Lue keskustelun säännöt.
Pahaa tekee, kun Prisman pihalla on niin paljon autoja
14.04.2017 |
Eilen ymmärsin, tänään en. Kansan pitäisi äänestää jaloillaan. Esim. Saksassa pärjätään hyvin (on Euroopan suurin maa), vaikka kaupat on pyhinä kiinni.
Kommentit (262)
Toivon että Suomessa olisi edes yksi kristillisiä arvoja puolustava ministeri!
Nyt näyttää siltä että maahanmuuttoa vastustaessa ei muisteta kunnioittaa valtaväestöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse periaatteessa vastustan pyhäpäivinä ja sunnuntaisin aukioloa, ihmisille tekee ihan hyvää huilata välillä.
Mutta pitkäperjantaina kävin marketissa, koska to-iltana olimme kakkoskämpällä muuttokuorman kanssa perillä klo 23. Autoon ei yksinkertaisesti enää olisi mahtunut 4 päivän ruokia.
Aivan, ihmisille tekee hyvää levät vlillä, mutta mikä perhanan pakko sen lepopäivän on olla sama kaikille? Sitä paitsi niin kauan kuin muillakin aloilla tehdään töitä pyhäpäivinä, on ihan turha jeesustellakaupan aukioloajoista.
Vierailija kirjoitti:
Tapaimme turmeluksesta on kyse.
Terveisiä sinne 1800-luvulle!
”Perussuomalaiset rp:n arvopohja rakentuu kristillis-sosiaaliselle ajattelulle. Tämä tarkoittaa sitä, että puolue kunnioittaa ihmisten henkilökohtaista vakaumusta ja näkee kristillisen lähimmäisenrakkauden, ihmisen ja luonnon tasapainon sekä kaiken elämän kunnioittamisen tärkeimpinä ohjenuorina kehitettäessä yhteiskunnan kansalaisille suunnattuja etuuksia ja palveluja.
2. Moos 20:4 - pyhitä lepopäiväsi
http://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat
Kirkkovuoden keskus ja kristittyjen vuoden suurin juhla on pääsiäinen. Muut juhlat asettuvat vuoden eri aikoihin ja viittaavat Jeesuksen elämän eri tapahtumiin.
Miksi vietetään juhlapyhiä?
Vuoden kiertoon liittyy kaikissa kulttuureissa traditioita. Merkkipäivät rytmittävät juhlaa ja arkea ja niihin liittyvät perinteet ja tavat rakentavat yhteisöä. Traditiot välittävät kulttuuriperintöä ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle.
Sais loppuu koko pääsiäisen vietto. Aivan turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtenäiskulttuurin aika on ohi.
Jos jotakuta huvittaa hihhuloida niin siitä vaan. Mutta älkööt kiusatko sillä minua, minä käyn kaupassa piittaamatta siitä mikä päivä on.
Vierailija kirjoitti:
Itse periaatteessa vastustan pyhäpäivinä ja sunnuntaisin aukioloa, ihmisille tekee ihan hyvää huilata välillä.
Mutta pitkäperjantaina kävin marketissa, koska to-iltana olimme kakkoskämpällä muuttokuorman kanssa perillä klo 23. Autoon ei yksinkertaisesti enää olisi mahtunut 4 päivän ruokia.
Niinpä, "minä vastustan kovasti aina silloin kun minulle sopii, jos ei sovi, niin silloin joustan periaatteistani". Eihän teidän olisi tarvinnut ostaa kuin perjantain ruuat ja mennä lauantaiaamuna kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä, minä, minä kaikki mulle nyt heti -ihmiset eivät voi sietää, jos kaupat ovat muutaman päivän kiinni. Automarketit kierrän kaukaa. Vituttaa se lasten kitinä ja läskien kärryravit ympäri hehtaarimarkettia.
