wannabe mami

Tsemppiä yhä teille pahoinvoinnista kärsiville! Tiedän tunteen ja se on niin kokonaisvaltainen, että ihan sänkypotilaana olin itsekin osan aikaa ihan alkuraskaudesta. Toivottavasti alkaa pian helpottamaan :) Muistakaa kuunnella omaa oloa, levätä ja ottaa iisisti, se on täysin sallittua :)

Kivuista kärsiville myös tsemppiä! Inhaa, kun sellaiset vaivana, varsinkin jos ei edes särkylääkkeet auta. Toivotaan, että menisi ohi pian. 

Ihana jännätä teitä, kellä H-hetket ihan käsillä! Hurjaa varmasti miten aika on mennyt kuitenkin nopeasti :) Vai tuntuuko siltä? 

Itsellä tällä hetkellä sellainen olo ettei mikään etene ja aika vain matelee :D Eniten olen kummissani mahan koon vaihtelusta ja ihan turhauttaakin miten se kasvaa ja pienenee, sitten taas kasvaa ja häviää kokonaan! Miten tämä on mahdollista? En jaksaisi asiasta huolehtia, mutta turhauttaa valtavasti, kun se vatsan kasvu konkretisoittaa tätä raskautta niin paljon ja tuntuu, että asiat etenee normaalisti eteenpäin. Nyt tuntuu vain, että tulee takapakkia ja on olemassa jokin mahdollinen häikkä. Koko viikonlopun maha oli jo selkeästi näkyvillä eikä enää sellainen möllykkä, että näyttää kuin olisin vain lihonut. Kaverikin videopuhelussa sanoi, että ihan selkeä maha jo näkyy. Toinenkin ihasteli ja sanoi, että onpa söpö. Se oli jo sellainen pyöreämpi ja "kokonaisempi" sekä kiinteämpi. Nyt taas tuollainen löysä kasa :D En tiedä onko viikon aikana tulevalla stressillä jotenkin tekemistä tämän kanssa. Viikonloppuisin otan rennommin ja annan arkisten asioiden olla. En tiedä, mutta alkaa ärsyttää! Puoliso, kuten kaverikin (joka ollut siis itse 2 kertaa raskaana) sanoi, että siihen mahaan ehtii sitten raskauden myötä jo kyllästyä ja loppua kohden jo haluaa eroon! :D Tällä hetkellä kuitenkin odotan jo, että se kasvaisi ja täten tietäisin myös, että tyyppi kasvaa ja kehittyy <3 Tuntuu, ettei viikot tai päivät etene ja, että raskaus vasta niin alussa vasta. Ihan kuin tämä alku vain jatkuisi ja jatkuisi ja jatkuisi.. Vaikka ollaankin jo toisen kolmanneksen puolella. Blaah kyllästyttää tämä etenemättömyys :D

Ensi viikolla eka neuvolan lääkäriaika ja kesäkuun puolivälissä rakenneultra. Toivon, että tuolla lääkärikäynnillä kuunneltaisiin edes sydänäänet tai jopa jos ultrattaisi. Se ei liene kuitenkaan käytäntö, joten varmaan turha toivo. Sitä en tiedä pääseekö puoliso mukaan. Täytyypi soittaa ja kysäistä neuvolasta. Ärsyttää kyllä tämä korona tilanne nyt ihan olan takaa, kun vaikuttaa niin paljon tähän raskaus asiaankin. Tuntuu jotenkin epäreilulta, ettei saa sitä kaikkea mitä tähän raskauden ajan seurantaan kuuluu ja miten oikeasti kuuluisi mennä. On kyllä ihan todella haastava aika olla odottava äiti.. Tuskin tilanne muuttuu syksyyn mennessä, jotta puoliso pääsisi edes synnytykseen haluamallamme tavalla mukaan. Tuli vähän negatiivinen viesti, mutta tuntuu, että mielialakin nyt ihan maassa :(

