Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tyttö ja varis

Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

354/876 |
23.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poppypeonita, mietin ihan samaa, että olisiko lääkäriajan varaaminen tarpeen, jos pari kuukautta menee ilman kuukautisia (ja näyttäisi siltä, että myös ilman ovulaatiota). Lasta on kuitenkin tarkoitus yrittää, niin tuntuu turhalta odotella ihan kauhean pitkään. 

 

Nyt viimeisistä pillereistä 39pv, eli taukovuodon alusta kutakuinkin 37pv...

 

Kuulostelen nyt vielä rauhassa, ja koetan ajatella ihan muuta suurimman osan ajasta minäkin :)

 

 

Tyttö ja varis

352/876 |
16.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Piti vielä kysyä, että odotteletteko edelleen kuukautisia, Poppypeonita ja Aliisa Kyoto? Jännään teidän puolestanne, kun itse vielä horrostan. :)

 

351/876 |
16.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ja tervehdys uusille!

 

Kiitos Megan kirjoituksestasi. Rauhoittavat sanat on kiva kuulla/lukea joltain muulta, vaikka itsekin periaatteessa tiedän, että näinhän se on...

 

Itse elän aika stressaavaa joskin myös tavallaan innostavaa aikaa työn kannalta. Todella moni asia tulevaisuuden kuviossa on minulla auki. En siis tavallaan ihmettele, jos kroppa jarruttelee ja yrittää sopeutua tähän hormonimuutokseen rauhassa. Koetan ymmärtää ja olla huolestumatta.

 

Näin viime yönä aivan ihanan unen vauvasta. En ole vielä koskaan nähnyt noin todentuntuista unta omasta lapsesta. Olin jättänyt vauvani hetkeksi hoitoon, ja palasin hänen luokseen. Vauva katsoi ensin minua kuin ketä tahansa, mutta sitten hänen silmiinsä syttyi tunnistamisen ilme ja ilo siitä, että se olinkin minä,äiti, joka tuli, ja hän hymyili minulle. Se tuntui aivan ihmeellisen ihanalta itsestäni siinä unessa, se side itsen ja lapsen välillä. Vauvalle oli laitettu myssy ihan hyvin, mutta eri tavalla kuin minä sen "yleensä" laitoin, ja korjasin sen, sillä äitinä tiesin, miten se oli vauvasta mukavimman tuntuinen. Olin valmis tekemään kaiken mahdollisen lapseni eteen, huolenpidon halu oli niin suuri ja luonnollinen.

 

Uni oli tosi voimakastunnelmainen, ja heräsin siihen. Minulla oli jotenkin oudosti sellainen olo, että sen hetken tiesin tunnetasolla tismalleen, millaista äitiys on parhaimmillaan, vaikka en ole sitä vielä kokenutkaan. Se oli kuin muisto tai heijastus jostain, mikä kulkee mukana sukupolvien ketjuissa, tiedosta joka jollain kummalla tavalla on jo minussa.

 

Tyttö ja varis

343/876 |
12.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa Nanna  ja Eitne.

 

Megan, voimia sinulle! Puoli vuottakin tuntuu taatusti pitkältä ajalta  toivoa, kun ei ole tietoa eikä varmuutta.

 

Itseäni hämmentää tämä ovuloimattomuus. Olen tehnyt testejä säännöllisesti jua ne ovat näyttäneet hyvin haaleaa tai ei mitään. Nyt on taukovuodon alusta laskien 26.pvä ja pillereittä oloa 28.pvä. Kuukautiskivun tapaisia tuntemuksia on ollut jo useampana päivänä, tänäänkin. Raskaudenhan ovulaatiotesti näyttäisi myös, sen verran olen netissä kahlatessa saanut selville.

 

Tavallaan toinen murrosikä siis meneillään, kun oman kehon toimintaa ei yhtäkkiä tunne, eikä siihen voi luottaa!

 

Eräänlaista murrosta käyn myös henkisesti. Ehkäisyn jättäminen taitaa olla itselläni yksi henkisen kasvun etappi.  Se taitaa itselläni olla yksi sitoutumisen askel edelleen parisuhteessa, ja myös siinä, millaista elämää aion elää ja mihin käyttää tämän elämäni. Käyn läpi toiveita ja haaveita, ja sitä, mikä on mahdollista. Asioita, joita haluan tehdä ehdottomasti, ja  niitä mistä voin ehkä luopua. Samaa henkistä työtä  teen myös parisuhdetta ajatellen. Pohdin miehen ominaisuuksia ja omia ominaisuuksiani. Olemme myös puhuneet siitä, millainen perhe meistä tulisi. Millaisia lapsuudenperheemme ovat olleet, ja mitä haluamme sieltä säilytää, mistä pyrkiä pois ja tehdä toisin. Onko muilla tällaista ilmassa?

 

Ja sitten tämä kevät kevät kevät!

 

Kaikkialla versoo uutta, niin myös minussa. Osan laitan uniini, osan taiteeseen, mutta paljon jää nurkkiinkin pyörimään.

 

 

Montako asiaa voi ihmisessä kasvaa yhtä aikaa? Toivoisin, että mahtuisivat sydämeni alle, uusi elämä ja ne muut  kokonaiset maailmat.

 

 

Tyttö ja varis

335/876 |
09.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja kiitos Aliisa Kyoto. Olen tosi onnellinen taiteen tekijänä, ja rohkeuttakin se vaati, mutkien jälkeen tulin tähän. Mutta nyt olen oikealla polulla.

 

Ajattelen että taide on yhtä lailla maailman kokemista ja siinä olemista kuin vaikka mainitsemasi ulkona oleminen. Tärkeitä, ja ihmistä ihmiseksi tekeviä hommia :)

 

Tyttö ja varis

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.