Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

TÄSSÄ RATKAISU KOLIIKKIIN??

20.02.2006 |

Heippa! Laitan aiheesta ihan oman aloituksen, koska itse koliikkivauvan vanehmpana tiedän tarkkaan kuinka rankkaa koliikki on vanhemmille. Eli...



Meillä oli TODELLA PAHA koliikki...

Lapsi itki kaikki hereilläoloaikansa ekat 2½ kk (siis enkka oli 9 h putkeen). Väittäisin kaikki konstit kokeiltuani, että ei johdu mistään vatsavaivoista. Meillä kokeiltiin vauvahierontaa, vyöhyketerapiaa, jalkojen pumppausta, äidin ruokavalion muutosta, Cuplatonia, Disflatyliä, Rela-dropseja - you name it. Mikään muu ei auttanut kuin aika.



MUTTA: Dr Philissä oli viime kuussa mielenkiintoinen heppu visiitillä, muuan Dr Karp, joka väitti useiden vuosien tutkimuksien tuloksena löytäneensä " syyn" (ja avun) koliikkiin. Hän puhui ns. raskauden " neljännestä kolmanneksesta" . Eli raskauden kolme kolmannesta vauva viettää kohdussa, mutta elämän ensimmäiset kolme kuukautta (siis se maaginen neljäs kolmannes) ovat myös vielä ikään kuin sikiöaikaa. Ihmislapsi ei synny valmiina, kuten vaikka hevosen varsa, vaan tarvitsee vielä ekojen 3 kk:n ajan kohtumaisen ympäristön. Karpilla oli antaa tähän ratkaisuksi viisi avainta:



1) Imeminen (eli rintaruokinta tai pulloruokinta tai tutti) rauhoittaa. Kohdussa lapsi imee usein omia sormiaan.



2) Kapalointi (kohdussakin on ahdasta, siksi kapalo rauhoittaa)



3) " Sikiöasentoon" kääntäminen, eli kyljellään makuuttaminen. Selällään lapsi ahdistuu, koska kokee olonsa haavoittuvaksi ja turvattomaksi.



4) Keinuttaminen. Hyssyttele lasta liikkeessä, esim. niin, että kannat häntä liinassa tai sylissä kuyljellään. Parhaiten auttaa pienen pieni pään keinuttaminen. Otat lapsen pään sormiesi varaan ja teet aivan pientä liikettä. Tämä auttoi meilläkin, vaikka tuli siis ihan kokeilemalla vahingossa.



5) Shh-äänen tekeminen KOVAA lapsen korvaan. Yleinen harhaluulo kuulemma on, että lapset pitävät hiljaisuudesta. Tosiasiassa kohdussa ollessaan lapsi kuule todella kovana äänenä äidin verisuonten virtauksen. Tämän vuoksi lapsi usein rahoittuu autossa (tasainen hurina) tai hiustenkuivaajan ollessa päällä tai pesukoneen lingotessa. Ei selity millään vatsavaivoilla!



Toivottavasti näistä vinekistä on sinulle apua! Tuo Dr Karp sanoi, että jos nämä tekee oikein, on onnistumisprosentti 100%! Pitää vain tehdä ne oikein, eli esim hyssyttelyn (shh-ääni) pitää olla kovempi kuin lapsen itku, muuten ei auta.



Kertokaa joku sitten auttoiko! Meillä siis sain nämä neuvot vasta koliikin loputtua itsestään, eli " neljännen kolmanneksen" loputtua. Kuulostivat kyllä sangen järkeenkäypiltä, sillä esimerkiksi huomasimme vauvan rahoittuvan aina autoon, mutta alkavan taas itkunsa liikennevaloissa! Kyse on siis tuon Dr Karpin mukaan siitä, että vauva tarvitsee vielä ensimmäisen kolmen kuukauden ajan " kohtua" ympärilleen, ja koska kohtu ei ole saatavilla, pitäisi yrittää simuloida sitä muin keinoin. Jos meidän seuraavalla lapsella on koliikki, aion kyllä tsekata tämän teorian.



