Lastenlinna??

Älä huoli, hyvä paikka kaiken kaikkiaan.

Neuron puoli (epilepsia tarkemmin) lastani tutkitaan outojen oireiden vuoksi..

en, vaan lastenlinnaa. siellä olevaa epilepsiayksikköä.

Oletteko olleet siis juuri ko. epilepsiaosastolla? minkälaista siellä on olla lapsen kanssa? otetaanko perhe hyvin huomioon? minkälaista oiretta lapsellanne on ollut? epilepsia? vai jotain muita oireita?kaikki tiedot haluaisin ko paikasta..

ja mukava henkilökunta, ihan Suomen huippuyksikkö. Varmasti osaavat työskennellä lapsipotilaiden kanssa.

On hyvä, että saat lapsesi sinne tutkimuksiin, varsinkin, jos sieltä ilmenee jotain ja toisaalta myös poissulkevana. Kaikkea hyvää =)

Tai voit olla koko ajan läsnä. Kokemusta lapsen vaikeasta epilepsiasta, ollut monta kuukautta hoidossa.

Mulla yks kaveri töissä sairaanhoitajana siellä osastolla (mukava, nuori..) ja kehuu kovasti esim. osaston henkilökuntaa,hoitajia ja lekureita. varmasti hyvä paikka!

Hei,



onko lapsesi minkä ikäinen? minkälaisia oireita hänellä on ollut? onko joutunut viettämään paljon aikaa osastolla? muistatko kuka ollut lekurina?kiitoksia tiedoista..

Meillä on lääkäreinä ollut oikeastaan kaikki osaston lääkärit, jotka viime vuosina ovat osastolla olleet. En nyt muista lääkäriä, joka ei lastani olisi katsonut. Vierailemme osastolla aina parin kuukauden välein, vieläkin, joten ihan varmasti joka ikinen iikka ollaan tavattu.

Miten hoitajat suhtautuu lapsen ongelmiin? pelottaa jotenkin vähättely tms tai että minua ei oteta vakavasti lapseni asioissa :(

nosto

Usein onkin vaikea, varsinkin alussa, ottaa selvää lapsen oireista. Koska lapsella voi olla epilepsian seurauksena oireita, jotka eivät johdu epilepsiasta vaan jostain epilepsiasta seuranneesta syystä.



Jos lapsen tilanne on erikoisen mutkikas, voi olla tosi turhauttavaa miettiä mistä kaikki johtuu. Näin siis oli kyseessä vanhempi, lääkäri tai sh. Vaikka eipä tuolla jälkimmäiset diagnooseja tarjoilekaan.



Luulisin, että kun lapsi ja perhe tulee tutummaksi, kanssakäymisestä tulee helpompaa ja lääkärin kanssa alkaa puhaltaa paremmin yksiin. Vaikka lekurit vaihtelevatkin, he yleensä tulevat takaisin (tekevät välissä tutkimustyötä). Eli samaan lääkäriin tulee törmäämään kummiskin useissa eri vaiheissa.



Jos tapaus on kovin selvä, niin sitten erimielisyyksiä ei välttämättä niin synny.

Lapsi joutui Lastenlinnaan epilepsia-epäilyn vuoksi 10 vuotta sitten. Epilepsiaa ei kuitenkaan todettu. Neurologianosastollakaan ei osattu lapsen oireita tunnistaa. Kun ei mitään "elimellistä" tunnistettu, lapsi lähetettiin psykiatrianosastolle. Siitä alkoi perheen painajainen, jota tuskin kuvaa ilmaisu lasten kidutushoitoa.

Me ollaan käyty siellä lasten kanssa tutkimuksissa vuodesta 2008 puolen vuoden välein ja kaikkiin aina mennyt hyvin ja hoito on ollut hyvää

Olin siellä 60-luvulla. Kivaa oli.

Onnea lapsellesi tutkimuksiin. T. Jonna

Oltiin aluksi neurologian puolella enkä täysin tyytyväinen ollut, mutta menihän se. Päästiin autismiosastolle, kun sanoin, että haluaisin olla sen alan asiantuntijoiden kanssa tekemisissa, kun kerran autistiset piirteet oli diagnosoitu. Se oli meille paras osasto, tyytyväinen olen. Enää ei ole tarvinnut useampaan vuoteen sielläkään käydä.

Niin millaista mahtoi olla tuolloin. Käsitys autismista ja sen hoidosta ei juurikaan muuttunut 40 vuoteen. Kuvaus Lasten psykiatriselta osastolta Lastenlinnasta vuodelta 1963 löytyy täältä. Autistiset lapset luokiteltiin vielä kauan skitsofreniikoiksi :o

Siellä ei ole mitään kauhistuttavaa, hyvä henkilökunta ja ihana paikka

Mun lapsella oli nuorempana muutama kohtaus ja tuolla tutkittiin, voin vaan suositella, nyt ollaan oltu monta vuotta jo ilman lääkkeitä. Hyvää hoitoa saatiin, tosin en mitään skismoja osannut pelätäkään... En ole sen tyyppinen ihminen, että tulis sellaiset mieleen.