Osa puhui myös sukupuoli asioista. Pingu taisit mainita, että olet varmaan ainoa joka ei halua tietää lapsen sukupuolta etukäteen. Etpäs ole, täällä myös yksi ilmoittautuu! :) Mulla on pari kaveria ketkä ei ole tienneet kummankaan lapsensa (molemmilla siis kaksi lasta) sukupuolta kun vasta syntymän yhteydessä. Olen aina ajatellut, että onpa jännää ja vähän niinkuin "ennen vanhaa". Aikaa ennen ultraa, kun ei voitu kun arvailla tai jostain uskomuksista "ennustaa" kumpi tulee. Haluan itse kokea tämän jännityksen. Puoliso on tosin eri mieltä ja hän haluaa tietää sitten, kun se on lähes varmaa eli rakenneultrassa. Tosin meillä kävi niin, että sikiöseulonta ultrassa pikkuinen liikkui ja näytti paikkoja niin selkeästi, että kätilö kaiketi vahingossa (?) tokaisi, että kumpi sieltä saattaa tulla. Tämä on tietysti vain epäilys eikä voinut varmaksi sanoa. En tajunnut siinä hetkessä edes reagoida, että pöh enpä olisi halunnut tietää, kun olin vaan niin helpottunut ja onnellinen, että kaikki oli hyvin. Vasta, kun kerroin puolisolleni miten ultrassa meni, tajusin samalla asiaa kertoessani, että tosiaan, nytpä sitten tiedämme sukupuolen (tai siitä on epäilys)! Fiilikseni siitä kumpi pikkuinen on, oli vielä muuttunut juuri pari päivää ennen ultraa ja nyt tämä kätilön epäilys osui vielä oikeaan :D Päätettiin, että rakenneultrassa joka tapauksessa, pääsee puoliso mukaan tai ei, pyydän heti alkuun kätilöä ettei kerro sukupuolta vaan kirjoittaa sen lapulle. Puoliso voi sitten sen halutessaan tsekata ellei muuta mieltään ja minä voin sitten odotella syntymään saakka. Tosin voi olla, että kiusaus käy liian suureksi ja haluankin sitten tietää jos toinenkin tietää :D Saas nähdä!

Me ei olla ostettu vielä mitään. Ei ole jotenkin ollut "tarvetta" eikä sitä osaa edes ostaa, kun sen verran vielä epärealistiselta tuntuu tässä vaiheessa, kun elellään vasta, mutta myös jo raskausviikkoa 16 (RV 15). Plus ei olla käyty nyt korona-aikana, kun ruokakaupassa. Odotan nyt, että lähteekö tartunnat nousuun nyt, kun rajoituksia aletaan pikku hiljaa purkamaan. Olisihan se tietysti kiva päästä hypistelemään ja ihastelemaan vauvajuttuja etenkin kavereiden kanssa, kun heitäkään en ole koko tänä raskaus aikana tavannut. On tämäkin kyllä ollut aika olla odottavana! :D On sitten kerrottavaa pikkuiselle, että minkälaisen asian keskellä hän on kypsynyt. Mieluummin olisi ollut normaalit ajat kuin tällaista ylimääräistä stressiä ja rajoittuneisuutta. Etenkin kaikki nuo ultrat, neuvolta yms. Eikä ole päässyt nauttimaan lähipiirin ja sukulaisten kanssa muuten kuin etänä. Onhan tää nyt tosi perseestä, kun ei voi normaalisti nauttia raskausajasta, kuten oletus olisi. 

Tsemppiä kaikille! :) 

