SK

Kyllä asioista voi muodostaa mielipiteen, vaikka ei tuntisikaan kaikkia siihen liittyviä tosiasioita. Tämä on tärkeää, sillä kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea, mutta joudumme kuitenkin tekemään jatkuvasti päätöksiä elämässämme. Esimerkiksi itse olen sitä mieltä, että lentoyhtiöt tarjoavat turvallisen tavan matkustaa, vaikka en tiedäkään mitään heidän käyttämiensä lentokoneiden osista, lentokoneisiin vaikuttavista voimista, vallitsevista säätiloista yms. Olen vain kuullut, että lentokoneet harvoin putoavat tai muuten törmäävät luotettavilta vaikuttavista lähteistä, eikä oma kokemukseni lentokentän läheisyydessä asuvana myöskään ole antanut syytä epäilyyn.

Elämä olisi erittäin vaikeaa, jos et voisi muodostaa mielipiteitä mistään, mitä et täysin ymmärrä.

Englanninkielinen linkki, joka valitettavasti voisi olla ehkä selkeämminkin kirjoitettu, jos haluat tietää, mitä asiasta on psykologian piirissä yleisesti ajateltu: https://en.wikipedia.org/wiki/Rumination_(psychology)

Suomenkielinen, ja huomattavasti käytännönläheisempi linkki: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…

Olisi kiva kuulla, mitä mieltä olet jälkimmäisestä.

Jared Diamond - Tykit, teräs ja Teams: ihmisen yhteiskuntien kohtalot

George R. R. Martin - Vessapaperipeli

Kirsi Kunnas - THL:n satupuu

Presidentti voi myös väärinkäyttää asemaansa ja viestiä tavalla, joka on yleisesti haitallista. On hyvä ja turvallisuutta edistävä asia, jos tällaista viestintää saadaan rajoitettua. Teknologiafirmojen kyky rajoittaa presidentin viestintää ei siis ole huono asia, jos teknologiafirmat ovat vastuullisempia toimijoita kuin presidentit. Näin voidaan sanoa, ja minusta hyvin kohtuullisesti, käyneen Yhdysvaltojen nykyisen presidentin tapauksessa.

Asia ei ehkä aina tulevaisuudessa tule olemaan näin, mutta ei ole yksinkertaisesti parempi asia, jos presidentin viestinnän läpäisevyyteen ei voida vaikuttaa, sillä tämä viestintä voi olla haitallistakin. Valtionpäämiesjohtoinen informaatiovaikuttaminen ei ole uniikki tai vain Yhdysvaltoihin rajattu ilmiö, ja monessakin tapauksessa yhteisölle epäedullinen viestintä voi olla presidentin henkilökohtaisten intressien mukaista.

Pelon vallasta puhutaan yleensä terrorismin yhteydessä, jossa tilastollisesti pienet uhat saavat aikaan suurta huomiota. Terrorismi ei leviä tartuntataudin lailla, vaikka näkyvyyttä saaneet terroriteot voivatkin inspiroida jäljittelijöitä.

Korona taas on kirjaimellinen tartuntauti, jonka pitkäaikaisia seurauksia tai muuntautumispotentiaalia ei vielä täysin tunneta. Korona on myös vielä ehkä mahdollista tukahduttaa pysyvästi tilapäisillä toimilla, mikä ei ole terrorismin kohdalla mahdollista.

Eli siis koronaan tulee suhtautua vakavasti sen ansaitsemalla huomioarvolla, samoin kuin terrorismiinkiin. Tämä ei pelolle vallan antamista, vaan vastuullinen reaktio mahdolliseen uhkaan.