SK

Minulla ei ole ollut tällaisia kokemuksia, mutta aihe on mielestäni hyvin kiinnostava!

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, kuuluuko kiinalaiseen kulttuuriin tämä, että mitään ei myönnetä ja kaikki ongelmat pimitetään? Esimerkiksi koronan alkulähde ei taida vieläkään olla selvillä, kukaan ei tiedä milloin ensimmäinen tapaus oli ja mistä se tuli. WHO:n tutkijoille ei tainnut Kiinassa selvitä oikein mitään? Kiina taisi evätä pääsyn Wuhanin labraan myös.

Luulisin, että salailu ja tarkoituksellinen tietämättömyys liittyvät enemmänkin yhteiskunnan poliittiseen ja sosiaaliseen tilaan kuin nimenomaan kiinalaiseen kulttuuriin. Ydinvoimaloihin liittyen Neuvostoliitto oli surullisenkuuluisa salailustaan Tshernobylin tapauksessa, kun taas esimerkiksi pandemioihin liittyen espanjantauti tunnetaan sillä nimellään siksi, että muut maat sotatilanteen vuoksi sensuroivat ja painoivat villaisella uutisointia ja tutkimuksia taudista.

Mutta sanoisin, että salailun ilmiö on kyllä erittäin huolestuttava, ja Kiina tuntuu olevan erittäin tiukka tutkivan median ja tutkimusten suhteen monella kansainvälisesti merkittävällä saralla, kuten koronan epidemiologian ja uiguurien syrjinnän kohdalla, ja myös sisäisten asioden kohdalla.

Monta välilehteä auki järvistä, joiden nimi on englanniksi muotoa X Lake, eikä Lake X. Englanninopettajani sanoi, että järvien nimet ovat muotoa Lake X (esim. Lake Saimaa, Lake Superior, Lake Victoria), mutta on myös monia järviä, joiden nimet ovat muodossa X Lake (esim. Moosehead Lake, Onondaga Lake, Sevier Lake).

Muovi on hyvin pitkän säilyvyytensä takia kyllä kiinnostava materiaali. Itse en usko, että pakkausroskan (tai muunkaan jätteen) määrä sinänsä olisi hirveä ongelma, kunhan se saadaan kerättyä kasaan yhteen paikkaan. Eli en siis usko "roskaplaneettaan", missä roskat veisivät suuren osan elintilasta, ja maisema olisi pelkkiä kaatopaikkoja.

Mutta on kohtuullista miettiä, voitaisiinko ruokaa pakata tehokkaammin, ja että ovatko esimerkiksi jotkin muovit käyttäjilleen liian halpoja yhteiskunnalliset ja ympäristölliset haitat huomioon ottaen. Kaikkien roskien on kuitenkin päädyttävä johonkin, ja vienee yhteiskunnallisia resursseja estää sitä päätymästä veteen yms. Ehkä jos ympäristöhaitallisimmat muovit eivät olisi niin halpoja, niin ihmisillä olisi enemmän kannustetta käyttää vähemmän haitallisia muoveja, tai kehittää vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja.

Toisaalta on muoveissa hyvätkin puolensa, kuten mainitsit. Ehkä on hyvä asia, että ruoka on hyvin pakattu hygieenisiin ja kestäviin pakkauksiin.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Jos toisten ihmisten ulkonäön julkisen arvostelun ajatellaan olevan huonoa käytöstä, niin eikö otsikon toinen väite siitä, että vain huonosti käyttäytyvät ihmiset käyttäytyvät huonosti, ole hieman triviaali?

Siinä mainitaan, että vain huonosti KASVATETUT ihmiset käyttäytyvät huonosti.

Ap

Niin mainitaan, siksi puhuinkin vain toisesta väitteestä.

Otsikon voi kai tulkita siten, että huonon käytöksen edellytyksinä on sekä olematon kotikasvatus että huonokäytöksisyys samanaikaisesti, tai että joko olemattoman kotikasvatuksen saaneet tai huonokäytöksiset henkilöt käyttäytyvät huonosti.

Jälkimmäisessä tulkinnassa, jota itse intuitiivisesti edustin, toinen väite on merkityksellinen (olemattoman kotikasvatuksen saaneet käyttäytyvät huonosti) ja toinen tautologinen (huonokäytöksiset käyttäytyvät huonosti). Ensimmäisessä tulkinnassa olisi vain yksi tautologian sisältävä väite (henkilöt, jotka ovat saaneet sekä olemattoman kotikasvatuksen että ovat huonokäytöksisiä, käyttäytyvät huonosti).