TTA
Seuratut keskustelut
Kommentit
Ehkä on niin meilläpäin, että "vakka kantensa valitsee". Toisin sanoen: samalla koulutustasolla olevat ihmiset pariutunevat todennäköisimmin keskenään eli duunari-duunari ja vastaavasti FM-FM ja niin edelleen.
Epäilen, että itse maisterina pariutuisin rappusiivoojan tai muun matalan koulutustason naisen kanssa. Kunnioitan syvästi siistijöiden työtä ottamatta kantaa ammatin työehtoihin ym., mutta tuntuu, että pariudun naisen kanssa, jolla on vähintään alempi korkeakoulututkinto. Toisaalta on melko epätodennäköistä, että konttorini siivoojatyttö tulisi minua iskemään mielessään vakava suhde ja yhteinen koti jne. Yhtä epätodennäköistä on se, että pariutuisin jo väitelleen henkilön kanssa.
Hypogamian vuoksi erittäin harva nainen kelpuuttaa itselleen vakavaksi kumppaniksi alemmin koulutetun miehen. Eipä taida juuri olla sellaisia pareja Suomen maassa kuin naisylilääkäri-varastomies(mies), naisrehtori-lähihoitaja(mies) jne. tai jos on, niin todella harvassa - vähän niin kuin naispalomiehiä.
Todennäköisesti koko avainjuttu on keksitty trolli; ei kai kukaan normaali aikuinen voi olla näin uusavuton tai epäkäytännöllinen avaintensa kanssa? Enpä ole myöskään juuri kuullut, että vuokra-asujat kotisiivouspalvelua käyttäisivät huolimatta siitä, että molemmat asukkaat käyvät töissä.
Nojoo, enpä ole koskaan avaimiani hukannut edes lapsena ja tuskinpa tulen aikuisenakaan nyt yhtäkkiä huolimattomammaksi. Jollain lailla tulee selkärangasta, että omia ja muiden tavaroita kohdellaan huolellisesti eikä niitä varsinkaan hukata tai muuten turmella. Koskaan.
Epäloogista on myös se, ettei aloittajan mies voi työmatkallaan jättää avaintaan vaikka kaverilleen tai muulle luotettavalle yhteiselle pariskunnan tutulle, sukulaiselle jne. lähistöllä. Näin siinä olisi sitten vara-avain, mikäli tyttöystävä hukkaa avaimensa jostain syystä miehen ollessa matkoilla eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle usein melko kallista ovenavausmaksua.
Varsin erikoinen työpaikka on myös sellainen, josta ei unohtunutta avainnippuaan, lompakkoa jne. pääsisi noutamaan vaikka työpaikka ei olekaan enää ns. auki tai siellä ei enää ole ketään töissä vaikka illalla. Enpä ole mokomaa kuullut vaikka olen töissä ollut yli 15 vuotta eri firmoissa sekä myös kunnalla. Aina sinne unohtuneet välttämättömät tavaransa jotain kautta pääsee noutamaan vaikkapa huoltoyhtiön, talonmiehen, työkaverin, esimiehen, vartiointiliikkeen tms. kautta.
Voin toki olla aivan väärässäkin ja vakavasti erehtynyt tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän taloyhtiössä jouduttiin uusimaan ulko-oven ja kaikkien varastohuoneiden lukot, kun joku vuokralainen hukkasi avaimen. En tiedä paljon tuli maksamaan.
Tuskinpa sentään kaikkia fyysisiä lukkoja pesineen, heloineen ja avaimineen vaihdettiin koko kiinteistössä ellei sitten varkaat lukkoja tuhonneet käyttökelvottomiksi epäsopivilla avaimilla, tiirikoilla tms.
Kyse lienee lähinnä ko. lukkojen uudelleensarjoittamisesta, jolla selvitään tilanteesta, mikäli vaikka yleisavain katoaa varkauden tai huolimattomuuden takia. Kaikkien lukitusjärjestelmien vaihto voi tulla kalliiksi, mutta uudelleensarjoitus on työnä taas yleensä melko rutiininomainen ja edullinen vahingon osalliselle.
Työttömyys johtuu harvoin työttömästä itsestään tai hänen asenteistaan työntekoa kohtaan. Ymmärrän täysin, ettei esim. korkeakoulutettu henkilö helposti lähde siivoustyöhön tai vaikkapa varastotyöhön, josta maksetaan kympin verran tunnilta. Tällainen työ ei koulutettua ihmistä motivoi rahallisesti, ei tarjoa haastetta eikä myöskään kannusta pysymään työssä yhtään pidempään kuin on pakko. Myös uudelleenkouluttautuminen on erikoinen vaihtoehto jo yhden tai useamman alan ammattilaiselle.
