SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Otan kyllä, jos tulee saataville, ja sellaista terveydenhoidon puolelta suositellaan.
Annan jatkuvasti muiden kävellä appiukon yli
En ole nainen, mutta ei itseäni ainakaan haittaisi, jos joku olisi ollut nuorena uusnatsi.
(Hmm... milläköhän itse peittäisin hakaristitatuoinnin, jos minulla olisi sellainen? Saisikohan sellaisesta pienellä rukkauksella vanhan Windows-logon🤔...)
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mitataan taipumusta ja sen astetta?
En tiedä. Halusin vain havainnollistaa, että yleisen paremmusjärjestyksen mukaan valitsemisen ja kaikille opiskelupaikan antamisen lisäksi on muitakin ainakin teoriassa päteviä vaihtoehtoja jakaa opiskelupaikkoja.
On tutkittu ja havaittu, että parhaiten yliopisto-opinnoissa menestystä ennustaa äidinkielen ja matematiikan yo-arvosanat. Aina on yksittäisi poikkeuksia molempiin suuntiin, mutta keskimääräisesti näin. Hyvin harvalla on sellaisia "taipumuksia" yliopisto-opintoihin, jotka eivät näkyisi yo-kokeessa hyvinä arvosanoina.
Suomessa yliopistopaikkoja ei ole tarjolla kaikille. Siksi opiskelijoita joudutaan karsimaan rankalla kädellä. Varmasti monet ulkopuolelle jääneet olisivat myös olleen kykeneviä suoriutumaan opinnoista. Mutta eikö kuitenkin ole oikeudenmukaisinta antaa niukat opiskelupaikat niille, jolla on parhaat edellytykset menestyä opinnoissa?
On nähdäkseni suht. kohtuullisesti mahdollista, että asia olisi niin, että joka oppilaalla olisi tietty määrä yleistä älykkyyttä, ja tietty taipumus- tai hyötymiskerroin eri koulutusaloille. Yleinen älykkyys siis auttaisi oppilasta menestymään missä tahansa koulutuksessa, mutta suhteessa yleisesti älykäs oppilas ei hyötyisi välttämättä halutusta opintopaikasta yhtä paljon kuin vähemmällä älykkyydellä mutta kyseisen alan kohdalla korkeammalla taipumus- tai hyötykertoimella varustettu hakija.
Eli siis kyse ei olisi niinkään siitä, kuka pärjää parhaiten yliopistossa, vaan siitä, kuka eniten hyötyy kustakin opiskelupaikasta. Älykäs opiskelija voisi teoreettisesti pärjätä hyvin, mutta hyötyä vähän, kun taas vähemmän älykäs oppilas saattaisi pärjätä huonosti, mutta hyötyä paljon.
En sanoisi, että maailma varsinaisesti palaa, tai että kaikkialla haetaan vastakkainasettelua. Maailma on nykyään huomattavasti rauhanomaisempi paikka kuin mitä se on juuri koskaan ollut: on tilastollisesti valtavasti epätodennäköisempää, että ihminen kuolee nykypäivänä väkivaltaisesti, kuin mitä historiassa. Ihmisten nykyisestä valtavasta lukumäärästä huolimatta me pystymme elämään keskenämme ennätyksellisen rauhanomaisesti.
Mediassa nostetaan herkästi sellaiset konfliktit ja tapaturmat esille, jotka ennen olisi painettu villaisella, tai jääneet vain pienen piirin tietoon ja tilastoimatta. Vaikka mediaa voisi ehkä syyttää vääristyneen kuvan antamisesta maailman väkivaltaisuudesta, niin on toisaalta asioihin puuttumisen kannalta olennaista, että niistä ollaan tietoisia. Ja vaikka jotkin alueet välillä "repsahtavatkin", kuten nyt framilla ollut Afganistan, niin on ehkä hyvä huomata, että Afganistanissakaan ei edellisen hallinnon romahtamiseen liittynyt varsinaista pitkittynyttä ja katkeraa sotaa tai laajamittaisia verilöylyjä, vaan sisällissota oli huomattavasti väkivallattomampi kuin mitä sen olisi voinut kuvitella olevan.
Jos haluat tutustua ehkä hieman "diipimpään" tai perusteellisempaan syyhyn siihen, miksi ihmiset eivät ehkä voi koskaan elää täydessä harmoniassa ja tehdä varauksetonta yhteistyötä toistensa kanssa, suosittelisin katsomaan esimerkiksi wikipedia-artikkeleita seuraavista aiheista: yhteismaan tragedia (tragedy of the commons), vangin dilemma (prisoner's dilemma) ja vapaamatkustajan ongelma (free-rider problem).