SK

En nyt tiedä onko kuolemanrangaistus mikään kosminen epäoikeudenmukaisuus, mutta olen sillä kannalla, ettei kuolemanrangaistuksia tarvittaisi varmaankaan juuri missään, eikä Suomessa ainakaan. Olen myös yleensä ehkä enemmänkin tuomioiden lieventämisen kuin koventamisen kannalla, eikä mielestäni esimerkiksi elinkautista tulisi muuttaa sen kovemmaksi kuin mitä se on nyt.

Eliittilukioiden oppilaiden todistukset eivät ole lähtökohtaisesti arvokkaampia kuin muiden lukioiden, mutta ne ovat keskimääräisesti parempia. Olennainen kysymys onkin, että missä määrin tätä selittää eliittikoulujen oppilaiden korkeampi lähtötaso.

Teoriassa on helppo keksiä tapoja, joilla eliittikoulujen piirteet voisivat vaikuttaa positiivisesti opiskelumenestykseen, kuten pätevämpi henkilökunta ja hallinto tai parempi ilmapiiri, mutta itse en ainakaan ole tietoinen näiden vaikutusta Suomen lukioissa tutkivista tutkimuksista. Silläkin riskillä, että saatan paljastua huonosti tietoiseksi, voisin väittää, että tällaisen tutkimuksen puute vaikuttaa erittäin epäilyttävältä lukioiden näennäisesti tärkeän yhteiskunnallisen roolin huomioon ottaen.

Kuten sanottu, eliittilukioilla voi olla myös sellaisia vaikutuksia oppilaan elämään, jotka eivät näy suoraan opiskelutuloksissa. Eliittilukioiden oppilaat ovat varmaankin keskimäärin korkeammassa sosiaalisessa asemassa kuin muiden koulujen oppilaat, ja korkeamman sosiaalisen aseman omaavilla kavereille ja kontakteilla voisi ainakin teoriassa kuvitella olevan merkitystä yksilön menestyksen kannalta.

Kaiken kaikkiaan mielestäni hyvin kiinnostava aihe.

Aasialainen vaimopitsa. Tilaukset toimitetaan patentoidussa "leukalaatikossa".

Kyllä sinä vielä ehdit pleikkaria käyttää, vaikka juuri nyt et olisikaan koko ajan pelaamassa! Ihmisten pelaamiseen käyttämä aika ja panostus myös vaihtelee, ja voi pleikkari olla hyvä ostos ja kokemus, vaikka sitä ei tulisi tuhansia tunteja käytettyä. Nythän pystyt kuitenkin omaan tahtiisi tutustumaan peleihin, ja pelaamaan sitten kun sinusta siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ajattelee, että toiseen ruutuun ja siitä eteenpäin pannaan aina yksi jyvä enemmän kuin edelliseen, niin laudalla on tuo 2080 jyvää, kun jyviä on tällä kaavalla laitettu kaikkiin ruutuihin.

Jos taas jokaiseen ruutuun pannaan kaksi kertaa enemmän jyviä kuin edelliseen ruutuun, niin pelkästään viimeisessä ruudussa on 2 potenssiin 63 jyvää, joka on "hiukan" isompi määrä.

Jos yhtään ymmärtää (suomen) kielioppia, tietää, että "kaksi kertaa enemmän" on eri asia kuin "kaksi kertaa niin paljon". Esimerkki:

Kaksi kertaa enemmän kuin 30 on 90.

Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on 60.

Tietääkseni nuo kaksi ovat synonyymejä. Olen itse miettinyt asiaa ennenkin ja yritin tutkiakin sitä, mutta sekä englannin että suomen kielessä tuo ylempi ilmaus on tietääkseni tulkinnanvarainen. Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on varmaan kaikkien mielestä aina 60. Two times more than 30 olisi myös yleensä 60, ja twice as much as 30 olisi aina 60.

Englannin ja suomen ilmaukset eivät useinkaan ole synonyymeja.

Tarkoitin siis että ilmaukset "kaksi kertaa enemmän kuin" ja "kaksi kertaa niin paljon kuin" tarkoittavat samaa asiaa, eikä myöskään englannin kielessä ole yleisesti hyväksyttyä eroa noiden kahden ilmausten vastineiden käytössä.