Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tyttö ja varis

Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

713/876 |
08.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Roikun vielä täällä...Piti sanomani vielä, että Blondcherrylle tsemppiä plussa-uumoiluihin!

 

Janetteo, pidä se zen-tila... ja kerro meille miten! :) Olen itsekin miettinyt, olisiko tähän kiertoon nyt sitten syytä hankkia niitä ovulaatiotikkuja...lääkärin mukaan voi hankkia, jos haluaa varmsitaa ovulaation...ei huvittaisi nyt stressata ainakaan sen metsästyksellä kyllä ollenkaan!

 

T ja v

711/876 |
08.09.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei siskot!

 

Ihana viestivyöry täällä :) Päivät ovat sujahdelleet eteenpäin niin etten ole saanut istutuksi kirjoittelemaan. Nyt pitää kyllä kunnostautua, en halua jäädä paitsi tästä kivasta jutustelusta täällä. Voi miten paljon näihin päiviiin meillä mahtuukaan!

 

Tervetuloa Bloncherry ja Elliep. Elliep, meitäkin yhdistävät nuo matkapohdinnat. Voi olla, että lähdemme talvella johonkin, ja mietin jo, miten erilaisissa hygieniaoloissa ja ravinnolla pärjäisin raskaana. Olen ollut kauempana reissussa viikon tosi heikossa hapessa vatsapöpön takia, mitenkähän sitä sitten raskaana...?

 

Murrmelittaren + !  OI ihmettä, onnea!

 

Iines, minäkin katson Iholla. En muuten katso telkkaria oikeastaan lainkaan, mutta tuon alkamista olen vaaninut, ja katsonut netistä missaamani ekat jaksot. Tykkään tosi paljon siitä, miten sarja on tehty.

 

Aika on kulunut tuossa koiratohinassakin, on niistä vaan hommaa! Pentuja on seitsemän, ja eivät ole siis ihan pieniä enää, vaan useamman viikon jo :) Ihmeen palkitsevaa noiden suloisten kasvun seuraaminen  ja hoitaminen on.  Vaikka ovat välillä aika riiviöitä. Kertakaikkisen ihania sellaisia. Pieniä onnenhetkiä kaikki päivät, syviä katseita mantelinmuotoisiin pikku silmiin, valon läikettä ja onnenmurusia ainakin yhtä paljon kuin ruuanmurusia ja karvaa on tässä huusholissa nyt...JanetteO ja muut, enpä minä taida ilman yhden pennun itselle jättämistä tästä päästäkään ;)

Ihana kuulla että täällä on niin paljon koiranomistajia! Voidaan sitten ehkäehkä vaihtaa ajatuksia siitäkin aspektista raskautta ja lapsensaantia ajatellen :)

 

Tässä on ollut meillä muutakin muutosta, muutto uuteen kotiin. Täällä on ihanat lenkkeilypolut ympärillä.

 

Megan, myötäelän täällä tosi paljon tuota tilannettanne! Olisit niin raskauden jo ansainnut. Voi kun tuo tiputtelu olisikin sinulla raskauteen eikä kuukautisiin viittaavaa! Olen sitä mieltä, että lääkäriin kannattaa mennä, jos pohdinnat vievät liikaa mielenrauhaa. 

 

 

