palutuisi ensiksi kuolleen suvulle ja myöhemmin kuolleen omaisuus menisi hänen omille sukulisille. saatan muistaaa väärinkin. kannattaa siis tehdä testamentti, riippumttaaa siitä kuinka paljon omaisuutta on.

Et tainnut huomata  minun kirjottamaani edellistä viestiä.. juuri tästä palautumisesta aiheutuu se sekavuus. Tämä näet aiheuttaa leskelle tiettyjä rajoiteita siitä miten hän saa käyttää leskeltään perimää omaisuutta. Leski ei esim. saa lahjoittaa perintönä saamaansa omaisuutta, koska se loukkaisi näiden ns. toissijaisten perillisten oikeutta. Näistä ensiksi kuolleen puolison perillisistä (2 tai 3 parenteeli) käytetään nimitystä toissijaiset perilliset, koska heidän oikeutensa perintöön astuu voimaan vasta lesken kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Perimysjärjestys menee ns parenteelijärjestelmän mukaan. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään, että katstoaan parenteeli kerrallaan onko siinä parenteelissa perillisiä ja jos ei ole, niin siirrytään seuraavaan. Parenteeleja on kolme, eli:

1. lapset ja niiden lapset jne 

2. vanhemmat ja niiden lapset (eli sisaret. tässä parenteelissa sijaantulooikeus on rajaton ts. jos peinnön jättäjän vanhemmat ovat kuolleet sisar on kuollut sisaren lapsi on kuollut mutta tämän lapsi on elossa niin hän perii)

3.Isovanhemmat ja niiden lapset (eli sedät, tädit ja enot. tässä parenteelissa sijaantulo oikeus päättyy setiin tätiin ja enoihin, eli niiden lapset ei peri. Eli hokema serkut eivät peri pitää paikkansa.)

Mitä tulee avioliittoon niin esim. jos vanhempi kuolee niin tämä kuolleen lapsen leskellä ei tietenkään ole perimysoikeutta suhteessa esim anoppiin.

Edellä mainitusta poikkeuksena on aviopuolison perimysoikeus, joka kiilaa 2.parenteelin edelle, eli jos rintaperillisiä ei ole, niin leski perii. Tämä lesken perimysoikeus on aika sekava kokonaisuus... Eli lesken kuoltua lesken aviopuolisoltaan perimä omaisuus hyppää takaisin ensiksi kuolleen sukuun, eli esim tuohon parenteeliin 2.

Kirjoittelin tänne joku aika sitten ketjuun "lakimies vastaa" siellä olen käsitellyt tätä perimys aihetta useammassakin viestissäni

Mä kysyin sulta neuvoa siinä ketjussa mutta et voinut neuvoa kun ei mulla ollut siihen hätään antaa tarpeeksi informaatiota ja 23 aikalukko iski päälle. Meidän tapauksessa iski tuo tasinkoprivilegi joten kun kitupiikki kuoli niin nyt kitupiikin veljentyttäret perii suurimman osan ja me kitupiikin vaimon sukulaiset joudutaan tyytymään murusiin.

t. 23

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Kirjoitin viestit 24 ja 28... Kuten tässä joku ottikin esille tämä ns tasinkoprivilegi asian, joka siis tarkoittaa sitä, että jos köyhempi kuolee ensin niin eloon jäänellä rikkaamalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa (summa jolla tasataan, että erotilanteessa molemmat saavat yhtä paljon) ensiksi kuolleen kuolinpesälle..  Eli mitää prosentteja ei voi ilmoittaa... Riippuu tilanteesta...

Siis jos kuolleella on lapsia niin ne perivät hänet, silloin aviopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä.. Ennen kuin ensiksi kuolleen kuolinpesää voidaan ryhtyä jakamaan on tehtävä ositus, jossa siis mahdollisesti rikkaamalla leskellä on oikeus vedota tuohon tasinkoprivilegiin...

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Puoliso ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia eikä ole testamenttia.

Tuossa esimerkissä (oletetaan, että kiinteistö on ainoa omaisuus) mies pitää oman 50% ja vaimon lapset saavat loput 50% perintönä. Kun mies kuolee, perivät hänen lapsensa tuon 50%.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Vaimon kuollessa hänen rintaperillisensä perii hänen omaisuutensa kokonaan, ellei ole tehnyt testamenttia miehensä hyväksi. Kun on rintaperillisiä, puoliso ei peri mitään ilman testamenttia.

