SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saat palkan, jolla elät, etkä pyydä yhteiskuntaa maksamaan taideharrastustasi, niin kaikki ok.
Juuri näin!
Kyllä kirjastoihin pitää saada pääsymaksu ja kaikkiin taidenäyttelyihin myös. Kaikki ilmainen taide pitäisi olla maksumuurin takana. Ihmiset ei muuten opi. Millään muilla aloilla ihmisten ei tarvitse jakaa työtään ilmaiseksi tai yhtä huonoilla korvauksilla. Ihmisiltä pitäisi ottaa tuo ilmainen kulttuuri pois ihan täysin.
Ei kai kirjastot ja taidenäyttelyt pääsääntöisesti varasta teoksiaan. Voi tietty olla, että nykyisen leikkauspaineen alla jotkin kirjastot ovat menneet ostamaan pimeästä verkosta plagioituja Parry Hottereita ja Hiukopelejä.
Ei kai kenenkään taiteilijan ole pakko töitään jakaa, mutta yleensä kaikki vain kiiruhtavat kauppaamaan töitään edes sillä vähällä, mitä niistä tarjotaan.
Vierailija kirjoitti:
Annoin poikani oppia soittamaan selloa, jotta hän saisi lisäpisteitä taiteista hakiessaan arvostettuun englanninkieliseen yliopistoon. Voin sanoa, että olen utilitaristinen, mutta se todella toimii.
M47
Suomeksi utilitarismilla tarkoitetaan yleensä sitä seurausetiikan suuntausta. Muissa merkityksissä enkun sana utilitarian (kuten "utilitarian design") varmaankin kääntyy käytännölliseksi tai käytännönläheiseksi.
Oikeus jyrähtää: hevosena saatava osallistua!
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai mangeetti tai magnusti?
Ei sitä sen tarkemmin määritellä, kunhan alku on sama.
Huomaat varmaan, että magneetissa ja mangustissa alku ei ole sama.
Englannin kielessä magnet äännetään ilman äng-äännettä. Samoin kuin magnum, Magnus ja signal.
Huomannet myös, ettei aloituksessa kysytä kuin sitä, ääntävätkö vastaajat sanojen alut samalla vai eri tavalla. Aloituksessa ollaan siis kiinnostuneita siitä, onko noiden sanojen alun ääntämyksissä eroja, riippumatta siitä, kuinka ne kirjoitetaan tai äännetään.
Oletettavasti taidetta ja urheilua tuetaan siksi, että sillä ajatellaan olevan positiivisia ulkoisvaikutuksia esimerkiksi maabrändiin tai muuhun. Eli ajatellaan, ettei taiteen itsessään tarvitse välttämättä olla tuottavaa, jos taiteellinen menestys näkyy esimerkiksi lisääntyneenä turismina tai suomibrändättyjen tuotteiden menekkinä.