Sofia_Bailamama
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Repesin synnytyksessä pahasti, sisäreiteen ja luuhun asti, väliliha ja melkein sulkijalihas poikki. Laskeumana rectocele, eli emättimen ja peräsuolen välinen seinämä venynyt pussiksi.
Ensin sain keskussairaalan fyssarilta sähköhoitoa, joilla lantionpohjalihakset saatiin jotenkuten takaisin toimintaan, tein myös lantionpohjajumpat, ja sain kuntoutusta. Hän hieroi kipupisteitä. Myöhemmin vielä leikkauksella kursittiin väliliha kasaan, ja poistettiin laskeumapussi.
Millaista treeniä uskallan nyt tehdä? Hyppiminen ei edelleenkään tunnu hyvältä, joten käyn salilla. Voinko tehdä vatsaliikkeitä ja miten, voinko tehdä maastavetoja, jalkakyykkyjä, mitenkäs jalkaprässi? Kaikkea muuta teen, mutta noita en ole uskaltanut.
Heippa! Hienoa, että tilanteesi on mennyt parempaan suuntaan. Lantionpohjan ja keskivartalon syvien lihasten harjoitteet ovat edelleen todella tärkeitä eli kannattaa panostaa niihin. Mikäli kaipaat harjoitteisiin lisätukea, tutustu meidän 1.3. alkavaan synnyttäneille naisille suunnattuun verkkovalmennukseen, jossa keskitytään juuri noihin asioihin. Voit lukea kurssista lisää täältä http://squeeze2baby.bailamama.fi (vauva lehden lukijoille tämä kurssi oli lukijaetuna puoleen hintaan).
Hyppyjä, pomppuja, tärähdyksiä ja nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä liikuntamuotoja kannattaa varmasti vielä ainakin alkuun välttää. Lihaskuntoharjoittelussa kannattaa myös valita liikkeitä, joissa ei tulisi suurta painetta lantionpohjaan. Kyykyistä esimerkiksi askelkyykyt sopivat parhaiten, jalkaprässistä vaakaprässit, maastavedoista suorin jaloin maastavedot. Vatsarutistuksia voi kokeilla lempeästi, mutta niin, että aina enne rutistusta lantionpohja ja poikittainen vatsalihas aktivoituvat, muutoin lantionpohjaan voi tulla turhaa painetta. En tekisi vielä lankkuja tms. muita raskaita liikkeitä, jottei tilanne mene huonompaan. Yläkroppaa uskaltaa tehdä, mutta punnerrukset ja leuanvedot taas voivat aiheuttaa painetta vatsaan/lantionpohjaan. Tsemppiä treeneihin!
Vierailija kirjoitti:
Onko totta, että jos on laskeuman alkua niin ei saisi tehdä salilla esim. maastavetoa eikä mielellään kyykkyäkään, ellei halua pahentaa tilannetta?? Näin minulle gynekologi sanoi. Olen tosi innostunut salilla treenaamisesta ja tykkään treenata kovaa, mutta en haluaisi pahentaa tilannetta tietenkään... Onko salitreenin suhteen rajoitteita? Voinko tehdä muuten jotakin, että laskeumien tilanne ei pahenisi? Ilmeisesti lantionpohjanlihasten treenaus ei enää auta kun vahinko on jo tapahtunut.
Moikka! On ihan totta että maastaveto ja kyykyt nostavat vatsaontelon painetta (etenkin raskailla painoilla tehtäessä) ja voivat pahentaa laskeumaa. Lantionpohjajumppaa kannattaa ehdottomasti tehdä, sillä niillä ennaltaehkäistään vaivan pahenemista ja helpotetaan muutoinkin vaivan oireita. Salilla kannattaa miettiä sellaisia liikevaihtoehtoja, joissa lantionpohjaan ei tulisi niin suurta painetta. Voisiko kyykyt vaihtaa askelkyykkyihin ja maastavedon suorin jaloin tehtävään maastavetoon esimerkiksi? Tällöin paine alaspäin ei ole ihan niin kova. Jalkaprässi voisi vaihtaa yhdellä jalalla tehtäväksi, jolloin taas paine hieman helpottaa. Lantionpohjan ja syvien lihasten harjoitteet ovat tilanteessasi tosi tärkeitä ja oikeastaan vasta käytännön harjoittelu osoittaa, mitä kärsii tehdä ja mitä ei. Kannattaa huomioida myös, ettei vatsarutistuksissa tule “työntöä” lantionpohjaan, vaan aina ennen rutistusta aktivoit lantionpohjan, syvät vatsalihakset ja siitä vasta vatsarutistus. Tsemppiä treeneihin!
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää että miten ihmeessä mä tästä enää liikkeelle pääsen. Repesin erittäin pahasti - peräaukko, virtsaputken suu ja väliliha sisäreiden yläosaan asti kuin lihaveitsellä silvotut. Häpyluu murtunut. Invaliditeettiprosentti 60, merkittävää työkyvyttömyyttä siis.