Sen sijaan puoliso voi tuossa tilanteessa saada tasinkoa kuolinpesältä, jos tämä leski on siis köyhempi ja tasinko voi pienentää rintaperillisten perintöä. Tasinko lasketaan niin, että kuolleen omaisuus + lesken omaisuus ja se könttä jaetaan puoliksi. Puoliso ei siis peri mitään puolikasta.

Vaimon 50 % jaetaan tasan lasten kesken ja mies saa pitää oman 50 % (jos ei nyt ajatella tasinkoa)

Miehen rintaperilliset perivät aikanaan miehen täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perimysjärjestys menee ns parenteelijärjestelmän mukaan. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään, että katstoaan parenteeli kerrallaan onko siinä parenteelissa perillisiä ja jos ei ole, niin siirrytään seuraavaan. Parenteeleja on kolme, eli:

1. lapset ja niiden lapset jne 

2. vanhemmat ja niiden lapset (eli sisaret. tässä parenteelissa sijaantulooikeus on rajaton ts. jos peinnön jättäjän vanhemmat ovat kuolleet sisar on kuollut sisaren lapsi on kuollut mutta tämän lapsi on elossa niin hän perii)

3.Isovanhemmat ja niiden lapset (eli sedät, tädit ja enot. tässä parenteelissa sijaantulo oikeus päättyy setiin tätiin ja enoihin, eli niiden lapset ei peri. Eli hokema serkut eivät peri pitää paikkansa.)

Mitä tulee avioliittoon niin esim. jos vanhempi kuolee niin tämä kuolleen lapsen leskellä ei tietenkään ole perimysoikeutta suhteessa esim anoppiin.

Edellä mainitusta poikkeuksena on aviopuolison perimysoikeus, joka kiilaa 2.parenteelin edelle, eli jos rintaperillisiä ei ole, niin leski perii. Tämä lesken perimysoikeus on aika sekava kokonaisuus... Eli lesken kuoltua lesken aviopuolisoltaan perimä omaisuus hyppää takaisin ensiksi kuolleen sukuun, eli esim tuohon parenteeliin 2.

Kirjoittelin tänne joku aika sitten ketjuun "lakimies vastaa" siellä olen käsitellyt tätä perimys aihetta useammassakin viestissäni

Mä kysyin sulta neuvoa siinä ketjussa mutta et voinut neuvoa kun ei mulla ollut siihen hätään antaa tarpeeksi informaatiota ja 23 aikalukko iski päälle. Meidän tapauksessa iski tuo tasinkoprivilegi joten kun kitupiikki kuoli niin nyt kitupiikin veljentyttäret perii suurimman osan ja me kitupiikin vaimon sukulaiset joudutaan tyytymään murusiin.

t. 23

No mehän ollaan sit vähän niinku tuttuja :) laita kysymys tähän uudelleen, voisin aikani kuluksi vastata yhteen kyssäriin vielä :) 

Mitä tulee tähän tasinkoprivilegeiin teidän tilanteessanne, niin en lähde arvostelemaan kun en tunne tapausta.. Sanon vain sen, että tasinko-oikeushan on aviopuolison oikeus, ei tämän sukulaisten oikeus.. Eli jättäkööt kitupiikki omaisuutensa omille sukulaisilleen jos tahtoo... Toki tuo voi olla kyseen alaista, jos molemmat aviopuolisot ovat yhdessä 40 vuotta omaisuutta kartuttaneet mutta "kitupikki" on vain haalinut  kaiken nimiinsä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Kirjoitin viestit 24 ja 28... Kuten tässä joku ottikin esille tämä ns tasinkoprivilegi asian, joka siis tarkoittaa sitä, että jos köyhempi kuolee ensin niin eloon jäänellä rikkaamalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa (summa jolla tasataan, että erotilanteessa molemmat saavat yhtä paljon) ensiksi kuolleen kuolinpesälle..  Eli mitää prosentteja ei voi ilmoittaa... Riippuu tilanteesta...

Siis jos kuolleella on lapsia niin ne perivät hänet, silloin aviopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä.. Ennen kuin ensiksi kuolleen kuolinpesää voidaan ryhtyä jakamaan on tehtävä ositus, jossa siis mahdollisesti rikkaamalla leskellä on oikeus vedota tuohon tasinkoprivilegiin...

Tässä tapauksessa ei ole rikkaampaa ja köyhempää puolisoa, vaan on puolisot jotka omistavat kaiken tasan puoliksi joten mitään tasinkoa ei pitäisi tulla vastaan.