Vierailija kirjoitti:
Minä, minä, minä kaikki mulle nyt heti -ihmiset eivät voi sietää, jos kaupat ovat muutaman päivän kiinni. Automarketit kierrän kaukaa. Vituttaa se lasten kitinä ja läskien kärryravit ympäri hehtaarimarkettia.
Aivan totta.
Minä en voi sietää sitä että muinaisen taikauskon perusteella kauppias ei saisi pitää liikettään auki silloin kun sen hyväksi näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, minä, minä kaikki mulle nyt heti -ihmiset eivät voi sietää, jos kaupat ovat muutaman päivän kiinni. Automarketit kierrän kaukaa. Vituttaa se lasten kitinä ja läskien kärryravit ympäri hehtaarimarkettia.
Aivan totta.
Minä en voi sietää sitä että muinaisen taikauskon perusteella kauppias ei saisi pitää liikettään auki silloin kun sen hyväksi näkee.
No sittenhän suomalaisen kulttuurin säilymisellä ei ole mitään väliä?
Se kun vaan nojaa kristilliseen arvopohjaan jota me perussuomalaiset kannatamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, minä, minä kaikki mulle nyt heti -ihmiset eivät voi sietää, jos kaupat ovat muutaman päivän kiinni. Automarketit kierrän kaukaa. Vituttaa se lasten kitinä ja läskien kärryravit ympäri hehtaarimarkettia.
Aivan totta.
Minä en voi sietää sitä että muinaisen taikauskon perusteella kauppias ei saisi pitää liikettään auki silloin kun sen hyväksi näkee.No sittenhän suomalaisen kulttuurin säilymisellä ei ole mitään väliä?
Se kun vaan nojaa kristilliseen arvopohjaan jota me perussuomalaiset kannatamme.
Kuka teidät pakottaa kauppaan pyhäpäivinä? Eihän se teidän elämää heilauta mihinkään suuntaan, jos pysytte kaukana kaupoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä, minä, minä kaikki mulle nyt heti -ihmiset eivät voi sietää, jos kaupat ovat muutaman päivän kiinni. Automarketit kierrän kaukaa. Vituttaa se lasten kitinä ja läskien kärryravit ympäri hehtaarimarkettia.
Aivan totta.
Minä en voi sietää sitä että muinaisen taikauskon perusteella kauppias ei saisi pitää liikettään auki silloin kun sen hyväksi näkee.No sittenhän suomalaisen kulttuurin säilymisellä ei ole mitään väliä?
Se kun vaan nojaa kristilliseen arvopohjaan jota me perussuomalaiset kannatamme.
Pyyhin perseeni kristillisellä arvopohjallanne.
Maailma muuttuu ja me sen mukana.
Käyn edelleen kaupassa silloin kun huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse periaatteessa vastustan pyhäpäivinä ja sunnuntaisin aukioloa, ihmisille tekee ihan hyvää huilata välillä.
Mutta pitkäperjantaina kävin marketissa, koska to-iltana olimme kakkoskämpällä muuttokuorman kanssa perillä klo 23. Autoon ei yksinkertaisesti enää olisi mahtunut 4 päivän ruokia.Niinpä, "minä vastustan kovasti aina silloin kun minulle sopii, jos ei sovi, niin silloin joustan periaatteistani". Eihän teidän olisi tarvinnut ostaa kuin perjantain ruuat ja mennä lauantaiaamuna kauppaan.
No jos se kauppa olisi ollut perjantaina kiinni, niin sitten olisi pitänyt toimia näin....muttku ei ollut, niin valtisin sitten kauppapäivikseni perjantain ja ensi tiistain ja sen 3 päivää siinä välissä pysyn ostoshelveteistä kaukana.
Se välillä huilaaminen, kun esim pyöräilee isossa kaupungissa juhannusaattoiltana, on ihan erilaista kun muutkin on samaan aikaan vapaalla ja kaikkialla on hiljaista, muutamia vastaantulijoita vain ja nekin nauttii rauhasta :) Tiedän, kaipaan jossainmäärin viime vuosituhatta ja niitä perinteitä, taidan eläkkeellä muuttaa ykisnäni jonnekin jänkhälle.... Erakoitumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko käydä usein kaupassa. En pysty kantamaan painavaa kassia.
