>*v*< HELMIPÖLLÖJEN HELMIKUU >*v*<

Ensiksi onnea Miikulille Verneri-pallerosta. Kauhealta kuulostaa, mutta onneksi hormonit ovat ihmeellinen juttu ja kaikki unohtuu. Palkintohan on maailman ihanin.



Siiri ja Sissi ovat kertakaikkisen upea nimet. Onnea koko perheelle.



Meidän Kepponen syntyi sitten TASAN laskettuna päivänä 15.2! Poika aloitti miehekkäillä mitoilla 4105 g, 52 cm. Uskomatonta tuo ajoitus näillä geeneillä, me kun ei olla missään ajoissa isänsä kanssa.



Ke-yönä lorahti vedet ja lähdettiin taysiin päin kun käskivät. Suppareita ei tosin kuulunut kuin muutamia light-versioita ennen kuin sain pienen annoksen käynnistyslääkettä to-iltana. To-pe yö meni suppareitten voimistuessa. Sain petidiinin mikä auttoi hieman lepäämään, mut aamuyöstä aloin olla niin kipeä et vinguin lisää petidiiniä jolloin mut kärrättiin suoraan saliin. Sain heti miten epiduraalin koska olin auki jo 5 cm. Epiduraali oli ihana! Sen jälkeen kivut lakkasivat kokonaan.



koko synnytys kesti 9 h ja ponnistusvaihe pitkät 1 h, 8 min. Poika kun oli tuon kokoinen niin ei meinannut ihan pienellä sieltä mahtua. Onneksi saatiin pojun ulos ilman imukuppia. Repesin kyllä jonkun verran leikkauksen lisäksi, mutta eihän mikään siinä vaiheessa enää satu.



Synnytyksestä ei kuitenkaan jäänyt mitään traumoja rajusta lopusta huolimatta. Tää jälkiselviäminen vaan kestää. Menetin verta niin paljon et en pysynyt pystyssä kolmeen päivään ja sain veritankkausta 4 pussia. Poika-poloinen sai tulehduksen, koska lapsiveden menosta oli niin pitkä aika. Poika vietiin lastenosastolle antibioottihoitoon muutamaksi päiväksi. Kun siitä päästiin alkoivat bilirubiini-arvot nousta ja poika päätyi valohoitoon. Onneksi sain hänet samalle osastolle.



nyt ollaan toista päivää kotona ja opetellaan kotiarkea. Kepponen on maailman suloisin pieni mies, syö ja nukkuu perusmiehen tavoin ;)

Bilirubiinit ovat edelleen koholla ja taysissa joudutaan ravailemaan mutta toivottavasti selvitään ilman uutta valohoitoa.



Kuulosti niin tutulta noi kolmen tunnin yöunet ja se avuttomuus kun ei voi auttaa vaikka näkee että toista sattuu. Meillä on kans muutamia mahanväänteisiä öitä vietetty. Sydäntäsärkevää katsoa toisen itkua.



Olipas pitkä tarina tällä kertaa.



Tsemppiä Aurikselle ja Nonnalle loppumetreille, ellette jo ole vauvautuneet.



Kaikille muille jaksamisia kotitouhuihin.



Sondras ja ihan Pöti Kepposen näköinen minimies 1 vko 1 pvä

Ihanaa, että lapsi näyttää heti synnyttyään " tekonimeltään" . Nallekarkkia on viime aikoina ruvettu kutsumaan Pumpsuksi, sillä eihän hän enää ole Nallekarkin kokoinenkaan. Uskon, että Pumpsu-nimi jää hänelle kunnes oikea nimi saadaan väännettyä.



Auriksen kanssa pidetään siis kaksin helmiveneen peräsintä...soutakaa te muut edellä. Onpahan meillä sitten joitakuita, joilta kysellä vinkkejä alun pikkuprobleemiin.



Täällä supistelee päivittäin, enimmäkseen melko kivuttomasti kuitenkin. Eilen illalla tuli menkkakipuisia supistuksia puolen tunnin ajan 5 min välein. Nukkumaan mennessä loppuivat kuitenkin kokonaan ja sain nukkua ihan hyvän yön. Nyt aamulla on supistanut kipeästi muutaman kerran...en kuitenkaan vielä ole ruvennut niitä kellottelemaan. Mies saa sitten hoitaa sen homman.