Omat tunnelmat ovat hyvin vaihtelevat...TÄmä lääkityksen syöminen on sysännyt minut taa pohdintakierteeseen...Haluanko todella vauvan niin kovasti NYT HETI, että täytyy luontoa "pakottaa". Tosi ristiriitaisissa tunnelmissa olen syönyt ne clomifenit. Melkein meinasin jo jättää syömättäkin kun ahdistuin niistä niin paljon. Mietin kuitenkin, että nythän saamme ehkä niiden myötä tietää, jos meillä sitten esimerkiksi olisikin todellisia vaikeuksia saattaa lasta alulle. Tunnen itseni välllä vähän erilaiseksi, ja tulee huono omatuntokin, kun vertaan itseäni teihin, jotka olette näkökulmastani niin varmoja tästä päätöksestä. On minullakin vauvahuuruiset hetkeni... Mutta juuri näinä päivinä olen miettinyt, mitkä kaikki projektit ja seikkailut ehkä jäisivät väliin, jos nyt tulisin raskaaksi. :(  Voi, toivottavasti edes joku ymmärtäisi...Haluan kyllä lapsen tosi paljon, mutta minulle on todella vaikeaa luopua omista asioistani, ja vapaudestani...Olisinpa mies! En kuitenkaan ole valmis luopumaan myöskään toiveesta saada perhe. Joten yritän luovia jotenkin ja uskoa että elämä kantaa ja erilaisissa elämäntilanteissa voi löytää merkityksiä olemiselleen uudella tavalla. Ja sitten ne hetket, jotka voisin työtäni tehdä, olisivat rajallisempia, mutta ehkä kirkkaampia ja tiiviimpiä.

 

Viiden päivän clomifen-lääkitys päättyi eilen, huomenna katsotaan lääkärissä, missä mennään...

 

Tyttö ja Varis kp 8

668/876 |
29.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitin näköjään viestiäni aika pitkään, kun sillä aikaa tänne tuli jo pari viestiä :) Tsemppiä Janetteo tuon lääkepähkäilyn kanssa. Eiväthän nuo ole mitenkään ole yksiselitteisiä asioita, kun vaakakupissa on monta tärkeää asiaa. Ehkä lääkärin kanssa pohdittuanne asia selkiytyy hiukan. Mahtavaa, että Aliisa sinulla oli oma kokemus jakaa tuosta asiasta tässä meidän pienessä piirissämme!

T ja v

667/876 |
29.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei siskot!

Ihanaa että täällä käydään päivittämässä kuulumisia tasaisesti! Kiitos lämpimistä kommentoinneista, olen otettu.

 

Aliisa, kuulumisiasi on ihana lukea, anna palaa tänne vaan! Oi että odotan, että itselläkin olisi joskus tuo vaihe. Ja hei, saahan sitä sohvalla vähän maatakin, kun kehosi tekee superuskomatonta työtä koko ajan, luo uutta elämää! Aion itse ainakin jokusen kerran käyttää turhapuromaisesti tuota tekosyytä, jos tuohon tilaan joskus pääsen.:)

 

Janetteo, nuo haamut jäävät kyllä vaivaamaan kunnes on tehnyt varmistustestin. Minunkin aiempi tietoni oli, että ei haamun haamua ilman raskautta. Kaiken netistä luetun ja omien kokemusten jälkeen näyttää, että ärsyttävä epävarmuus ulottuu myös noihin testituloksiin. Saat kyllä nuo Gelee Royalet kuulostamaan houkuttelevilta! Ja Iineskin liittyi kokeilijoihin. :) Jos yhtään olisi juuri nyt asiaa luontaistuotekauppaan, niin harhautuisin varmaan sinne hyllylle. Onneksi kaikki varastot ovat toistaiseksi täynnä, enkä ole muutenkaan ehtinyt haahuilemaan minnekään. Pistin varmuudeksi miehen käymään viime kerralla, etten tule kotiin poppaskonstipussillisen kanssa!

 

Ja JanetteO, mullakin on noita NIPPAILUJA. EN tajua. Mulla ei muistaakseni ollut mitään NIPPAILUJA ennen kuin halusin vauvan. :D

 

Iines, minustakin alkava syksy tuntuu aivan ihanalta nyt. Kesä vaiheeneen on takana, varsinkin kun se ei ollut tällä kertaa täysin huoleton kesä. Syksy tuo meille monia uusia asioita, myös alkava lääkitys tuntuu jännittävältä hyvällä tavalla. Oma persoonakin tuntuu olevan hiukan muutoksessa. Tuntuu, että äidillisyys on aika pian heti siellä pinnan alla, ei tarvitse kovin syvältä kaivella. Sitä on nostanut myös esiin ihana tapahtuma pikku perheessämme, koiramme saamat pennut. Vauvoja ja vauvantuoksua, olen ihan hassahtanut noihin ihaniin palleroihin! Ja ymmärrän oikein hyvin teitä, jotka peilaatte näitä asioita tuota äitiyttä käsittelevää ohjelmaa seuraamalla. Melkein tekee mieli liittyä joukkoon, löytyisi ehkä netistä?

