wannabe mami

Onnea Haaveilija91! Voi miten ihana kuulla <3 Huojentavaa, että siellä kaikki hyvin ja vielä tuplasti! Jostain tuli vastaan teksti (en enää löydä sitä) missä joku kirjoitti, että oli ollut erilaisia vuotoja melkein puoliväliin raskautta asti. Hän puhui, että menkat. Eli vuotoa voi raskauden aikana ilmeisesti olla noinkin runsaasti kuin tekstin kirjoittaja kirjoitti (oisko ollut joku äitiysblogin teksti tms). Mutta hienoa, että nyt alkaa näyttää jo selkeämmältä teillä :) Mikä oli ensi reaktio kaksosiin? Entä puolisollasi? Meillä suvussa useampi kaksonen niin aina miettinyt tuleeko meillekin ja minkälainen olisi reaktio. Tällä kertaa tulee kuitenkin yksi :D 

Mä pääsin käymään ravitsemusterapeutilla aika raskauden alkuvaiheessa koska mulla on liuta asioita joita en voi/pysty syödä. Neuvolan henkilön kanssa puhuttiin, että ois hyvä tsekata että saa sitten varmasti kaiken tarvittavan. Ravitsemusterapeutti oli kyllä perusteellinen siitä mitä saa ja mitä ei saa syödä :D Mainittu mm  ne siemenet, sillä ne keräävät paljon myrkkyjä eikä ole hyväksi lapselle. Eikä muutenkaan niitä suositella kuin noin 1-2 rkl/päivä juuri niiden myrkkyjen takia. Toinen oli kasvikset, ne tulisi pestä huolella etenkin ulkomaalaiset mutta kotimaisetkin. Eikä ulkomaalaisia pakastemarjoja suositella käytettävän sellaisenaan vaan ne olisi hyvä kuumentaa (tämä suositus myös ihan muutenkin). Kasviksissa ja marjoissa listerian vaara mikä saattaa aiheuttaa keskenmenon. Otin tämän siksi vakavissani, kuten myös ne siemenet. Se nyt ei haittaa, että jos niitä sattumalta jossain on mutta ravitsemusterapeutti suositteli ettei niitä lisäisi erikseen mihinkään. Myös erilaiset haudukkeet/teeuutteet hän sanoi, että kannattaa jättää pois, kun ei voi tietää millaisia vaikutuksia niillä on. Esim inkivääri ok sellaisenaan mutta haudukkeena/teeuutteena se voi aiheutta supistuksia. Osa muistakin haudukkeista saattaa esim rentouttaa ja aiheuttaa niitä supistuksia. Vihreä tee on ok. Sain kyllä aimo annoksen listoja mukaan, mutta ohjeeksi myös, että maalaisjärkeä saa käyttää. En halua kuitenkaan itse ottaa minkäänlaista riskiä raskauden tai lapsen terveyden suhteen ja olen pysyttäytynyt melko tiukasti suosituksissa. En kestäisi ajatusta jos jotenkin itse aiheuttaisin lapselle jotakin :( En kuitenkaan kulje lista kädessä vaan ihan rennosti ottanut ja jättänyt vaan asioita pois. Sitä kerkeää sitten taas raskauden jälkeen nauttia eri asioista. Kyllä sitä 9kk ilmankin pärjää ihan hyvin :) 

Huomasin muuten, että puolisoni nimi saattaa näkyä välillä tuossa wannabe mamin kohdalla jos on kirjautuneena Ruutu.fi:n :D Toivottavasti ei lähde tekstit hänen nimellään :D Vähän tässä joka kerta jännännyt milloin pamahtaa teksti niin, että hänen nimi näkyy. Sitä kommenttia, kun ei sitten saa pois :D