Ei tässä nyt kuitenkaan enää 10 päivää enempää ainakaan ole! Kyllä sen kestää.



Katsotaan, koska päästään kaikki hyökkäämään tuonne vauva-puolelle!



Nonna ja NK rv 40+4

Olen kirjoittanut kaksi kertaa pitkän synnytyskertomuksen ja ne perhana vie ei ole tulleet tänne.. Nyt sapettaa..



mutta onnea sondras vauvasta ja kiitokset kaikille meidän onnitteluista!



miikuli

Onnea sondras!! ja kiitokset meitä onnitelleille! Ja onnea pikkupöllöille, jotka on jo kastettukin! : )

Synnytys kesti siis melkein 30h, päätyen kiireelliseen sektioon ollessani n.9cm auki.. Takana itsellä keuhkoveritulppaepäily, sikiövauvan kanssa röntgen ym. ym. ym.



Synnytys käynnistettiin ja useamman unettoman yön jälkeen päästiin tosi toimiin. Kalvot puhkaistiin ja vauhtia annettiin oksitosiinitipalla. En pystynyt virtsaamaan, liikkumaan piuhojen vuoksi ja lopulta epiduraalikatetrikin liikahti niin, että se piti poistaa. Siitä ehtikin olla apua n. 4h.. Viimeiset 10h mentiin kohdunkaulan puudutteella ja ilokaasulla... Supistuksia tuli koko ajan säännöllisesti ja tiuhaan ja kovia, mutta olivat tehottomia. Lopulta nousi kuume ja supparit ei enää lauenneet välillä. Ravintona ja janon sammuttajana oli muutama jääpala..



Päädyttiin sektioon. Poika oli terve, vaikka jumitti avonaisessa tarjonnassa eikä päässyt raukka laskeutumaan. Oli myös napanuora kaulan ympäri. Muuten terve mutta vuorokauden valoissa. Itse sain rajun vatsan alueen tulehduksen, ja sitten kärvisteltiin 5pvää tiputuksessa. Suonet ei vedä ja tippa oli koko ajan tukossa. Vauva on kärsinyt kovasti mun antibioottikuurista massussaan, mutta nyt helpottaa. Edelleen mahavaivoja on, jotka aina herättää kesken unen. Itse sain allergisen reaktion antibiooteista, ja meidän eka viikko kotona oli yhtä painajaista, imetystä, epätoivoa ja itkua. Nyt menee jo paremmin. Poika nukkuu paremmin, ja herää syömään n. 2.5-3.5h välein. Yöllä tietysti siis tiuhemmin : )



Imetyksen kanssa oli kovasti ongelmia, kun pelkäsin ettei maito riitä. Vauva haluaisi myös olla koko ajan tissillä, ja mulla on rinnat tosi arat. Kotiutuessa oli asennot ja imuote ihan hukassa, mutta nyt onneksi tilanne jo hieman korjaantunut. Sairaalan imetysopetus ja muukin apu oli aivan ala-arvoista. Koin muutenkin, että oltiin vain taakka ja vaiva. Onneksi on imetystukipuhelin!! Neuvolan puntari näytti, että kahdessa viikossa syntymäpainoon on tullut 200g. Yötä vasten annan vielä tilkan lisämaitoa.



Itsellä sektiohaava vielä kiristelee, mutta esim. jalat on jo paremmat. Ne oli viikon niin turvoksissa, etten voinut kunnolla kävellä. kotiin lähtiessä ei mennyt kengät jalkaan.. Myös mahan alueen tulehdus on talttunut, vaikka vaatteet vielä päällä sattuukin.Ihottuma ja ripulikin on nyt ohi kestettyään viikon.. ekava kertomus, mutta väsyttää..Kaiken kaikkiaan, ikinä en enää TAYS:ssa synnytä!!