Syy kiinni olevaan kauppaan on tämä, muista pyhittää lepopäivä. Kunnioita Herraa, Jumalaasi, että kauan eläisit maan päällä.
On surullista, miten kansa on Jumalansa hylännyt. Siitä seuraa, että myös Jumala hylkää meidät. Aina on Israel saanut kärsiä luopumuksestaan. Sama kohtaa kaikkia kansoja, jotka elävät ihmisten tahdon mukaan.
Meillä on jääkaapit, mihin ruuat saa ennen pyhiä. Harrastuksetkin voi jättää arkiin. Yksi tärkeä asia myös jää vähälle huomiolle, lepo. Sunnuntai on tarkoitettu lepoa varten. Käskyn noudattaminen osoittaa Jumalan kunnioittamista.
Siksi kirjoitti:
Syy kiinni olevaan kauppaan on tämä, muista pyhittää lepopäivä. Kunnioita Herraa, Jumalaasi, että kauan eläisit maan päällä.
On surullista, miten kansa on Jumalansa hylännyt. Siitä seuraa, että myös Jumala hylkää meidät. Aina on Israel saanut kärsiä luopumuksestaan. Sama kohtaa kaikkia kansoja, jotka elävät ihmisten tahdon mukaan.
Meillä on jääkaapit, mihin ruuat saa ennen pyhiä. Harrastuksetkin voi jättää arkiin. Yksi tärkeä asia myös jää vähälle huomiolle, lepo. Sunnuntai on tarkoitettu lepoa varten. Käskyn noudattaminen osoittaa Jumalan kunnioittamista.
Aamen, ystävä.
Wikipediasta:
Kauppojen aukioloajat tarkoittavat sitä aikaa vuorokaudessa, viikossa tai vuodessa, jolloin vähittäiskaupat ovat yleisölle avoinna. Monissa maissa aukioloaikoja on ainakin aikaisemmin rajoitettu lailla.
Nykyisin aukioloaikoja rajoitetaan lakisääteisesti muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä eräissä Saksan ja Yhdysvaltain osavaltioissa. Sen sijaan Suomessa asiaa koskenut laki kumottiin vuoden 2016 alussa. Myöskään esimerkiksi Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä aukioloaikoja ei nykyisin ole lailla rajoitettu.[1][2]
Tausta
Kauppojen aukioloajat ovat olleet pitkäaikainen yhteiskunnallinen keskustelunaihe. Asiaa koskevaan lainsäädäntöön tai, missä lainsäädäntöä ei ole, käytännössä noudatettuihin aukioloaikoihin ovat eri aikoina vaikuttaneet ainakin taloudelliset, työvoimapoliittiset, kaupan myyjien työaikajärjestelyhä koskeneet sekä uskonnolliset syyt. Aiheen monitahoisuuden vuoksi se nousee aika ajoin yhteiskunnallisen keskustelun ja tarkastelun kohteeksi monessa maassa.
Uskonnolliset syyt ovat vaikuttaneet kauppojen aukioloaikoihin, samoin kuin työaikalainsäädäntöönkin, koska Raamatussa sanotaan, että määräajoin on pidettävä lepopäivä.[3][4] Useimmissa kristillisissä kirkkokunnissa tätä lepopäivää vietetään sunnuntaina.[5]. Kristityt katsovat, että myös kaupankäynnistä tulisi luopua sunnuntaisin. Keskiajalla monissa paikoissa katsottiin rehkimisen ja kaupankäynnin sunnuntaina olevan synti.