Istua en voi, makaaminenkin sattuu, seistä voin lyhyitä hetkiä. Vaipat päällä kun ei pysy tavara sisällä. Seksistä turha unelmoidakaan. Ennen olin intohimoinen fitnessharrastaja ja uin kilpaa.
Saa heittää ideoita. Lääkäriltä ne on loppu.
Moikka! Tosi ikävä kuulla, että sinulla on ollut noin rankka synnytyskokemus ja toivonkin sinulle heti alkuun kovasti jaksamista itsesi kuntouttamiseen! Toivottavasti olet käynyt lantionpohjaan erikoistuneen fysioterapeutin luona ohjauksessa lantionpohjan kuntoosi liittyen tai sinulla on pidempi hoitojakso menossa? Kun repeämät ovat noin suuret, käytetään lantionpohjan harjoittamisessa apuna EMG-laitetta, jolla voidaan antaa esim. sähköimpulssia lantionpohjan aktivoimiseksi. Lantionpohja on kolmikerroksinen lihasrakenne, jota voi, ja kannattaa vahvistaa. Mikäli alueella on hermovaurioita, toipuminen kestää pidempään. Yleensä ottaen kaikki fyysinen aktiivisuus palauttaa kudoksia ja helpottavat tätä kautta myös lantionpohjan kuntouttamista. Voit tehdä itsenäisesti lantionpohjalle erilaisia harjoitteita ja käyttää myös apuvälineitä. Pallon tai pyyherullan päällä istuminen voi helpottaa lihasten aktivointia ja tunnistamista. Osa tykkää käyttää geisha-kuulia. Harjoitteita kannattaa tehdä kolmenlaisia: Kesto-, maksimi- ja nopeusvoimaharjoitteita. Suosittelen kuitenkin, että hakeudut lantionpohjaan erikoistuneen fysioterapeutin ohjaukseen ja saat mahdollisesti myös EMG-laitteen itsellesi kotiharjoittelun tueksi. Hirmuisesti tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Mitä tehdä liitoskivuille? Synnytyksestä vuosi ja edelleen jalkaa nostaessa korkeammalle nivusessa ja lonkassa muljahtaa ja kuuluu inhottava klonks. Samoin jos makaa selällään ja nostaa jalat kohti kattoa ja lähtee laskemaan jalkoja alas joko samaan aikaan tai erikseen alaselästä ja nivusesta kuuluu sama klonks ja tuntuu muljahdus. Onko näille mitään enää tehtävissä vai lonksahtelenko ja muljahtelenko lopun ikääni liikkuessa?
Imetän edelleen öisin.
Moikka! Kudoksissa on niin kauan löysyyttä, kun imetät eli voi olla, että vaiva helpottaa jonkin verran imetyksen loppumisen jälkeen. Muljahtelut ja muut epämääräiset äänet ja tuntemukset on yleensä ihan vaarattomia ja viittaavat lähinnä lihasepätasapainoon. Eli jossain lihaksissa on kireyttä, toisissa heikkoutta. Liitoskipuihin auttaa, kun treenaat lantionpohjan ja keskivartalon vahvaksi. Nämä rakenteet kannattelevat kehoa ja ryhtiä ja kun lantionpohja on vahva, alaselkäkin vahvistuu. Yleisimmät lihaskireydet löytyvät usein lonkankoukistajista sekä takareisistä. Näitä lihaksia kannattaa venytellä päivittäin. Lisäksi pakarat taas kaipaavat liikettä ja vahvistusta eli nyt vaikka taaperon kanssa yhdessä kyykkäämään. :) Uskon, että vaivasi helpottaa siis hiljalleen ajan kanssa. Mikäli kaipaat apua/tukea lantionpohjan ja keskivartalon vahvistamiseksi tai vaikkapa äiti-vauvajumppaan, tutustu meidän 1.3. alkavaan verkkovalmennukseen, mikä on suunnattu juuri synnyttäneille naisille. Voit lukea kurssista lisää täältä http://squeeze2baby.bailamama.fi (vauva lehden lukijoille tämä kurssi oli lukijaetuna puoleen hintaan). Tsemppiä sinne!
Juoksemista ei yleensä suositella muutamiin kuukausiin synnytyksen jälkeen. Tämä ihan sen vuoksi, kun kudoksissa on löysyyttä vielä ja aina niin kauan, kun imetys jatkuu (ja imetyksen loppumisenkin jälkeen vielä useiden kuukausien ajan). Keho voi tuntua siis lähes samalta, kuin ennen raskautta, mutta kudokset eivät välttämättä vielä kestäkään samanlaista rasitusta.
Virtsankarkailu juoksun aikana on merkki siitä, ettei lantionpohja kestä vielä niin suurta rasitusta. Myös alaselän kivut, paine lantionpohjassa ja keskivartalon hallinnan puute ovat merkkejä siitä, että lantion aluetta ja keskivartaloa kannattaa vielä kuntouttaa. Juoksu kannattaa aloittaa pienissä pätkissä, vaikkapa muutama pylvään väli kerrallaan lenkin aikana ja kuulostella, miltä rasitus kehossa tuntuu seuraavana päivänä. :) Tsemppiä!