Hyvää jatkoa teille kaikille koko pinoon! : )



terveisin miikuli ja maailman suloisin verneri 2vkoa 3pvää <3

Siitä synnytyksestä sitten. En tiedä valmistiko oma kroppa mua jo etukäteen synnytykseen, kun 2 edeltävää yötä nukuin aivan tosi hyvin, heräten vain 2 kertaa vessaan (normaalin 4 sijaan). Ja sunnuntaipäivän oli kyllä sitten kiukkuinen kuin ampiainen - liekö sekin jokin ennakoiva merkki. Mutta, illalla sitten tasan klo 22, sohvalla maatessani meni lapsivedet... Ja sitä sitten lorisi kerralla ihan kuin saavista kaataen... Eli ihan samoin alkoi kuin esikoisenkin synnytys. Supistukset ei alkaneet heti. Sairaalassa oltiin ennen klo23, ja siinä klo23 maissa alkoi pikku hiljaa sitten supistella. Kohdunsuu oli sairaalaan mentäessä 2cm auki, ja kanavaa oli myös vähän jäljellä. Ennen klo1 menin kylpyyn (sen muistin olleen hyvä avautumiskeino jo esikoisen aikaan). Ehdin olla vedessä ehkä kolme varttia, kun tuli tosi kipeä supistus, hätinä pääsin ammeesta ylös. Sit mentiinkin suoraan saliin, olin siinä vaiheessa jo 5cm auki. Anestesialääkäri tuli saman tien laittamaan spinaalia. Kerroin viime kerralla puudutteen laitossa olleen ongelmia, mutta lääkäri meinas että hyvin se meni, vaikka spinaalikanava oli vähän " syvällä" . Ja... eipä se sitten puuduttanut mua kunnolla. Ihan tovin olin melko kivuton, mutta kivut palas kyllä entistä kovempina hyvin pian, eli aika luomu synnytys siitä sitten tuli. Ilokaasua kun ei enää sitten ponnistusvaiheen lähetessä annettu. Ja niinpä, 4 minuutin ponnistamisella oli meidän toinen prinsessa maailmassa, klo 3.27. Eli 4½h kesti koko synnytys.Esikoisen aikaan oli muistaakseni vajaat 6h. Mutta tuosta puudutteen epäonnistumisesta huolimatta mulla jäi tosi hyvä mieli synnytyksestä kaiken kaikkiaan. Kaikki meni niin sujuvasti ja vauvalla on kaikki hyvin. Välilihaa jouduttiin leikkaamaan, sellaisen pari-kolme senttiä ehkä. Ilman sitä vauva ei olis mahtunut syntymään. Kätilö joka synntykseni hoisi, oli kyllä ihana ihminen. Lämmöllä häntä muistelen.



Tytön mitat: paino 3740g, pituus 51cm ja päänymp. 35cm.



Meillä on kaikki hyvin! Melkein 4 vuotta tähän meni, että toinen lapsi meille saatiin. Mutta kaikki se mitä tämän eteen on tehnyt, kannatti ehdottomasti!!!!



T: Auris ja " Hertta" 5vrk

Sai sitten tulokas vielä oikein hienon syntymäpäivän itselleen; jo pelkät numerot ovat hauskat puhumattakaan siitä, että kyseessä on liputuspäivä ja mun kummitädin syntymäpäivä.



10 pisteen neiti syntyi siis yöllä klo 2:35. Ensimmäiset supistukset tunsin edellisenä aamuna klo 9 ja klo 11-18 niitä tuli viiden minuutin välein. Koska supistukset eivät olleet mun mielestä ihan kamalan kipeitä, luulin jo, että tehdään turha reissu Kättärille. Suunnilleen pyytelin anteeksi siinä vaiheessa kun mentiin. No, 3cm olin auki ja kanava täysin hävinnyt, eli ei tullut turha reissu.



Vielä 5cm asti pärjäsin pelkällä pallolla, sitten otin ilokaasua 6,5 cm:iin ja loppuavautuminen tapahtui epiduraalin avulla. Oksitosiinitippaa ei kuitenkaan laitettu ja olikin täysi yllätys, kun 1,5h epiduraalin laitosta mua alkoi ponnistuttaa. Ponnistuvaihe meni pelkällä ilokaasulla. Kyljelläni ponnistin ja Pumpsu syntyi 16 minuutin työskentelyn jälkeen.