Sanoit että jos kuolleella on lapsia, ei aviopuolisolla ole perintöoikeutta. Tämä kuulostaa ristiriitaiselta kaikkien niiden tietojen kanssa mitä minä olen saanut aiemmin, kun aina ja joka paikassa hoetaan että leski perii puolet vainajan omaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Kirjoitin viestit 24 ja 28... Kuten tässä joku ottikin esille tämä ns tasinkoprivilegi asian, joka siis tarkoittaa sitä, että jos köyhempi kuolee ensin niin eloon jäänellä rikkaamalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa (summa jolla tasataan, että erotilanteessa molemmat saavat yhtä paljon) ensiksi kuolleen kuolinpesälle..  Eli mitää prosentteja ei voi ilmoittaa... Riippuu tilanteesta...

Siis jos kuolleella on lapsia niin ne perivät hänet, silloin aviopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä.. Ennen kuin ensiksi kuolleen kuolinpesää voidaan ryhtyä jakamaan on tehtävä ositus, jossa siis mahdollisesti rikkaamalla leskellä on oikeus vedota tuohon tasinkoprivilegiin...

Tässä tapauksessa ei ole rikkaampaa ja köyhempää puolisoa, vaan on puolisot jotka omistavat kaiken tasan puoliksi joten mitään tasinkoa ei pitäisi tulla vastaan.

Sanoit että jos kuolleella on lapsia, ei aviopuolisolla ole perintöoikeutta. Tämä kuulostaa ristiriitaiselta kaikkien niiden tietojen kanssa mitä minä olen saanut aiemmin, kun aina ja joka paikassa hoetaan että leski perii puolet vainajan omaisuudesta.

Leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski ei ole rintaperillinen. Poikkeus: testamentti lesken hyväksi.

Mutta aviopuolisoilla lesken ja vainajan omaisuus lasketaan yhteen ja tästä kokonaisuudesta 50% on lesken, vaikka hän ei avioliiton aikana olisi omistanut mitään. Loput 50% on rintaperillisten. Poikkeuksena tilanne, jossa leski on vainajaa varakkaampi, silloin hänen ei tarvitse antaa tasinkoa eli omasta omaisuudestaan rintaperillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Kirjoitin viestit 24 ja 28... Kuten tässä joku ottikin esille tämä ns tasinkoprivilegi asian, joka siis tarkoittaa sitä, että jos köyhempi kuolee ensin niin eloon jäänellä rikkaamalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa (summa jolla tasataan, että erotilanteessa molemmat saavat yhtä paljon) ensiksi kuolleen kuolinpesälle..  Eli mitää prosentteja ei voi ilmoittaa... Riippuu tilanteesta...

Siis jos kuolleella on lapsia niin ne perivät hänet, silloin aviopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä.. Ennen kuin ensiksi kuolleen kuolinpesää voidaan ryhtyä jakamaan on tehtävä ositus, jossa siis mahdollisesti rikkaamalla leskellä on oikeus vedota tuohon tasinkoprivilegiin...

Tässä tapauksessa ei ole rikkaampaa ja köyhempää puolisoa, vaan on puolisot jotka omistavat kaiken tasan puoliksi joten mitään tasinkoa ei pitäisi tulla vastaan.

Sanoit että jos kuolleella on lapsia, ei aviopuolisolla ole perintöoikeutta. Tämä kuulostaa ristiriitaiselta kaikkien niiden tietojen kanssa mitä minä olen saanut aiemmin, kun aina ja joka paikassa hoetaan että leski perii puolet vainajan omaisuudesta.

Yhdessäkään asiantuntevassa paikassa ei sanota, että leski perii puolet vainajan omaisuudesta. Tämä on kuitenkin yleinen väärinkäsitys, joka tulee siitä, että kuoleman jälkeisessä osituksessa leski saa avio-oikeuden nojalla puolet vainajan ja lesken yhteenlasketusta omaisuudesta, jos ei ole avioehtoa.

Ja minä en ole tuo vastaileva lakimies, vaan ihan uusi kirjoittaja tässä ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun on vaimo ja mies, molemmilla omia lapsia, ei yhteisiä. Ei testamenttia tai avioehtoa.

Meneekö niin, että jos vaimo kuolee ensin, mies perii puolet vaimonsa omaisuudesta, ja vaimon lapset puolet? Eli jos omaisuutena on kiinteistö, josta vaimo on omistanut 50%, perinnön jaon jälkeen mies omistaa 75% ja vaimon lapset 25%?

Sitten kun mieskin kuolee, periikö miehen lapset kokonaan tuon 75%, eli vaimon lapsille jää äidin ja isäpuolen omaisuudesta 1/4 kun miehen lapset perivät 3/4? Ja tietenkin toisinpäin jos mies kuolee ensin?