Paitsi uskonnollisista, pyrittiin sunnuntaityö monissa maissa viimeistään 1900-luvun alussa myös yhteiskunnallisista ja työsuojelullisista syistä rajoittamaan mahdollisimman vähiin.[6]
Myös useimmat ei-kristilliset kulttuurit tuntevat viikoittaisen lepopäivän. Islamilaisissa maissa lepopäivää vietetään perjantaina, kun taas juutalaiset pyhittävät sapatin – lepopäivän – lauantaina. Maailmanlaajuisesti yleisin lepopäivä on kuitenkin sunnuntai.
Kauppojen aukioloajat Suomessa
Eduskunta päätti 15. joulukuuta 2015 äänin 145–31 poistaa kauppojen aukioloaikojen säätelyn. Kun päätös tulee voimaan, vähittäiskaupat ja parturi-kampaamot voivat päättää vapaasti aukioloajoistaan.[7]
Historia
Pyhäpäivien osalta kauppojen aukioloa on lakisääteisesti rajoitettu jo satoja vuosia sitten. Ruotsissa ja myös Suomessa pitkään voimassa olleen vuoden 1734 lain rikoskaaren ("Pahateon kaaren") sapatinrikoksia koskevan 3. luvun 8 §:n mukaan "rihkamakaupat" oli pidettävä suljettuina sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Sitä vastoin ruokaa ja juomia sai pyhäpäivinäkin myydä sen jälkeen, kun jumalanpalvelus oli ohi. Kiellon rikkomisesta oli säädetty 10 taalarin sakkorangaistus[8].
Aukioloaikoja koskevaa lainsäädäntöä on myöhempinä aikoina muutettu useita kertoja. Arkipäiville rajoituksia on säädetty vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien ja ne ovat liittyneet läheisesti työaikaa koskevaan lainsäädäntöön. 1960-luvulla kaupat suljettiin useimmiten jo klo 17. Vuodesta 1969 vuoteen 1997 aukiolo oli sallittua arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 8-18.[9]. Lain 2. pykälä sanoi:
Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä ei ammattimaista vähittäiskauppaa saa harjoittaa (...)
Vuoden 1969 laki salli kioskien säätelemättömän aukiolon. Kioskin myyntipinta-alaa ei tässä laissa tarkkaan määritelty. Sen sijaan asetuksella määrättiin varsin tarkoin, mitä tavaroita kioskeissa saatiin myydä, jotta ne katsottiin kioskeiksi.
Vuonna 1989 sallittiin lakimuutoksella myymälöiden sunnuntaiaukiolo haja-asutusalueilla.
Syksyllä 1994 sunnuntain aukiolo sallittiin myös taajama-alueilla joulukuussa sekä kuutena erikseen määrättävänä sunnuntaina.
Vuonna 1997 uuden lain myötä sunnuntain aukiolo laajeni koko kesälle. Samalla aukioloa arkipäivinä pidennettiin kello 21:een.
Vuonna 2000 haluttiin kannustaa lähi- ja pienkauppojen toimintaa (myyntipinta-ala alle 400 m²) sallimalla niiden sunnuntaiaukiolo ympäri vuoden, poikkeuksena pääsiäispäivä, äitienpäivä, helluntai ja isänpäivä, jolloin ne ovat kiinni. Myös näitä isompien myymälöiden tilannetta selkeytettiin niin että yksittäisistä sunnuntaista luovuttiin ja aukiolo sallittiin sunnuntaisin touko-elokuussa sekä marras-joulukuussa.
Elokuussa 2008 valtionvarainministeri Jyrki Katainen väläytti mahdollisuutta kauppojen aukiolon pidentämisestä tai sääntelyn purkamisesta ruoan arvonlisäveron alennuksen yhteydessä.[10] Palvelualojen ammattiliiton (PAM) edustajisto hyväksyi marraskuussa 2008 alustavasti ehdotuksen aukioloaikoja koskevien säännösten uudistamiseksi, ja hallitus antoi toukokuussa 2009 asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle.