Tarkempi synnytyskertomus ja kuvia Pumpsu-neidistä löytyy mun blogistani http://lumi-nonna.vuodatus.net



Viime lauantaina kotiuduttiin ja viikko tässä on kohta harjoiteltu perhe-elämää. Aika oppikirjan mukaan on menty; yöllä syntyneenä vauvana Pumpsu nukkuu päivät ja valvoo yöt. Viime yö oli ensimmäinen, kun Pumpsu nukkui edes osan ihan kunnolla. Maanantaina iski rintatulehdus, joka onneksi lähti pumppaamalla ja imettämällä. Kuumeen kuitenkin nosti. Yhden päivän baby-blueskin ehti jo iskeä keskiviikkoiltana ja olisin hetken ollut valmis luopumaan koko vauvasta, kun väsytti niin. Nyt sain pumpattua maitoa sen verran, että mies hoiti yöllä yhden syötön ja minä sain nukkua.



Tiistaina käytiin Maistraatissa antamassa vauvalle nimi, keskiviikkona passikuvassa ja eilen tekemässä passihakemus. Oli kyllä aikamoista säätöä noin pienen kanssa. Nyt kuitenkin päästään mun perheeni kanssa sinne Pärnuun pääsiäiseksi. Muut kylpevät, Pumpsu saa nauttia sukulaisten seurasta ja mä pääsen kampaajalle ja kauneushoitoihin, jee!



Selvisin synnytyksestä melko pienin vaurioin; 4 aiheellista tikkiä emättimen pohjan haavaan ja 4 kosmeettista pariin eri paikkaan. Ekoina päivinä istuminen oli tuskallista, kävely kuin lonkkavikaisella, mutta hiljaa hyvä tulee. Päivä päivältä sitä kuitenkin huomaa itse toipuvansa niin, että jaksaa jo liikkua ihmisten ilmoilla ja osallistua kotitöihin. Tällä hetkellä ainoa vaiva, josta oikeasti on haittaa on ummetus. Hain jo apteekista sahajauhon näköistä lääkettä siihen, mulle kun noi Levolacit ja muut laktoosipitoiset aiheuttaa vaan oksentelua.



Huomenna ollaan menossa kaverien häihin pienen kanssa. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin!



Mitäs sanotte Pöllöset; perustetaanko oma pino vauvat-puolelle vai siirryttäisiinkö suljettuun yhteisöön esim. yahoolle?



Kyselee Nonna ja Pumpsu-neiti 1vk 1pv

Kovasti onnea Miikuli ja Jonttu ja kaikki muutkin pienen ihmeensä saaneet!



Ihanaa, että asiat ovat loppujen lopuksi hyvin. Vaikka pakko myöntää, että pikkuisen tuntuu pahalta lukea uutisianne.. meilläkin kun pitäisi olla oma nyytti, jos kaikki olisi mennyt hyvin.... Onneksi tiedän teidän ymmärtävän.



Meillä edelleen hoittauko ja käyn luontaishoidoissa. Yhdet kuukautiset ovat tulleet tuulimunan jälkeen ja toiset varmaan alkavat ihan päivänä minä hyvänsä. Noiden ensimmäisten kuukautisten aikana en joutunut ottamaan yhtään särkylääkettä!!!! Mikä oli aivan sanoinkuvaamaton ihme. Jotain kropassani on tapahtunut akupunktion, homeopatian ja eurytmian ansioista. Odotan kuitenkin " mielenkiinnolla" näitä tulevia mennkoja ja toivon, että hyvä suuntaus jatkuu. Minun kuulumisia voi lueskella enemmän Ensikoista, jos jaksaa.



Tsemppiä teille kaikille pienen Ihmeenne kanssa ja iso, iso halaus!



Vehnis

Moi Nonna ja todella paljon onnea!!!



Et voi mitenkään muistaa mua. Oltiin reilu kolme vuotta sitten kuumeilemassa heinähattuja kesäksi 2005. Olen pahoillani siitä mitä sulle silloin kävi. Mulla oli silloin kiirettä opiskelun kanssa enkä ehtinyt palstailla viikkoon pariin ja sitten olitkin hävinnyt sieltä. Muistan sut tosi hyvin, vastailit aina ja olit tosi ihana.



