villasukka84

Nyt on sitten eka ultra onnellisesti ohi! Jännitti ihan sairaasti aamulla, mutta sielähän se vauhdikas pikkukaveri terveenä köllötteli ja pomppi! 

Helpotus on niin suuri ettei sanotuksi saa, on niin uskomattoman iloinen ja onnellinen olo! Sukulaiset ja tuttavat ovat aivan onnessaan, lopuillekin ollaan tänään kerrottu. Tuleva isovelikin otti uutisen hymyssä suin vastaan.:)

Muakin kiinnostaisi osallistua sinne facebook-ryhmään kun täällä on niin vähäistä keskustelua....

Aarinko: No ehkä mullakin on sitten tuolla oikeasti joku.:D

Ja hei, sä olet kuitenkin jo viikolla 15, niin etköhän sä ala tuntemaan liikkeetkin pian. Sitten sen kyllä tietää että sielä on joku.:)

Muistatko onko sulla istukka edessä vai missä? Mulla oli edessä ekassa raskaudessa ja sehän vähän vaimentaa liikkeitä alkuun. Kyllä ne silti pian tuntuu!

Tosin muistan silti edellisestä raskaudesta aamuja kun tökin vatsaa, että miksi se ei nyt liiku... Raukka yritti nukkua niin äiti tökki hereille.:D

Mulla ei oo kotidoppleria, olis kiva!

Nyt kun pahoinvoinnit ym alkaa helpottaa, niin onko teillä muillakin tosi epäuskoinen olo? Että onko sielä vatsassa tosiaan joku?:D Kun ei se näy eikä tunnu, niin tuntuu jotenkin tosi epätodelliselta, vaikka tämän oonkin kokenut ennenkin! 

Mulla on ylihuomenna ultra ja musta tuntuu että ne nauraa mulle ja sanoo ettei täällä mitään ole.:D Jännittää kyllä hirveästi että onko kaikki kunnossa... Vauva elossa ja normaalin näköinen...

Toisaalta mulla kyllä alkaa jo maha näkymään, varsinkin iltaisin on ihan turvonnut pallo vaikka aamuisin on suht litteä. Eilen tuntui ekaa kertaa että vaatteet ei mahdu päälle enää...

Ei vitsi, mulla alkaa huomenna maaginen viikko 13! En voi uskoa että päästiin näin pitkälle ja pikkuinen on vielä matkassa! Eikä enää montaa päivää ultraan, jee! Sielä jos ja kun kaikki on hyvin, voi vihdoin kertoa lapsille ja lopuille läheisille ihanat uutiset.:)

Tänään just kerroin eräälle sukulaiselle. Oon kyllä tyytyväinen että kerron vasta nyt, on kivempaa kertoa tässä vaiheessa kun voi itsekin jo iloita. 

Edellisissä raskauksissa kerroin jo heti plussan jälkeen tosi monelle, ja kun ne meni kesken, oli kamalaa kertoa ettei lasta tuukaan...

Tänään just puhuttiin sen sukulaisen kanssa myös sitä, että miten tämä uutinen ei ole suuri ilonaihe vain meille, vaan myös monille läheisille. Moni tietää meidän vuosien odotuksesta ja keskenmenoista, joten he on aidosti onnessaan kun kuulee että vihdoin meillekin tulee toinen lapsi!:)

Jotenkin tää sää ja kevät vielä lisää tätä onnen tunnetta, ihanaa ajatella että edessä on kesä jolloin saa kulkeana ylpeänä maha pystyssä, vihdoin!!:)

Joo mullakin e-pillereiden jälkeen kolme vuotta sitten räjähti naama, siis ihan järkyttävä! Kaikkea kokeilin, kunnes lopulta etanaseerumi paransi sen. Kunnes nyt taas.... Mulla ei oo selässä tms, mutta kaulassa ja varsinkin suun ympärillä pahimmat. Inhottavinta on se, että tietää että näistä tulee taas arpia mistä ei millään meinaa päästä eroon...

Huomenna oon menossa raskausajan ihonpuhdistukseen, josko se auttaisi edes vähän....

Aarinko: Voi, kunpa mäkin pääsisin jo huomenna ultraan!! Mutta vielä vajaa pari viikkoa pitäis oottaa... Ikuisuus...