Kirjoitin viestit 24 ja 28... Kuten tässä joku ottikin esille tämä ns tasinkoprivilegi asian, joka siis tarkoittaa sitä, että jos köyhempi kuolee ensin niin eloon jäänellä rikkaamalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa (summa jolla tasataan, että erotilanteessa molemmat saavat yhtä paljon) ensiksi kuolleen kuolinpesälle..  Eli mitää prosentteja ei voi ilmoittaa... Riippuu tilanteesta...

Siis jos kuolleella on lapsia niin ne perivät hänet, silloin aviopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä.. Ennen kuin ensiksi kuolleen kuolinpesää voidaan ryhtyä jakamaan on tehtävä ositus, jossa siis mahdollisesti rikkaamalla leskellä on oikeus vedota tuohon tasinkoprivilegiin...

Tässä tapauksessa ei ole rikkaampaa ja köyhempää puolisoa, vaan on puolisot jotka omistavat kaiken tasan puoliksi joten mitään tasinkoa ei pitäisi tulla vastaan.

Sanoit että jos kuolleella on lapsia, ei aviopuolisolla ole perintöoikeutta. Tämä kuulostaa ristiriitaiselta kaikkien niiden tietojen kanssa mitä minä olen saanut aiemmin, kun aina ja joka paikassa hoetaan että leski perii puolet vainajan omaisuudesta.

Muttakun ei peri. Siis leskellä on oikeus saada tasinko, jos hän on köyhempi, eli leski saa tavallaa saman verran mitä ensiksi kuolleen kuolinpesään menee. Eli siinä mielessä saa puolet. Mutta siis lain mukaan leski ei peri euroakaan jos ensiksi kuolleella on 1.parenteeliin kuuluvia perillisiä

Esimerkki elävästä elämästä: isäni kuoli ja jätti jälkeensä 2 000 000 euron omaisuuden. Isä ei ollut naimisissa avovaimonsa kanssa, joten minä ja siskoni saimme kumpikin miljoonan (miinus perintöverot) ja isän puoliso sai tasan nolla euroa. Lisäksi hän menetti sekä asuntonsa että oikeuden käyttää kesämökkiä.

Avovaimo oli tuohtunut, liitto oli sentään kestänyt 20 vuotta. Koska hän ei voinut osoittaa, että olisi edesauttanut sitä, että isä oli haalinut maallista mammonaa, ei oikeus myöntänyt euronkaan korvausta. Nykylain mukaan avopuolisolla on mahdollisuus korvaukseen, mutta ei subjektiivista oikeutta. Avovaimo oli ollut koko liiton ajan töissä, joten ei syntynyt mitään korvausperustetta.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki elävästä elämästä: isäni kuoli ja jätti jälkeensä 2 000 000 euron omaisuuden. Isä ei ollut naimisissa avovaimonsa kanssa, joten minä ja siskoni saimme kumpikin miljoonan (miinus perintöverot) ja isän puoliso sai tasan nolla euroa. Lisäksi hän menetti sekä asuntonsa että oikeuden käyttää kesämökkiä.

Avovaimo oli tuohtunut, liitto oli sentään kestänyt 20 vuotta. Koska hän ei voinut osoittaa, että olisi edesauttanut sitä, että isä oli haalinut maallista mammonaa, ei oikeus myöntänyt euronkaan korvausta. Nykylain mukaan avopuolisolla on mahdollisuus korvaukseen, mutta ei subjektiivista oikeutta. Avovaimo oli ollut koko liiton ajan töissä, joten ei syntynyt mitään korvausperustetta.

Palstan oma pikku lakimies vastaa.. Ihan oikeinhan tuo meni.. Isäsi, jolla oli parin miltsin omaisuus oli varmasti elämänsä varrella ehtinyt pohtia mihin omaisuutensa menee kuolemansa jälkeen. Isäsi varmasti halusi, että omaisuus menee hänen jälkeensä teille lapsille, jos hän olisi toisin halunnut hän olisi varmasti mennyt naimisiin ja/tai tehnyt testamentin...

Kuka perii:

Mies jäi leskeksi, hänellä on 3 lasta.

Muutaman vuoden päästä leski avioituu uudelleen. Ovat 30 v naimisissa kunnes vaimo kuolee, vaimolla ei yhtään lasta, vain hänen veljensä lapsia. Leski perii vaimonsa eli 100 000, vainajalla ei testamenttia. Kun aikanaan leski kuolee, niin perivätkö miehen lapset myös tuon 100 000 kukin 1/3.?