Mulle syntyi 13.7.2005 poika joka on jo iso sälli. Olen salaa seuraillut sun kuulumisia aina sillon tällön, mutten oo uskaltanut kommentoida mitään, ettet pidä mua ihan stalkkerina (mikä mä kai kuitenkin oon... *virn*). Mutta nyt oli ihan pakko asuta päivän valoon ja Onnitella sua ja kaikkia teitä muitakin tietty!



Kaikkea hyvää Nonna sun koko perheelle. Nauti joka hetkestä, aika kuluu nopeasti, ne on niin vähän aikaa vauveleita. Ennen kuin huomaatkaan, niin sun tyttö istuu vessassa ja huutaa " Äitii pyyhkimään!" eli mun pitää lopetella... Aurinkoista kevättä kaikille! :)

Hämärästi muistan kyllä. Mähän kävin vakoilemassa teitä Heinäkuisia aina loppuun asti. Olen välillä harmitellut, ettette jatkaneet vauvapuolella pinoutumista. Olisin omasta menetyksestäni huolimatta lueskellut kuulumisianne mielelläni.



Nyt vasta alkaa iskostua päähän ajatus, että meillä tosiaan on oma vauva, jota ei kukaan voi viedä pois. Tähän mennessä se on tuntunut jotekin laina-kappaleelta.



Kaikkea hyvää sinullekin ja kiitos kauniista sanoistasi.



Nonna

Nyt taitaa kaikki sitten olla palkintonsa lunastaneet! Onnittelut vielä Sondrakselle Kepposesta, Aurikselle Hertasta ja Nonnalle Pumpsusta ( tällekin puolelle ). Onnittelut myös perheille! On kyllä ihanaa, kun kaikilla tuntuu tulleen terveet, ihanat vauvat ja vihdoin haaveemme on onnellisesti toteutunut. Tästä se alkaa!



Meillä oli eilen ekaa kertaa syömisongelmia. Neiti hermostui ihan hurjasti, kun joutui tekemään vähän töitä saadakseen maitonsa. Kuulemma johtuu siitä, että takamaitoa pitää paksuutensa takia imeä vähän enemmän kuin ohutta etumaitoa. Siinä sitten rimpuiltiin ja syötiin, syötiin ja rimpuiltiin. Päätin, etten suostu hermostumaan. Vauva kasvaa niin hyvin, pissii ja kakkii, että ei ole syytä heti huolestua. Yösyötöt menikin sitten taas mallikkaasti. Ja nukuttiin tähän mennessä ehdottomasti parhaat ja pisimmät unet! Olen kuin uusi ihminen eiliseen zombieen verrattuna. Edellinen yö kun oli mitä oli... Miten muilla sujuu syömiset ja nukkumiset?



Mulle sopii pinoutuminen kumpaan paikkaan vaan. ihan toimiva se yahoonkin suljettuyhteisö on. Siellä on myös kivasti tilaa kuville! Ihana nähdä millaisia vauvoja meillä on! Mutta kuinka vaan.



Vilkutuksia mammoille ja pikkuihmisille! Nyt täytyy mennä syöttämään omaa pikkuihmistä, jotta päästään liikenteeseen!



Huiskis ja pieni

Mitä kuuluu pöllöille ja pikkupöllöille?

Tervehdys kaikille pöllökäisille! Kovasti kiirettä pitää ja palstailut taitaa jäädä tooosi vähälle! Verneri ei viihdy yhtään missään muualla kuin sylissä, ja kaikki pitää hoitaa hänen kanssaan. Unet on edelleen rikkonaisia ilmavaivojen vuoksi. Takana 5x vyöhyketerapiaa. Jäljellä 2kertaa. Jotain apua ehkä hiukan ollut. Nyt on nukkunut jo muutamana päivänä 3h päikkärit vaunuissa! ja yölläkin saattaa tulla yksi 3h yhtenäinen pätkä jo !



Nuhaa hänellä on ollut nyt 4vkoa ja limaa käydään aina välillä imemässä lastenpolilla tms. Nyt on lisäksi tulossa kontrolli kiurgian polille, koska toinen lonkka on kuulemma löysä. Tekevät arvion tarvitaanko lastahoitoa. APUA! Itsellä jälkivuotoa yli 6vkoa, ja kohtuun olikin jänyt istukan tai kalvon palasia. Olisivat tehneet kaavinnan, mutta kokeiltiin nyt kuitenkin ensin lääkkeelistä tyhjennystä. Uskon, että on kyllä auttanut eikä kaavintaa tarvita. Sehän tästä vielä puuttuisi!



