Wilppa

Olen kiltin tytön äiti, ja aivan raivoissani kaikesta!

Okei, ehkä en ihan raivoissani enkä ihan kaikesta, mutta kuitenkin vähän. Ja jotta säilyisi perspektiivi, niin olen kolmen lapsen äiti, ja esikoiseni on kiltti mutta vähän huonolla keskittymiskyvyllä varustettu poika. Tiedän, mistä puhun ja tiedän, että ei ole aina helppoa "vastapuolellakaan".

Keskimmäiseni on tyttö, rauhallinen, taitava keskittymään, taitava monessa asiassa. Oppi lukemaan ja kirjoittamaan muutama vuosi sitten. On liikunnallinen ja rohkea, mutta sellainen oman tien kulkija, ettei kaipaa ryhmää ympärilleen eikä jatkuvaa huomioita muilta.

Monelle lapselle ja aikuiselle hän on näkymätön: häntä voi etuilla, hänet voi unohtaa laskuista, hänet voi jättää ulkopuolelle koska hän ei ole ihmisten kanssa aivan yhtä rohkea mitä on kiipeillessä ja temppuillessa. Päiväkodissa hän tuli monen vilkkaamman pojan (sorry, mutta aina pojan, ei koskaan tytön) jyräämäksi, lyödyksi ja potkituksikin. Ison päiväkodin pihalla on kymmeniä ja taas kymmeniä lapsia kerralla, ja siellä sitten keinujonossa tönittiin tai pulkkamäessä laskettiin päälle. Joka kerta tyttö kertoi aikuiselle, mutta siinä vaiheessa kun hän alkoi olla mustelmilla, alettiin kysellä päiväkodista lisää. Kukaan ei ollut nähnyt kuulemma mitään.

Ja kun kysyttiin, miten päivä oli mennyt, tuli olo että joskus hoitaja joutui miettimään että niin joo, sen tytön päivä... Mitään henkilökohtaista emme kuulleet juuri koskaan, eikä edes vasu-keskusteluissa tullut ilmi, että hoitajat olisivat mitenkään erityisesti kiinnittäneet häneen huomioita. "Taitavahan hän on, ja kiltti". Siinä kaikki, ja kateellisena joskus kuuntelin miten yhdestä lapsesta puhuttiin aarteena ja toista kehuttiin erityisistä taidoista. Oma lapseni oli aina näkymätön.

Ja nyt kun koulu on alkanut, on käynyt juuri se mitä pelkäsinkin. Kun kysyin, kenen vieressä tyttö istuu, sain vastaukseksi että "Emilin". Eli sen villin ja tarkkaavaisuushäiriöisen pojan vieressä, ja opettaja oli kuulemma sanonut että oma tyttöni sitten rauhoittaa tätä "Emiliä" ja voi vähän opastaa aina että mitä tehdään. MIKSI?! Missä on minun lapseni koulurauha? Missä on minun lukevalle, kirjoittavalle ja laskevalle ekaluokkalaiselleni vaikka joku isompi oppilas, jonka seurassa hän voisi tehdä vähän edistyneempien tehtäviä? Ei se voi mennä näin, että omani on joku tutor niille jotka eivät osaa ottaa muita huomioon :( Samanlaisia tyttöjä luokalla on muutama, ja tässä keräilen rohkeutta kysyä heidän vanhemmiltaan ja opettajalta, että eihän tämä oikeasti voi mennä näin, eihän?

Muita rauhallisten lasten (tyttöjen tai poikien), jotka huomanneet saman?

Mies ei suostu kihloihin

Ollaan oltu yhdessä 2 v 2 kk ja asuttu yhdessä yli vuosi. Vakuuttaa rakastavansa ja sanoo olevansa sitoutunut. Lasten hankkimisestakin ollaan puhuttu alustavasti. Kihloihin ei kuitenkaan halua vaan pitää sitä turhana. Mies ei ymmärrä, että nainen haluaa sormuksenkin :(

Auttakaa viisaammat: mitä kalaa saa raskauden aikana syödä?

En tajua noista ohjeista, ne on niin sekavat ja en ole mikään kalastusasiantuntija!



Voiko joku sanoa esimerkiksi kolme kalalajia joita varmuudella voi raskaana syödä ja jotka on helppoja valmistaa?



Ohjeet on mun näkökulmasta tällaisia: lohta voi syödä, paitsi pyydystettyä lohta ei voi syödä, mutta kirjolohta, jos se ei ole itämerestä voi syödä ja yli 20 senttistä siikaa voi syödä, jos siitä on poistettu nahka ja se on ollut kalatiskissä alle viikon, mutta ei ole olut samassa pyydyksessä muiden dioksiinpitoisten silakoiden kanssa paitsi muualta kuin itämerestä pyydystetyjen mateiden ja norjan nieriäisten kanssa.

Hermo menee!!!