Heippa kaikille! Ajattelin liittyä myös tänne puolelle tuolta "Kaikki plussanneet" ryhmästä :) Ehdotin silloin, kun plussa tuli, että sellainen ryhmä laitettaisiin pystyyn ja siellä onkin mukavan paljon käynyt keskustelua. Liityin myös "Lokakuiset 2020" ryhmään mutta siellä oli todella hiljaista, joten se jäi (tämän hetkistä tilannetta en ole edes tsekannut). Meillä siis alunperin pelkän varhaisultran perusteella LA lokakuun lopussa, mutta sikiöseulonta ultran yhteydessä kätilö kysyi myös milloin viimeset menkat ovat olleet ja LA siirtyi kaiketi tämän perusteella (?) marraskuun puolelle. Näköjään LA automaattisesti lasketaan sen keskiverto/yleisimmän 28 pv:n kierron mukaisesti vaikka kierto olisi enemmän tai vähemmän. Ei ihme jos ei lasketut ajat pidä jos ne lasketaan päin prinkkalaa :D Tai en tiedä onko tuolla kierrolla varsinaisesti väliä, kun on jo raskaana? Jos joku osaa valottaa asiaa, niin olisi mielenkiintoista tietää :) Olen ymmärtänyt, että sikiön koko kuitenkin merkitsisi enemmän? Etenkin jo tuossa ultrassa? LA kaiketi muutenkin vain arvio. Harva ilmeisesti edes syntyy juuri samaisena päivänä jos edes samalla viikolla.

"Menetin päiviä" tuolla laskukaavalla, mutta en ole vaihtanut LA:ta kuitenkaan Preglife appiin, joten elelen kuitenkin vielä aiemman LA:n mukaisesti. Eikai sillä päivän päälle niin väliä, kun noin vähän eroa. Paitsi nyt esim. osa neuvola ajoista meneekin seuraavan viikon alkuun, kun olisi aiemmin ollut edellisen viikon lopussa. Eli siis uusi viikko on tullut täyteen tähän asti aina perjantaina, niin nyt tuleekin maanantaina, joten esim. vkon 22 neuvola käynti onkin perjantain sijaan maanantaina. Sikäli ei niin väliä, kun tosiaan muutaman päivän ero, mutta kuukausi ehtii kuitenkin vaihtua juuri välissä ja nuo viikkojen vaihtumiset nyt eri tahdissa vaikuttaa (vaikka onkin vain parin päivän ero!) siihen, että tuon perjantain sijaan joudun odottamaan äitiyspakkauksen tilaamista vasta siihen maanantaihin :D Kamalaa eikö! :D Ei siis mitään isoja juttuja. Ehkä lähinnä se, että parin päivän muutos muuttaa kuukauden täysin, kun osuu juuri kuun vaihteeseen. Olen tottunut sanomaan, että LA on lokakuun lopussa. Näin sanon varmaan jatkossakin, sen verran se on juurtunut jo :D Katsotaan nyt sitten kummalle puolelle kuuta pikkuinen päättää tulla :)

Kiiltotähti, mulla myös maistui alkuraskaudesta vesi oudolta ja just jopa pahalle. Oli tosi hankala juoda vettä laisinkaan muutaman viikon ajan. Sitten yltyi jano ja nyt lotraan vettä :D Janottaa jatkuvasti! Toivotaan, että olosi helpottaisi pian. Onko jokin muu nestemäinen mitä sinun tekee mieli? Minulle maistui silloin kivennäisvesi johon laitoin sitruunamehua ja/tai pari palaa sitruunaa lillumaan. Kaikki raikas ja sitruunainen maistui :) Tärkeintä, että saa nesteytettyä itsensä. Tuttu joka kärsi hypermesiksestä joi Gatoradea :D Se kuulemma maistui ja nesteytti. Itsekin etsinyt kaupassa uusi alkoholittomia tuttavuuksia vieläkin, josko löytyisi jotain mitä juoda veden ja vichyn lisäksi :) Itse en välitä kovin makeasta eikä limpparit eikä oikeen mehutkaan maistu. Greippimehu poikkeuksena silloin tällöin, se on kivan hapan. Onko sulla muuten paino laskenut pahoinvoinnin myötä? Entä muilla keillä ollut kova pahoinvointi? En itse kauheasti vaa'alla käy, mutta nyt, kun kävin niin oli paino taas laskenut vaikka kuinka yritän syödä. Pahoinvointi on lakannut jo mutta ruoka ei siltikään vielä oikein maistu. Kahvia olen kuitenkin pystynyt juomaan ihan vähän ekaa kertaa sitten raskauden alun! Se lienee jo hyvä merkki :) Tai sitten kohtaloni on olla nirso koko raskauden ajan ja (toivottavasti!) palaudun entiselleni raskauden jälkeen :D Tai sitten pikkuinen säätelee mitä tahtoo ja mitä ei :D