Uusi laki tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.[11] Aiemmin vain alle 100 m²:n myymälöillä (kioskeilla) oli täysin kellonajoista riippumaton aukiolo, mutta nyt tämä laajennettiin koskemaan myös alle 400 m²:n liikkeitä, tosin niin että juhlapyhiä koskevat rajoitukset jäivät voimaan. Tätä isompien myymälöiden sunnuntaiaukiolo laajennettiin ympärivuotiseksi, mutta lyhennettiin päättyväksi jo klo 18 (marras-joulukuussa klo 21). Aiemmin sallittu aukiolo kaksoispyhien jälkimmäisenä päivänä poistettiin isoilta myymälöiltä kokonaan. Juhannus- ja jouluaaton aukioloa lyhennettiin siten, että kaupat sulkevat jo kello 12, kun aiemmin ne sulkivat kello 13.
Alkuperäisen ehdotuksen mukaan laki ei olisi koskenut enää parturi- ja kampaamoliikkeitä, mutta eduskunta päätti asiasta toisin.
Vuoden 2009 laki Muokkaa
Viimeinen kauppojen aukioloaikoja Suomessa rajoittanut laki säädettiin vuonna 2009.[12] Sen mukaan kauppaliikkeet sekä parturi- ja kampaamoliikkeet saatiin yleensä pitää auki arkipäivinä klo 7.00–21.00, lauantaisin klo 7.00–18.00 ja sunnuntaisin klo 12.00–18.00 paitsi isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana sunnuntaisin klo 12.00–21.00. Kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä liikkeet oli pidettävä suljettuina. Lisäksi ne oli suljettava uudenvuodenaattona ja vapunaattona klo 18.00, joulu- ja juhannusaattona klo 12.00.
Laki ei koskenut muun muassa apteekkeja, kioskeja, autokauppoja, huoltoasemia, kukkakauppoja, taidemyyntiliikkeitä tai satamissa ja lentoasemilla sijaitsevia vain matkailijoille avoimia kauppoja. Sellaisia elintarvikeliikkeitä, joiden myyntipinta-ala oli alle 400 neliömetriä, koskivat vain lain säännökset juhlapäivien aukioloajoista. Ne saivat olla toisena pääsiäispäivänä ja tapaninpäivänä auki kello 8–18 välisenä aikana neljän tunnin ajan, pääsääntöisesti kello 12–16. Kokonaan rajoitusten ulkopuolella olivat alle 100 neliömetrin liikkeet (mm. kioskit), edellyttäen että niissä ei myyty tiettyjä yli 200 euroa maksavia tuotteita kuten kelloja, vaatteita tai kodinkoneita.
Aluehallintovirastolla oli valta hakemuksesta myöntää kaupalle poikkeuksen aukiolosäännöksiin.
Lain kumoaminen
Laki vähittäiskauppojen aukioloajoista kumottiin vuoden 2016 alusta, minkä jälkeen asiasta ei enää ole säädöksiä laissa. Kaupat ovat pääsääntöisesti olleet suljettuna vain kahtena päivänä vuodessa: juhannus- ja joulupäivänä. Lakiin sopimattomasta menettelystä elinkeinoelämässä lisättiin kuitenkin samalla säädös, jonka mukaan kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä toimiva pienyrittäjä saa pitää liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa, eikä tätä oikeutta voi sopimuksella poistaa.[1]
Säätelyn kumoamista kannattivat lausunnoissaan muun muassa eräät ministeriöt, kilpailu- ja kuluttajavirasto, Evira, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät sekä kauppaketjuista muun muassa Kesko ja Lidl. Sitä vastustivat Palvelualojen ammattiliitto PAM, R-Kioski Oy ja lapsiasiavaltuutettu. Myös Poliisihallitus, Kirkkohallitus, SAK, STTK ja Kuntaliitto esittivät lain kumoamista vastaan huomautuksia, mutta eivät asettuneet suoranaisesti vastustamaan.[1]
Huhtikuussa 2016 ammattiliitto PAM oli pettynyt, kun kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ei ollut lisännyt työpaikkoja.
Ketju käsittelee pitkäperjantaita.