syyskeiju ja hymyilevä iloinen vaavi 5 kk

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
27.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me oltiin tosi onnessamme nähtyämme Dr Phil ohjelman juuri sopivaan aikaan. Vauvamme taisi olla silloin vajaan kuukauden ja oli iltaisin itkuinen. Meillä noista keinoista auttoivat varmaankin kaikki enemmän tai vähemmän. Suhina on hyvä ainakin hetken aikaa. Paras keino meillä on tutti tai rinta, jotka molemmat ovat vauvalle mieluisia. Kantoliinassa tai sylissä keihuttelu rauhoittaa myös. Kapalointia emme oikein osanneet tehdä, mutta usein nukahtaa jo ennen kuin laittaa edes ulos nukkumaan eli siinä vaiheessa kun pukee toppavaatteita päälle. Tykkää olla vaunuissa toppatamineissa, niissä kun ei pysty huitomaan käsiä rauhattomasti. Jos en laita ulos nukkumaan, nukutan usein liinassa tai laitan sisälläkin makuupussiin ja sitten ahtaaseen kantokoppaan. Mitenköhän käy sitten kun ei mahdu enää kantokoppaan?



Nyt vauvamme on kaksi kuukautta ja itkut ovat vähentyneet. Riippuu tietysti illasta ja aina kun asialla kerskailee niin seuraava ilta voi olla hankala :-) Paras konsti itkuisuuden vähentämiseen on mielestäni nukuttaa vauva ennen kuin hän ehtii yliväsyneeksi. Meillä vauva jaksaa olla noin tunnin pirteä ja hyväntuulinen. Sitten tulevat ensimmäiset haukotukset ja kitinät. Tässä vaiheessa hän nukahtaa helposti (tutin avulla etenkin), mutta jo hieman myöhemmin se on jo tosi hankalaa, kun tyttö pääsee yliväsyneeksi.

Vierailija
2/12 |
27.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun luin viestiketjun otsikon uudelleen niin meillä nuo konstit auttoivat siis tavalliseen itkuiseen vauvaan, jolla ei ollut koliikkia. Koliikkivauvat ovat sitten asia erikseen. En osaa sanoa, auttaako siihen itkuun muu kuin aika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
05.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä sille, jonka lääkäri ehdotti kiinteiden aloitusta avuksi. Olisiko tämä kokeilemisen arvoisen ennen noin rajua konstia? tsemppiä!

Vierailija
4/12 |
05.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen, että voi tuossa perääkin olla! Toinen kaksosistani oli itkuinen vauva ja ainakin hänelle auttoi juuri tuo kova suhina. Meillä käytettiin RINTAPUMPPUA eli aina kun itkua ei saatu hiljenemään niin poika sitteriin ja sähkökäyttöinen Ainun rintapumppu viereen käymään. Pitää muuten kovaa surinaa! Myös pesukoneen linkousääneen poika aina rauhoittui.



Kyllä tuossa varmaan perää on, että vauvan ekat kuukaudet ovat jonkinlaista " kohdunjatkeista" elämää.



Tämän kolmannen lapsen kanssa olen myös huomannut että pitää siitä kun hänet topataan oikein ahtaasti vaunuihin nukkumaan. Muistuttaa kai kohdun ahtaudesta.

Vierailija
5/12 |
06.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis tosi järkeenkäypä selitys! Meillä auttoi 7viikon iässä vyöhyketerapia/meridiaanihoito koliikkiin, joka oli tosi paha (huutoa joka ilta vähintään 4h putkeen, joskus jopa 8h, alkoi jo synnytyssairaalassa, myös päivisin oli itkuinen). Mietin tässä sen meridiaanihoidon osuutta, joka ei varsinaisesti vaikuta suolistoon, vaan rauhoittaa vauvaa muuten vaan. Hoitoa ennen parhaat keinot kotona olivat liesituulettimen hurina ja vesihanan valutus ja aina mietin, että miten ne muka voivat vatsavaivoja helpottaa. Aina ei tosin niistäkään ollut apua, kun huuto meni totaalisen " yli" . Joskus myös kovaan ääneen laulaminen auttoi ja vaunuja, kun heijasi, niin oli aina parempi, kun pyörän alla oli joku kivi tai johto tms, joka aiheutti pienen " töyssyn" . Joka ilta kannoimme pikkuista pystyasennossa ympäri taloa. Vaakatasoon ei voinut ollenkaan laittaa. Huuto rauhoittui useimmiten 10 aikaan illalla, joka oli raskausaikana myös oma rauhoittumisaikani (sänkyynmenoaika).