Ihana masukuva Räpätäti! <3 Teillä on jo H-hetket miltei käsillä. Jännää! Jännittääkö teitä vai olettetko enemmän juuri innoissaan? :) Kai ilmoitat sitten, kun lapsi on tuloillaan tai edes sitten jälkikäteen? Niin kiva on ollut seurailla kaikkien matkaa täällä ja toisessa ryhmässä :) Odottelen ehkä itse vielä hetkisen ennen, kun laitan masukuvaa, kun niin olematon tuo "masu" vielä on :D Tosin yksi ilta tuntui, kun joku olisi hieronut minua sisältäpäin ja ihan kuin heittäisi kuperkeikkaa! Se oli niin kumma mutta ihana tunne! <3 Samalla myös maha turposi, meni kovaksi ja pömpötti enemmän kuin koskaan tähän mennessä. Siitä tuli niin ihana olo <3 Muutenkin iltaisin maha pömpöttää enemmän kuin päivän mittaan ja välillä sellainen hassu myllerrys tunne. Kuitenkin eri kuin mitä suolistossa. Sellainen paineenomainen tunne, ihan kun joku puskee sisältäpäin. Onko muilla maha eri kokoinen pitkin päivää?

En malta odottaa, että pikkuinen kasvaa ja maha alkaa tosissaan näkyä. Tuntuu niin hassulta juuri tämä kohta raskautta, kun mitään ei oikeastaan tapahdu tässä hetkessä. Eikä mahakaan kasva vaikka jo odottaisi, että eikö sen nyt pitäisi jo sieltä alkaa näkyä :D Sitä on jotenkin niin malttamaton! Sitten taas, kun maha on todella iso, toivoo varmaan päinvastaista :D Sinulla Räpätäti tuli vatsa esiin siis RV 25? :) Täytyy tässä kasvattaa malttia siis! Tosin se on todella yksilöllistä itse kullakin. Nyt vaan odotellaan kuun lopussa olevaa ensimmäistä lääkärikäyntiä neuvolassa. Se ei sentään ole etänä. Se on ihan kiva ja varmaan myös aika oleellista? Kokemuksia teiltä ketkä tämän lääkärikäynnin olette jo käyneet? Ymmärsin, että kuunnellaan sydänääniä ja keskustellaan miten raskaus on mennyt ja ilmeisesti jopa jo toiveita synnytyksestä. Meillä siis meneillään RV 15.

Meillä sikiöseulonta ultrassa rv13 (?) kätilöllä oli jo epäilys lapsen sukupuolesta, kun tyypin näki niin hyvin monesta eri kulmasta ja selkeästi. Hän sanoi sen itseasiassa jopa ääneen ilman, että kysyi minulta halutaanko tietää.. Oops! En osannut tähän reagoida mitenkään, sillä tajusin asian vasta, kun olin ultrasta ulos. Samalla, kun kerroin puolisolle itku kurkussa miten siellä meni. Kaikki oli siis hyvin, joten itkin vain silkasta helpotuksesta ja onnesta :D Siinä sitten vasta tokaisin, että jopas, enpä olisi halunnut tietää! Mutta satavarmaksihan sitä ei voinut vielä sanoa, joten vasta sitten rakenneultrassa tietää varmemmin. Eipä sillä sukupuolella ole mitään väliä kunhan kaikki on hyvin <3 En vain itse halua tietää vasta ennen kuin lapsi syntyy. Ainakin nyt tämä on ajatukseni asiasta. Puoliso haluaa tietää jo, kun vain mahdollista. Joten joka tapauksessa, pääsee hän seuraavaan ultraan mukaan tai ei, haluan, että kätilö kirjoittaa sukupuolen lapulle ja sitten kotona vasta katsotaan se tai sitten vain puolisoni katsoo.