 

Ja Eitnelläkin haamu ja kaikenlaista. Miten nyt sujuu?

 

Megan, loppukesäsi kuulostaa aivan ihanalta. :) Miten muuten teillä miehen kanssa vauvakeskustelut nyt? En osaa oikein kommentoida noita pannahisen ovulaatiotestejä. Itse en koskaan saanut kontrolliviivaa vahvempaa silloin kun niitä värjäilin.

 

Tuutikki, olen tosi pahoillani läheisen vauvan menetyksen puolesta. Nousee ihan vedet silmiin, vaikka vain täältä asian lukee. Voimia sinulle ja läheisillesi!

 

Maggiemee, jee neuvola! Mutta odottelua, kylläpä sitä taitaa riittää! Noh, täällä on yhdessä hyvä odotella, tai odottaa odottamista. :p Kiitos halauksista ja silityksistä sinulle!

 

Ja kaikille muillekin! Nyt mieli on ollut tasainen ja heh, no odottavainen! Tänään viimeinen Terolut ja sitten näkee, tulevatko kuukautiset niillä. Tässä on ollut jo pientä tuhruvuotoa pitkin viikon, joten asia vähän hämmentää. Lääkärin mukaan katsellaan nyt kuitenkin. Eka lääkäriaika ensi tiistaina ja mahdollisesti sitten clomifenien aloittaminen. Tekee jo mieli sanoa tähän ihan pienesti iik! Entä jos tästä tulisi se kierto että jotain voisi tapahtua? Se on ehkä ainakin mahdollista...Apuaa, ihanaa!

 

Mutta, maailman tilanne, ja kaikki nuo levottomuudet ja julmuudet. Niitä en täysin voi aina edes ajatella. Välillä laitan pään pensaaseen, sillä uutiset aiheuttavat ahdistusta. Ihan käsittämätömiä, hirviömäisiä asioita tapahtuu jatkuvasti. Ja kaikki tuo vallanhimo, muukalaisviha ja pullistelu.

 

 

Rauhaa ja rakkautta,

Tyttö ja varis

 

 

 

651/876 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei virtuaaliystävät!

 

Olin aivan liikuttunut kaikista noista rohkaisuista mitä teiltä sain. Kiitos. Joka ikiselle. <3 Kävin ne täällä lukemassa jo silloin päiviä sitten, mutta olin vielä sinä mielentilassa, etten halunnut itse tänne kirjoittaa. Valehtelisin jos sanoisin, ettei Aliisan ihana uutinen siinä mielentilassa rutistanut kummalla tavalla vatsanpohjassa. Muutenkin etenkin lääkärikäyntini päivänä ja vielä seuraavanakin, ensimmäistä kertaa katselin surullista, läpinäkyvää haamua nimeltä Lapsettomuus ensimmäistä kertaa. Ei se vielä ole minulle todellinen (tien toisella puolella tai kuusiaidan takana vain), mutta tajusin ensimmäistä kertaa konkreettisesti, etä se voisi olla. Matkustaessani näin junan ikkunasta talon portailla istuvan äidin ja lapsen, jotka katsoivat ohikiitävää junaa vilkuttaen, ja vatsassani vihlaisi tyhjyys: Entä jos en minä koskaan?

 

Sellaisia hetkiä oli monta niiden päivien aikana. Ensimmäistä kertaa hetkiä, jolloin tässä haaveessa on mukana vähän enemmän pelkoa kuin odotusta.

