Tipuli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te naisette onnistutte lihoamaan? Olen mieslapsi ja elän pitsalla, energiajuotavilla ja kekseillä. Painoni pysyy 75-77 kg alueella ja en harrasta liikuntaa.

Noin se mullakin oli ennen 25 ikävuotta. Sitten alkoi paino nousta.

Jaa, olen 33 vuotias joten ikäkorttia et voi käyttää.

Naissukupuoli alkaa lihoa, kun on pakotettu käyttämään hormonaalista ehkäisyä. Monella lihominen kiihtyy raskauksien jälkeen.

Miehen ei tarvitse luopua kuin kaljoittelusta, niin oitis tipahtaa kiloja (Viskari). Minä en kaljoittele, herkuttele, enkä mässäile. Liikun päivittäin sykkeitä reippaasti nostatellen, vaan sitkeästi on 15 ylimääräistä kiloa rasitteena. En sit tiedä, onko jotain nestekertymää osa, mut 10 vuotta on mukanani kulkenut. Geenit yhtenä syynä ja ilmeisesti epäedullinen suoliston mikrobiomi. Raudanpuute.

Arvatkaa vi*uttaako kaikkitietävä vinoilu siitä, miten ihminen lihoo kun syö enemmän kuin kuluttaa?

Ruokapäiväkirjan perusteella mun pitäis olla hoikka plikka sitten.

Miten ois rautalisä ja noiden suoliston mikrobia muuttavien tuotteiden syöminen? Ehkä jopa ulostesiirto?

Rautalisää vedetty lääkärin ohjeistamana naurettavilla annoksilla vuosi, sit rautainfuusio ja nyt viimeinen puoli vuotta reippaammilla rauta-annoksilla. Kovin matala on ferritiini edelleen. Tuskallisen hidasta on elpyminen.

Suoliston mikrobiomia elvytän sen tiedon mukaan, mitä saatavillani on ollut, eli syön paljon kasvikunnan tuotteita ja hapatettuja valmisteita. Kartan prosessoituja ruokia ja sokeria, sekä haitallista rasvaa.

Ulostesiirroista en tiedä. Tekeekö niitä jokin taho Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika jännä, koska itse en mitään puhetta päässäni pidä ja minun on tosi vai

kea edes kuvitella sellaista ilmiötä. Poikkeuksena esim. jos mietin, miten joku asia sanotaan jollain vieraalla kielellä, tai jos suunnittelen sanovani jotain painavaa asiaa, niin sitten mietin sanottavani etukäteen.

Mutta siis, mistä tuollainen tulee, että päässä pälättää jotain vihaisia ja arvostelevia ääniä? Onko sellaisilla ihmisillä ollut tosi kriittiset vanhemmat tms.? Onko koko olemassaolo kyseenalaistettu, onko lytätty ja masennettu pienestä pitäen? Onko näihin yleensäkin jokin selkeä syy, vai onko nyt vain niin, että jostain tuntemattomasta syystä jotkut näitä ääniä kuulee ja toiset ei?

Ei oo masennettu, eikä lytätty. Vilkas mielikuvitus vain, ja tarve jäsentää ajatuksia yksin ollessani.

On olemassa myös erityyppinen puhe, joka ohjaa ja lohduttaa. Tätä en kykene järjellä selittämään. Mitään psykiatrista diagnoosia ei ole 😉

Aarni

Mulla moniteholasit ollut jo 10 vuotta käytössä. Miinuspuoli -4.50, plussaa jotain kahden luokkaa.

Tarvitsen monitehot esim nyt, kun näpyttelen kännykkää täs pöydän päällä. Mutta jos luen kirjaa lähellä kasvoja tai meikkaan, otan lasit pois päästä kokonaan. Samoin, jos pitää oikein pientä pränttiä lukea.

Jos laitan miinuspiilarit, en näe lukea 50 cm etäisyyttä lähempää. Että siinä mielessä kyllä miinus vaikuttaa lähinäköön.

Oli. Sopusuhtainen, kurvikas, keskikokoiset kiinteät rinnat, herkkuperse. Ylväs ryhti.

Jäljellä tuo viimeinen.

Katoavaista on.