Kuulosti ihanalta Blanche, kun sanoit, että maha alkaa näkyä jo, kun makaat selälläsi :) Taidetaan olla aika samoilla viikoilla jos oikein muistan. Itse odotan myös milloin maha taas palaa :D Alkuraskauden turvotus vain katosi ja pahoinvoinnin aiheuttama ruokahalottumuus vei kiloja, joten näyttää etten olisi raskaana ollutkaan. Olin jo kolmisen kuukautta tottunut, että pömppis on pysyvä, kun se hieman jo kasvoikin. Tästä sain kommenttiakin muutamaan otteeseen. Nyt sitten odotellaan josko se "oikea vauva maha" alkaisi näkymään ja tyyppi kasvaisi :) Olisi muuten niin kiva nähä muiden masukuvia! Mä rakastan kattella niitä :D Onko muut kattelleet esim instasta rv:n mukaan vauva mahoja?

Blanche, kuten joku muukin jo mainitsi, niin juttelisin myös kaksin kaverin kanssa. Voi olla vaikeaa kuulla toisen raskaudesta, kun itsellä on yritystä takana ja kuulee toisen raskaus uutisista, vaikka olisikin toisen puolesta iloinen. Ehkä se auttaisi myös häntä sekä sinua jos keskustelette vielä keskenänne asiasta?

Muistan itse, kun kuukausi kaupalla yritettiin, eikä lasta kuulunut ja aina, kun kuuli uudesta vauva uutisesta, otti itsetuntoni kovaa kolhua. Oli vaikea onnitella ketään. Me ei oltu kerrottu kenellekään yrityksestä joten se teki asiasta entistä vaikeampaa. Mikäli olisimme kertoneet yrittämisestä, olisin varmasti ollut iloinen jos raskaus uutisen kertoja olisi tullut minulle juttelemaan, että mitä fiiliksiä uutinen minussa herätti :) Näin ajattelisin omalla kohdallani. 

Nyt, kun olen uutisen kertonut osalle lähipiirissäni huomaan, että erilaisista syistä johtuen (osalla ei ole esim puolisoa vaikka haluaisi ja mahdollisesti myös itse lapsia), osassa se herättää tiettyjä reaktioita. Olen sitten jälkeenpäin vielä kysynyt: oletko ok? Tai oliko järkytys? Tms. Yhdestä en ole uutisen kertomisen jälkeen kuullut mitään, vaikka kysyin suoraan oliko järkytys. Ajattelen, että antaa hänen pitää etäisyyttä mikäli kuitenkin se oli liian kova kolhu kuulla. Eli jos kaverisi ei halua jutella, niin sekin on ihan fine. Me kaikki reagoidaan niin eri tavalla asioihin ja riippuen juuri omista taustoista (koskaan, kun ei voi esim tietää onko jollain yritystä ollut ja jo kuinka pitkään). Itse pyrin sensitiivisyyteen asian kanssa vaikka haluaisin koko maailmalle kiljua ja, että kaikki juhlisivat raskautta kanssani yötä päivää, niin iloitsen sitten niiden kanssa kenelle asia on ok :) Kuten eräs lähipiirissäni on aivan innoissaan ja kyselee koko ajan paljon. Minusta on ihana jakaa tätä myös hänen kanssaan ja hän kyllä sitten sanoo jos menee överiksi. Kaikki raskauteen liittyvät asiat, kun on niin herkkiä, ettei koskaan tiedä miten asia kehenkin vaikuttaa.