 

Siksi halusin odottaa siihen, että oma mieli on selkeämpi ja tyynempi. Ja nyt se on, ollut jo monena päivänä.

 

Siispä Aliisalle: IIIIIKKK! Sydämeni pohjasta onnea! Kiva että jäät tänne meidän kanssa, pidän sinusta paljon :) Tuossa plussauutisessakin mietit vain meitä muita, miten sen sanoisit! Ja tuo musiikkilinkkisi, Dorian-biisiin iski minuun todella lujaa. Tykkäsin siitä ihan hurjasti, muutkin tuollaiset musiikkituttavuudet ovat oikein tervetulleita!

 

Olemme paljon miehen kanssa puhuneet ja puineet tätä asiaa. Se on tehnyt tosi hyvää, ja mieheni on ollut aivan ihana kannustaja. Hän toi aivan ihanan yllätyksen viikonlopun alkuun: Kaksi kiloa greippejä! <3 Ja puristi niistä minulle mehua, vaikka ei ole vielä edes alkukierto :D  Lupasi tehdä joka päivä minulle greippimehua limakalvojen vahvistamiseksi. Ja toi tänään minulle aamupalalle lusikalla vahnänalkioöljyä, että muistahan ottaa tämä.

 

Pääsin myös juttelemaan erään lapsettomuudesta kärsineen ystäväni, nyt kolmen äidin, kanssa oikein kunnolla, ja se helpotti myös ihan tosi paljon. Hän ei nähnyt noita lääkkeitä suurena peikkona. Hän oli enemmänkin innoissaan, että saatan pian olla äiti, aika ihanaa, ja helpotti omaa pelkoani. 

 

Ja lääkärin kanssa oli puhelinaika perjantaina. Sovimme Terolutien aloittamisen lauantaiksi. Eli nyt syön niitä toista päivää. (Kp55, mut mitäpä siitä pannahisesta enää) Pieni tuhruvuoto alkoi tänään jo, mutta ilmeisesti voi kuulua asiaan. Soitan ja kysyn huomenna. Nyt en ole jaksanut enää stressata pienistä.

 

Ja kaiketi me aloitamme Terolutien loputtua sen Clomifen-kuurin!!! Jännittää ihan hirveästi, ja vieläkin vähän epäilyttää. Mutta nyt, pohdintojemme jälkeen, lääkärin kanssa puhutun ja ystäväni kokemusten valossa se tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta. Vaikka vieläkin, haluan nyt sulatella sitä, mutta lääkäriajat varasimme jo seurantaa varten. Ensimmäinen olisi ennen kuurin aloittamista, sitten kierron aikana vielä 2 kertaa. Mietimme vielä, kysymmekö vielä toisen lääkärin mielipiteen... Jännittää tosi paljon, ja nyt viikolla paneudun tuohon mahdolliseen hoitoon veilä enemmän. Nyt viikonloppuna olemme vaan nauttineet yhdessäolosta, oli aivan ihanaa aikaa kaksin. Rakastuneena täällä. <3

 

 

Megan (ja muutkin) kiitos lääkepohdinnoista.  Ja kuulehan, kyllä se lohduttaa, että täällä on toinen, joka näitä asioita päivittäin pohtii <3 Vaikka en sitä tietysti kenellekään toivoisi, vaan onnenpotkua meille kaikille!

 

Janetteo, olen ottanutkin tuon vehnänalkioöljyn käyttöön nyt. Mietitään Gelee Royaleita. Ehkä ne ovatkin ihmepillereitä ;) 

 

Tuutikki, voimia pitkän kierron kanssa. Voi, tiedän miten ärsyttävää se on!

 

Tsemppiä erityisesti "lähtöruutuun" joutuneille! Ja kaikille ihanille naisille tässä ketjussa!  Voi että kun meillä olisi ensi keväänä/kesänä kaikilla tuhisevat vauvat tai ainakin pinkeät mahat!

 

Tyttö ja varis

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.