Rankkaa on siis ollut synnytyksestä asti oikein urakalla, mutta kevättä kohti onneksi mennään. Tällaiset aurinkoiset ilmat lataavat akkuja kummasti. Rintaruokinta takkuili alussa tosi pahasti, mutta 3vkon iässä mulla alkoi rinnat toimia, ja päästiin täysimetykseen! Eli jotain positiivistakin on tapahtunut. Meillä se korvike tuohon mahaan olisi ihan kauhistus! Itsellä on kyllä hartiat niiiin jumissa tuosta ainaisesta kanniskelusta ja pysytyasennossa pitämisestä. Huh.



Kuinkas teillä muilla on syömiset ym sujuneet? Meille on tullut 6vkon iässä 2kg syntymäpainoon lisää! Ja pituutta reilu 7cm. Laitettiinkin tuossa jo yksi päivä " pienten vauvojen vaatteita" sivuun! : )



Ristiäiset on 13.4. kirkossa, jonka jälkeen pitopalvelu saa hoitaa kahvitukset. Ei tässä paljon jaksa itse muuta järjestellä! No, poika on kuitenkin ihana paketti, ja kyllä sitä vaan kummasti jaksaa, vaikka välillä tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin!



Perustetaanko " vauvat" - puolelle helmipöllöjen pino?



Aurinkoisin terveisin miikuli ja verneri 7vkoa 1pvä

Otin nyt itseäni (meidän kaikkien puolesta) niskasta kiinni ja perustin oman yahooryhmän osoitteeseen:



http://groups.yahoo.com/group/helmipollot



Tarkoituksena on siis jatkaa siitä, mihin täällä jäätiin ihan oikeiden nimien (tai nimimerkkien, jos et halua omaasi kertoa) ja kuvien (vapaaehtoista sekin) kera.



Tervetuloa mukaan!



Nonna ja Pumpsu (ulkona päiväunilla) 1kk 3 pv

En tajua tuosta yahoon jutusta yhtään mitään, ja verneri ei todellakaan anna aikaa syventyäkään. Yritin laittaa sulle sieltä meiliä, josko tuli edes perille. Yritin kyllä liittyä, mutta ihan hepreaa oli. Ja siellä taitaa nää keskustelut mennä jotenkin eri tavalla kuin täällä. Ja onko siellä kuvagalleriassa kuvia, kun ainakaan minä en saanut auki..



Täällä ei taas nukuta ei yöllä ei päivällä...joten ajatuskaan ei kulje..



t. miikuli

miikuli:

En tajua tuosta yahoon jutusta yhtään mitään, ja verneri ei todellakaan anna aikaa syventyäkään. Yritin laittaa sulle sieltä meiliä, josko tuli edes perille.



*** Maili tuli perille ja vastasinkin siihen. Vastausko ei sitten tullutkaan perille?



Yritin kyllä liittyä, mutta ihan hepreaa oli. Ja siellä taitaa nää keskustelut mennä jotenkin eri tavalla kuin täällä.



*** Aluksi ton ohjelman käyttäminen voi tuntua vaikealta, mut kun tarkkaan katsoo niitä otsikkoja siellä linkin nettisivulla, onnistuu vähitellen. Kannattaa lukea niitä viestejä ja vastailla niihin suoraan siellä sivuilla, ei sekoittaa omaa sähköpostiaan siihen juttuun. Niin mä ainakin teen.



Ja onko siellä kuvagalleriassa kuvia, kun ainakaan minä en saanut auki..



*** On siellä. Mullekin toi moderaattorina toimiminen on vielä uutta, joten en tiedä, pitääkö mun muuttaa jotain asetuksia sieltä, että tekin näkisitte ne. Täytyy tutkailla tilannetta kun ehtii.



Täällä ei taas nukuta ei yöllä ei päivällä...joten ajatuskaan ei kulje..



