SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
En usko, että ovilla kiertäminen yhtenä juhlapäivänä on mikään kauhean suuri tartutusriski sinänsä. Ainakaan jos ei puhuta kerrostalojen rappukäytävistä ja hisseistä, vaan avarista asuinalueista. Kyllä minun nähdäkseni halloweenia voi ihan kohtuullisesti pitää tarpeeksi merkittävänä tapahtumana päästääkseen lapsensa kiertelemään koronasta huolimatta. Ylipäätänsäkin tässä tartuntutautitilanteessa ehkä merkittävämpää on se, miten ihmiset arkisesti tai kausittaisesti käyttäytyvät, eivätkä mitkään yksittäiset tapahtumat, kuten halloween tai vaikka kertavuotinen virpominen.
Kaikilla pienillä jutuilla on merkitystä ja tänä vuonna ovelta ovelle kiertäminen ei nyt vaan ole hyvä idea. Jos keppostelu on omille lapsille tärkeää, voi varmaan jonkun tuttavaperheen / naapurin / sukulaisen tms kanssa asiasta sopia eikä käydä mahdollisimman monella eri ovella.
Pienten juttujen merkitystä voi olla hankala arvioida, ja kuten sanoin, tässä tapauksessa voi nähdäkseni kohtuullisesti päätyä siihen lopputulokseen, että kiertäminen etenkin avarilla asuinalueilla ei ole liian vaarallista. Voit tietenkin henkilökohtaisesti olla sitä mieltä, että kiertely kannattaisi jättää väliin, ja ehkä esittää asiasi niin vakuuttavasti, että muutkin välttevät sitä, mutta ei liene kohtuullista sanoa kiertämisen sallimisen olevan välttämättä ja ilmiselvästi erityisen huono idea. Ja koska halloweenin kiertelyn merkityksen arvioiminen on hankalaa, ja yksittäisen tapahtuman merkitys jokatapauksessa arkisten käytäntöjen merkitystä pienempi, ei aiheelle tulisi antaa (eikä olla annettu) kovinkaan paljon painoarvoa julkisessa keskustelussa, tai ajattelussa muutenkaan.
En usko, että ovilla kiertäminen yhtenä juhlapäivänä on mikään kauhean suuri tartutusriski sinänsä. Ainakaan jos ei puhuta kerrostalojen rappukäytävistä ja hisseistä, vaan avarista asuinalueista. Kyllä minun nähdäkseni halloweenia voi ihan kohtuullisesti pitää tarpeeksi merkittävänä tapahtumana päästääkseen lapsensa kiertelemään koronasta huolimatta. Ylipäätänsäkin tässä tartuntutautitilanteessa ehkä merkittävämpää on se, miten ihmiset arkisesti tai kausittaisesti käyttäytyvät, eivätkä mitkään yksittäiset tapahtumat, kuten halloween tai vaikka kertavuotinen virpominen.
Vaikka psykologit eivät pysty muuttamaan suurinta osaa maailman tosiasioista, voivat he yrittää muuttaa potilaan suhtautumista niihin. Esimerkiksi kognitiviinen psykologia lähtee siitä ajatuksesta, että ihminen ei voi havaita kaikkia maailman tosiasioita puhtaasti ja kokonaisvaltaisesti, ja että ihmisten aisteihin ja tiedonkäsittelyyn liittyy useita teknisiä yksityiskohtia, jotka vaikuttavat maailmankuvaamme. Mielellä ei tässä mielessä olisi varsinaisesti yhtä arvoa heikkoudelle tai vahvuudelle. Kognitiivinen terapia voisi siis esimerkiksi tuoda esille uusia tapoja käsitellä ja mieltää aistihavaintoja, tai vaikka tarkastella potilaan käsitystä siitä, minkälainen käsitys hänellä on omasta tavastaan käsitellä tietoa. Kyse on lopulta mielen muuttamisesta, mutta huomattavaa on, että kyse ei olisi yksipuolisesta pakottavasta manipulaatiosta psykologin osalta, vaan yhteistyön tuloksesta, jossa potilas tarkoituksenmukaisesti pyrkisi arvioimaan ajatteluaan.
Mitkä ovat niitä asioita, joista ei mielestäsi voi tietää olevansa oikeamielinen, vaikka olisi eri mieltä valtiomediapoolin kanssa? Mistä tiedät, minkä suhteen voit ttietää olevasi oikeamielinen ollessasi eri mieltä ja mistä ei?
Kaikkeen käytökseen liittyy jonkinlainen riski, eikä mikään kontakti todennäköisesti ole yksiselitteisesti turha. Ehkä sinusta karkkikeppostelu on turhaa, mutta ajattelevatko kaikki välttämättä niin? Kuinka vakuuttaisit muut karkkikeppostelun turhuudesta? Kyseessä ei selvästikään ole kovin yksioikoinen asia. Pandemia- ja epidemiatilanne on vakava, joten juuri siksi meidän pitäisi ajatella toimiamme kriittisesti, ja välttää mustavalkoisuutta ja syntipukkiajattelua.
Kukaan ei myöskään ansaitse koronaa, eivätkä taudit aina tartu niihin, ketkä ne "ansaitsevat".