SK

Entä mitä aiotte tehdä tämän haastattelun jälkeen?

"No, pitää mennä tuonne Malmille pakkaamaan näytönohjaimia takaisin muoveihin kun siellä on sellainen demareiden nuorisojaoston kryptovaluuttahimmeli. Lattiasta kattoon RTX 3060siä, mutta nyt on kuulemma sähkömies tulossa niin pitää pakkailla niitä vähän. Ihan hyvän tilin tekevät, kun netissä sitten myyvät, mikä tuleekin tarpeeseen, kun sen niiden Intian yhteistyöreissun budjetti jäi vajaaksi, kun tuli niiden terveysviranomaisten kanssa kaikkea pikku hässäkkää..."

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se Sipilä yritti tolkuttaa kansalle kun junttasi sitä kilpailukyky-asiaa ja tehtiin ns KIKY-tunteja. Eli ei työnteon lisääminen ole tämän miehen keksintö, eikä Sipilänkään.

Kyllä modernissa taloustiede-ajattelussa on jo viimeiset 15 vuotta mietitty työn tuottavuuden laskun tuomia ongelmia. Valtio ei saa verotuloja joten joutuu ottamaan velkaa taatakseen terveydenhuollon, koulutuksen, armeijan ja virkahenkilöstön toiminnan.

Aivan asiasta jutun henkilö oli huolissaan ja esitti hyvin selkeästi työajan merkityksen talouskasvulle. Toimittaja ei vain älynnyt kaikkea tai on väärän puolueen miehiä (demari?) ja väritti painotuksia mieleisekseen.

En itse ole kuullut puhuttavan työn tuottavuuden laskusta. Luulisin, että ehkä joitain erityisen ilmaston tai ympäristön muutoksille alttiita aloja lukuunottamatta tilanne olisi juuri päinvastainen.

Mistä tiedät, mikä määrä isänmaallisuutta on hyväksi ja mikä pahaksi? Voisiko isänmaallisuus myös ilmetä eri tavoin nykyään kuin ennen?

On toki! Muistan pääsiäisenä miettineen suht. huonosti tuntemaani ihastustani värikkäässä pääsiäspupuasussa, ja meidän piilottelevan ulkona suklaamunia toisillemme.

Itse olin surkea liikunnassa, ja olen epäliikunnallinen yhäkin, mutta koululiikunnan ansiosta tulin kokeilleeksi lukuisia sellaisia lajeja, joita hyvin todennäköisesti en olisi koskaan muuten päässyt kokeilemaan. Vaikka joskus ahdistuin tai lintsasinkin liikuntatunneilta, niin koululiikunta on silti nähdäkseni vaikuttanut minuun positiivisesti. Luistelu oli kyllä lajeista hankalinta, koska jo pelkkä pystyssä pysyminen vaati harjoittelua, ja olin jo lapsena melko pelokas tapaturmariskien suhteen.

Ruotsin kielen opiskelu ei myöskään hirveästi innosta minua. Jos englannin lisäksi pitää jotain vierasta kieltä opetella, niin opiskelisin mieluummin kiinaa, arabiaa, venäjää tai espanjaa.

Kaikista turhauttavinta on kuitenkin mielestäni pitkä matematiikka. Matematiikan opiskelun yhteiskunnallisten perusteiden ja tarkoituksen pohtiminen häiritsee itse aiheeseen pureutumista. Ehdottomasti olisin kaivannut jotakin esittely- tai selitystuntia, joissa kuvailtaisiin, miksi matematiikkaa opetetaan siten kuin sitä opetetaan, ja kuinka matematiikan opiskelu vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöön. Olen aina ollut aika progressiivinen ja dogmatismin vastainen, ja lukiomatematiikka on minusta ironisesti ehkä tarkoituksiltaan ja vaikutuksiltaan kaikkein hämärin kouluaine. Tilastotiede ja todennäköisyydet ovat kuitenkin tosi kiinnostavia, ja peruskoulumatikka ymmärrettävästi hyödyllistä.