*** Meillä oli samaa ongelmaa ja mä olin kylmästi sitä mieltä, et unirytmi hankitaan, hinnalla millä hyvänsä. Otettiin karu linja: Illalla syötetään 20.00 ja sitten siirretään neiti omaan sänkyyn, valot makuuhuoneesta poissa kokonaan. Yösyöttöjä varten hommattiin sellainen OSRAM -yövalo...toimii paristoilla ja siinä on vaan 3 pientä lediä, joista valo tulee (maksoi varmaan euron ja risat Tarjoustalossa). Meillä se osoittaa kohti kattoa. Myös kylppäriin hommattiin samanlainen yöllisiä vaipanvaihtoja varten. Yöllä, kun neiti herää, vaan syötetään ja syötön aikana tökkään sormella vaippaan jostain raosta, et onko kakkaa. Jos ei ole, ei vaihdeta. Syötön jälkeen röyhtäytys ja neiti omaan sänkyynsä. Tuttia vaan laitetaan suuhun, jos kätisee ja silittelemällä rauhoitetaan. Mut ei puhuta mitään. Yö meillä kestää klo 6 asti (syödään siis Pumpsun tahtiin) ja sit kuudelta aamulla (tai kun Pumpsu herää myöhemminkin tarvittaessa) yöpuku pois, vaipan vaihto, aamupalat ja seurustelua. Klo 11 asti aamulla joka kerta kun syötän, lasken neidin syötön jälkeen sitteriin, jos on ehtinyt nukahtaa. Annan nukkua max 15 min maitotorkut minkä jälkeen herättelen. Klo 11 taas syöttö ja ulos nukkumaan. Siellä annan nukkua max klo 15 asti ja sitten syöttö ja vaipan vaihto. Iltapäivä mennään iltaan asti samalla meiningillä kuin aamupäiväkin eli vaan vartin maitotorkkuja. Syödään aina neidin tahtisesti ja vaihdetaan vaippaa kun tarvis.



Mulle neuvoi ton rytmityksen yksi kollega. Ensin oli aika hankalaa, kun yöllä ei nukuttu ja sitten päivällä olis nukuttu joka syötön jälkeen tunnin verran ja taas syöty, mutta kun sitkeästi pidin kiinni noista ajoista, neiti alkoi nukkua öisinkin paremmin...ja sitä myötä itsekin sain nukuttua. Ja huomaan, että kätinäkin on huomattavasti vähentynyt! Eli kannatti kokeilla. Ainakin meillä toimi! Sitä vaan tuntui aluksi, ettei väsyneenä jaksa kuunnella sitä kätinää. Itse pistin Pumpsun jumppalelun alle ja istuin siinä vieressä ja tungin tuttia suuhun aina kun kiukutti...ja usein kiukuttikin. Nyt aamupäivät menee jo tosi hyvin, mutta illalla kätistään aika lailla...Mut sitä kai tää pikkulapsielo on.



Mut meillä ainakin noi selkeät ajat auttoi; nyt mäkin ehdin levätä ja syödä. Ja varsinkin, kun mies on paljon iltoja poissa harrastuksissa ja töissä, on helpompi asennoitua noihin kätinöihin, kun tietää mihin aikaan huudetaan... :)



Voimia!



Nonna ja Pumpsu (huutaa vaihteeksi isänsä sylissä!)

Yritän päästä syventymään sinne yahoolle taas, kun on aikaa.. Ihanalta kuulostaa aina, kun joku saa nuo rytmitykset pelaamaan! Meillä ei tutti kelpaa vaikka mikä olisis. syö sitten nyrkkejään, kun tissiä ei enää anneta (Vatsa on täynnä ja alkaa pulautella). Sitterissä on ollut muutaman kerran parisen minuuttia, mutta sitten menee hermo ihan totaalisesti. Missään lattialla, sängyllä yms ei viihdy, vaan sylissä pitää saada olla. Kantoliinassa on sitten välillä, kun jotain on pakko saada tehdyksikin. Ja nukuttaminen kestää sitten usein myös jopa 1,5.2h. Pääsee uneen, mutta kun siirretään omaan sänkyyn tissiltä tai sylistä, nin herää eikä rauhoitu silittelyillä ja taputteluilla. Usein myös herää kesken unen juuri niiden ilmavaivojen vuoksi, ja sitten vie taas oman aikansa saada uudelleen unta...