Ikävin kokemukseni oli se, kun kerrottiin yhdelle kaverille ja hän ei osannut sanoa mitään, ei onnitellut, eikä ole sen jälkeen puhunut koko asiasta. Olin ajatellut, että hän olisi onnellinen puolestamme, joten tämä tuli totaalisena yllätyksenä ja jopa järkytyksenä. Hormonihuuruissa sitten itkin koko päivän ja tunsin itseni typeräksi, jopa huonoksi ihmiseksi monta päivää sen jälkeen. Kadun, että kerrottiin hänelle. Kyseessä oli miespuolinen henkilö, eikä raskaus asiat ole hänelle ajankohtaisia. Tai no tosiaan, mistä sitä koskaan tietää! Joskus sitä ei tiedä sitten YHTÄÄN miten ihmiset tämän asian ottaa! :D Kadun kuitenkin yhä, että koko asiasta hänelle kerrottiin. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi voinut jättää kertomatta ja antaa hänen sitten huomata joskus aikanaan joko minun kasvanut vatsani tai lapsi, kun se syntyy :D Tämä olisi kaiketi ollut se paras tapa hänen tietää. Itselle jäi kyllä todella ikävä tunne koko jutusta, vaikka yritän ajatella, että ehkä hän ei vain osannut sanoa mitään tai sitten tosiaan hänen omassa elämässään on meneillään jotain mistä emme tiedä. Kuitenkin se itse tilanne jätti jotenkin niin jäätävän fiiliksen. Ihan kuin oltaisiin vain kasuaalisti kerrottu: "Hankittiin uusi sohva", johon toinen on vain: "Ok". Kuitenkin kyseessä on yksi maailman suurimmista asioista: lapsen saaminen, eikä uuden sohvan hankkiminen :D Siksi asiasta kertominen jätti jälkensä ja tosiaan kaduttaa, että mentiin sanomaan yhtään mitään.

Hyvä Helvi, että nyt selvittävät perin pohjin tuon sinun tilanteesi. Tsemppiä! Itsellä on eräs tuttu, joka oksensi kuukausia putkeen ja oli useammankin kerran tiputuksessa, kun oli niin huonossa kunnossa. Hyperemeesi eli hyperemesis gravidarum oli diagnoosi. Hänelle tuo lähes koko raskaus oli raskas ja uuvuttava, mutta terve lapsi syntyi :) Toivottavasti saat apua!

Hei vinkkinä muuten: YLE Areenasta löytyy sellainen ruotsalainen sarja kuin: Min mage och jag. Sitä on jotenkin kiva katsoa :) Tosin suurin osa alkujaksoista on jo poistettu :( Se on tosi harmi. Olisi ollut kiva nähdä koko sarja.

Haaveilija91 samaa sanoisin kuin Mureke yllä. Viivat ovat jo vahvat ja ei ne välttämättä edes tummu. Olen ymmärtänyt, ettei ne kaikilla edes tummene noinkaan tummaksi. Kaveri, jolla on kaksi lasta jopa yllättyi, kun näytin oman ihan ekan plussaus r-testin, joka mielestäni oli haalea (haaleampi kuin nuo sinun), että onpa tumma! Hän ei koskaan kaiketi saanut kovin tummia viivoja testiin. Kaksi tervettä lasta kuitenkin on saanut alusta loppuun saakka :) Itsellä ei ole kokemusta noista digitesteistä, mutta odottaisin tosiaan muutaman päivän jos sitten tulisi eri tulos..? Voiko ne testit erehtyä? En osaa sanoa. Hassua, että jokin testi "osaa laskea viikkoja". En tiedä luottaisinko itse siihen. Ymmärrän kuitenkin huolesi ja varmasti itkettää ja ahdistaa. Ihan varmasti. Etenkin, kun teillä pitkä taival tähän asti ja kuten sanoit, että olisi jo aika teidän onnelle. Toivottavasti jaksat tämän vapun yli ja työssäkin. Valtavasti voimia! <3 

Doggo <3 Olen pahoillani :( Paljon voimia myös sinne! Ei ole helppoa tämä "raskauden tie" :(

Doggo, toivottavasti siellä kaikki hyvin! <3 Ikävää kuulla miten neuvola reagoi tilanteeseesi :( Harmittaa sun puolesta. Niiden pitäisi aina sanoa, että "hyvä, kun soitit, älä huoli, seurataan tilannetta". Eikä mitään, että "valmistaudu pahimpaan, tässä nettisivut". Jaksamista! <3