Olen muutenkin aina ihmetellyt, että miten on mahdollista, ettei koliikin syitä vieläkään tiedetä. Luulisi, että sitä pystyttäisiin jotenkin laajemmaltikin tutkimaan. Kai se on siinä, että kun vaiva on ohimenevä, niin ei viitsitä käyttää aikaa...

Vierailija
6/12 |
07.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!

Meidän poika täyttää parin viikon päästä 1v. Poikamme oli ns. koliikkivauva ja itkut ym. eivät jääneet puoleen vuoteen vaan edelleen heräillään useasti yössä, mutta vastapainoksi onneksi päivällä ollaan kyllä tosi hyvätuulisia. Niin me hyssyteltiin myös ihan hulluna ja sillä seurauksella, että edelleen hyssytellään uneen. Muuten ei onnistu nukahtaminen. Niin niin tiedän, että unikoulu olisi tarpeen, mutta kun se vaatii huudatusta ja meillä on koulua käyvä nuorimies, joka ei silloin saisi nukuttua ja mieskin on aamuvuoroissa ja pitää nukkua. Hankalaa on. Ihan vaan kirjoitin miten meillä kävi ja että on vaikea totuttaa sitten pois hyssyttelystä, jos siihen on jossakin vaiheessa ryhtynyt. Tietysti sitä silti tekee kaikkensa kun toisella on tuskaa ja hyssyttää vaikka aamusta iltaan ja yötkin päälle, kunhan vaan saisi oloa jotenkin paremmaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoo kahden koliikkivauvan kanssa taistelleena.



Ainoa, mikä ihan oikeasti auttoi oli aika.



Muumi

Vierailija
8/12 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja toisella toimi auttavasti ja meni ohi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika hassua että joku ihan tohtorikin on sanonut tuon yhden, itse nimittäin huomasin että eräs mikä vauvaa rauhoitti oli juuri tuo KOVAÄÄNINEN hsssssss- ääni. Ja se kuopustamme rauhoittaa yhä kun itku on kovimmillaan.



Meillä myös tuo selällään nukutus on aiheuttanut kauheat huudot. Imetys on yleensä aina auttanut mutta siinä vaiheessa kun vauva on imenyt rintaa tunnista toiseen niin vatsa on niin täynnä että lisämaito saa aikaan vielä pahemmat itkut. (Tämä oli siis ongelma kuopuksen kanssa joka ei tuttia huolinut.)

Vierailija
10/12 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koliikkiin auttoi välillä tosiaan tuo kova suhina-ääni. Laitoin radion päälle ja sieltä sellaisen kohdan ettei kuulunut mikään kanava, kuului kova suhina kun volumen laittoi täysille :). Kokeilkaapa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
20.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun tämä kakkonen syntyy.. Toivon hartaasti ettei ole samanlainen huutokimppu kuin esikoinen.

Poika huusi 6,5kk, ei siis mitään 3kk ja vähintään 5h/vrk.

Sihinä ei auttanut. Kantaminen auttoi mutta ei mua olis kiinnostanut kävellä kämppää ympäri koko aikaa. Vyöhyketerapia toi täydellisen avun.

12/12 |
21.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

neuvot vaikuttavat ihan järkeenkäyviltä! Meillä ei myöskään auttaneet mitkään tipat, tuo kantaminen nimenomaan sivuasennossa ja hytkyttely auttoi, jos sitä vaan jaksoi, ja nukkuminen sitten mahallaan peitto tiukasti vartalon ympärillä ja tietysti tissittely. On ne vaan mielenkiintoisia pikku otuksia... täytyy oikein laittaa ylös, jos tämä on samanlainen. Esikoinen ei huutanut " putkeen" mutta tasaisesti ja usein, eikä nukkunut ennen kuin 5kk tuli täyteen. Toivottavasti saataisiin tämä toinen suhtautumaan vähän rauhallisemmin maailmaan...



eikkuli, 33+6