Yritän röyhtäyttää jopa kesken syönnin, mutta usein sitä vain ei tule. Paitsi, kun unta on kestänyt se n. puoli tuntia..Silloin alkaa vaikerrus ja herää. aamulla n.5-6 aikaan alkaa pahiten kiertää mahassa. Silloin huudetaan suoraa huutoa, jos ei jo aiemminkin yöllä. Yöt on siis tosi katkonaisia. Lantion heiluttelua, jalkojen pumppaamista, tissittelyä, röyhtäyttelyä, kanniskelua, vaipan vaihto (usein pieni kakka) ja taas sitä nukuttamista... Päivällä herää vaunuistakin paukuttelemaan. Ainoa asento jolloin ilma tulee ulos ilman kipua välillä on, kun saa olla sylissä pystyasennossa. Omaa ruokavaliota olen jo karsinut..



No, jospa tämä joskus loppuisi. Meillä mies tekee matkatöitä, ja on ensi viikolla taas lähdössä Eurooppaan. Ollaan siis kaksin.. onneksi mummu voi välillä auttaa.



no, katsellaan taas!



miikuli

Heippa pöllöset!



Tää yrittää päästä epätoivoisesti sinne yahooseen, mut ei onnistu. Sain itselleni yahoo-tilin tehtyä ja jälleen uuden mailin, mut en pääse alkusivua pidemmälle. En siis pääse lukemaan viestejä.



Auta auta pyydän sua...



Kenen ihanan muhjulaisen kuva siinä etusivulla muuten on? Hän on suloinen!



säästän pidemmät jutut sinne, mutta yleisesti ottaen meillä menee ihan kivasti. nukkumisrytmi on vielä täysi mysteeri ja yöt melkoista syömistä, mutta pojulainen on aivan ihana. Laitan heti kuvia kunhan...



Jaksamisia (toivottavasti tätä vielä joku lukee)

S ja entinen Kepponen, su upouuden nimen saanut pikkumies

Pääset lukemaan viestejä ja katsomaan kuvia, kunhan moderaattori=Nonna on hyväksynyt sut pinon jäseneksi. Lähetä Nonnalle viesti ton linkin viestikohdan kautta, niin saadaan sutkin sinne jutustamaan!



Se söpöläinen on Nonnan Pumpsu. Hänkin sai nimen viikonloppuna, kuten meidän typykin. Mutta enemmän tuolla suljettujun ovien takana! Muutkin pöllöt, tulkaahan sinne!



Huiskis ja Junnu 2kk

Jos et pääse edelleenkään kirjautumaan, lähetä mulle s-postiosoitteesi vaikka osoitteeseen nonnalumienkeli@hotmail.com niin " kutsun" sinut mukaan ryhmään. Sitten sen ainakin pitäisi toimia.



Meidän Pumpsuhan se siellä keikistelee etusivulla. Kunhan vaan muutkin ehditte mukaan ja lisäätte kuvianne albumiin, vaihdetaan aina silloin tällöin kuvaa... :)



Nonna

Jos vielä satut käymään täällä. En ole moneen kuukauteen käynyt sivuilla, mutta olet mielessäni ollut monta kertaa. Onneksi löysin vielä ketjunne ja pääsen tätä kautta edes yrittää onnitella Miikulia! Ihanaa kun vaikeuksien kautta saitte oman nyyttinne.



Itsekin päivittäin ihmettelen meidän aarretta, sitä rakkauden määrää on vaikea kuvailla. Meidän tyttö on ollut helppo tapaus, vältyttiin koliikilta ja yöt nukutaan hyvin. Yksi syy hyvin nukkumiseen on perhepeti, tai oikeasti minä nukun tytön kanssa levitetyssä vuodesohvassa. Öisin, kun tytölle tulee nälkä, ei muuta kuin tissi suuhun ja jatketaan taas unia. No, vieroittaminen tuleekin olemaan oma lukunsa!



Eipä tässä sen enempää, nimen voisin toki kertoa. Tammikuussa oli ristiäiset ja nimeksi tuli Taika Kielo Johanna. Vaikka lääketieteellisessä hoidossa ollaan oltu, niin ripaus taikaa tässä on tarvittu, jotta onnelliseen lopputulokseen on päästy :o)



Oikein ihanaa elämää pojallesi ja koko perheelle!



-marvik- lokakuisten pinosta