Lyhyellä matikalla voi myös laskea, että esimerkiksi yli 10 vuoden työhistorian kartuttama ansiosidonnainen on rahallisesti merkittävästi korkeampi kuin monesta hanttihommasta maksettava palkka täysillä työtunneilla.
Miksi mennä töihin, josta rahallinen korvaus on satasen-pari HUONOMPI kuin ansiopäiväraha? Erittäin harva tekee työtä vain työn tai oman tekemisen ilosta! Mielestäni työnteolla pitää olla jonkinlainen rahallinen arvo työntekijälle. Itse en valitettavasti myy ammattitaitoani, työpanostani, aikaresurssiani, saati osaamistani ilmaiseksi millekään organisaatiolle tai työnantajalle. Sekin on vähän niin ja näin, mikäli palkkataso on vaikkapa bruttona 2000€/kk ja työmatkoihin menee satasen verran kuukaudessa.
Verojen ja muiden tyypillisten vähennysten jälkeen käteen jäävä osuus tuosta palkasta ei ole järin paljon suurempi kuin ansiopäiväraha yhdistettynä asumistukeen sekä 300€/kk suojaosaan. 300€ saa siis työtön tienata kuukaudessa ilman että tämä tulo vähentää ansiorahaa. Vastaavasti työssä olevana bruttopalkan ollessa 1800-1900€ tienoilla kuukausitasolla, yksinasuva menettää asumistuen automaattisesti.
Melko lailla pirullinen systeemi tämä – ymmärrän täysin, että moni on ns. kannustinloukussa. Huonopalkkaisen työn vastaanottaminen ei yksinkertaisesti mitenkään kannata rahallisesti, mikäli saa ansiopäivärahaa ja on vielä osa-aikatöissä, josta tienaa n. 300€/kk.
Naulan kantaan, olen samaa mieltä!
Mikä ylipäätään on kaverinaisen virka miehelle eli se, että olet varatun ja jo vakiintuneen naisen friend zonella miehenä? Miehelle ei todellakaan ole mitään hyötyä keräillä itselleen kaverityttöjä työn, opiskelun tai harrastusten ulkopuolelta. Näissä em. yhteyksissä on mukavaa, että on ns. hyvän päivän tuttuja, sitä tuskin kukaan kieltää esim., jos olet miesopiskelijana, vaikka sairaanhoitajalinjalla, jossa on naisopiskelijoita enemmistönä aina. Siltikin, on mielekkäämpää tutustua toisiin miehiin kavereina kuin naisiin, niin pääsee sata kertaa helpommalla ja on enempi yhteistä.
Noh, omien miespuolisten kavereiden tyttöystävät ovat ihan jees kaverityttöinä, mutta muuten en näe syytä, miksi keräillä satunnaisia kaverityttöjä itselleen. Joku mies voi ehkä hakea egobuustia kaverityttöjä keräämällä, mutta mihinkään suhteeseen tai muuhun intiimiin kaverityttöjen keräileminen ei keskivertomiehelle koskaan johda. Miksi edes johtaisi, koska olet naiselle korkeintaan kaveri tai veli? Erittäin harva nainen taas omaa veljeään haluaa painaa näin karrikoiden ilmaistuna.
Vastaavasti, jos olet kerran kaverimieheksi joutunut naisen friend zonelle, niin on turha odottaa, että homma syvenisi. Lähinnä killut siinä tai sitten kävelet pois koko hommasta tai vastaavasti homma kuivuu itsestään kasaan esim. opiskeluiden loputtua. Tavallisesti (beeta)kaverimieheltä odotetaan ehkä seuraa tylsiin hetkiin tai mm. korjaamaan naisen polkupyörää tai vaihtamaan autonrenkaat eli siis tekemään hommia, joita naisen oma (alfa)mies ei osaa/viitsi/tai vittumaisuuttaan halua tehdä omalle kullalleen.
Koko kaveruus miesten ja naisten välillä on utopistinen. En itse hyväksy millään muotoa, että tyttöystävälläni olisi miespuolisia kavereita, joita hän tapailisi kahden kesken. Puhumattakaan, jos nämä kaverimiehet olisivat sinkkuja; sinkkumies hakee naiselta seksiä eikä kaveruutta, joten tosi vaarallisilla vesillä liikutaan tässä kohtaa. Hälytyskellojen pitäisi soida kovaa, jos asia tulee jollain lailla ilmi oman tyttöystävän kohdalla, että ympärillä pyörii kaverimiehiä, joihin ollaan yhteydessä.
Tietysti nykyään on muodikasta olla polyamorinen, seksuaalisuudestaan epävarma ja kaikkea muuta höpönlöpöä. Silti itse olen sillä lailla konservatiivi, etten omaa muijaan kyllä muiden miesten kanssa jaa kumppanina. Koskaan. Joku mies ehkä haluaa, että omaa muijaa käy painamassa muutkin, mutta itse en halua näin.