SK

Ihmiset voidaan jakaa koulutuksen perusteella eri kategorioihin. Ikä, sukupuoli, asuinalue, koulutus ja etninen tausta ovat esimerkkejä tyypillisistä tavoista jaotella ihmisiä, ja tehdään paljon tutkimusta, joissa yritetään löytää eroja noiden tekijöiden perusteella jaotelluista ihmisistä. Ja oletettavasti nuo ovat klassisia kategorioita siksi, että merkittäviä eroja tutkijoita kiinnostavissa aiheissa löydetäänkin. Eli siis tilastollisesti eri koulutusasteiden omaavien henkilöiden tiedetään eroavan toisistaan monilla tavoin. Vaikka et tuntisi jotakin henkilöä entuudestaan, voit päätellä jotain hänestä noiden tietojen perusteella.

Itseäni koulutuksen merkityksen suhteen kiinnostaa kovasti se, että johtuuko erot eri koulutustasojen ihmisissä ensisijaisesti siitä, miten koulut muokkaavat ihmisiä, vai siitä, miten ne jaottelevat ihmisiä. Olen tuonut asian niin moneen otteeseen palstalla esille, että siitä muodustuu varmaan kohta teemani, ja saan vihdoin oman hullu-tittelini koulutushulluna.

Palkovalos.

Ennen mahdollisten syiden miettimistä kannattaisi varmaan selvittää, että ovatko ihmiset oikeasti alkaneet päästämään enemmän sammakoita suustaan, ja missä yhteydessä.

Eivätkä aasit tai muutkaan eläimet ole nykytieteen materialistisesta näkökulmasta ihmisiin verrattuna sen enemmän tai vähemmän loogisia. Aivosolujen määrä voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin, mutta ei varsinaisesti siihen, kuinka loogisesti mikäkin olio toimii.

Minusta kiinnostavaa olisi tietää myös se, että palkkaavatko työnantajat ihmisiä koulutuksen perusteella ensisijaisesti siksi, mitä he ovat koulussaan oppineet, vai sen, että mitä kyseisen koulutuksen suorittaminen kertoo työnhakijan piirteistä. Tai jostain muusta syystä, jos sellaisia on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään. Arvoista puhuminen on tarpeetonta ja aiheuttaa pelkkää sekaannusta. Oikeasti kyse on oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät ole mitään tästä maailmasta irrallaan leijuvia "arvoja" vaan ihan konkreettisia asioita. Arvohöpinällä yritetään välttyä vastuulta ottamasta kantaa siihen, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kullakin on.

Mistäs ne oikeudet ja velvollisuudet johdettiin... kivitauluistako?

Miten se auttaisi asiaa, jos ne johdettaisiin jostain arvoista?

Miksi niiden arvojen itsenäinen olemassaolo olisi jotenkin helpompi hyväksyä kuin oikeuksien ja velvollisuuksien olemassaolo? Jos ensin oli olemassa yksi metafyysisesti ongelmallinen asia (oikeudet ja velvollisuudet), niin miten ihmeessä ongelmaa helpottaa se, että oletat niiden lisäksi toisen vähintään yhtä ongelmallisen asian (arvot)? En kertakaikkiaan tajua tuota päättelyä.

Ensinnäkään, asia ei vaikuta olevan siten, että ihmisten moraalista toimintaa ohjaisi kattavasti jokin yli-inhimillinen oikeuksien ja velvollisuuksien järjestelmä. Vaikuttaa siltä, että jokainen on ainakin näennäisesti vapaa valitsemaan miten esimerkiksi kohtelee toisia, ja että yhteisöt ovat vapaita valitsemaan minkälaista käytöstä ne sallivat ja mitä eivät.

Toiseksi, arvot eivät ole ristiriidassa oikeuksien ja velvollisuuksien käsitteiden kanssa. Arvojeni perusteella voin tuntea että minulla on oikeus tai velvollisuus jotakin asiaa kohtaan, tai jollain muulla oikeuksia tai velvollisuuksia minun suhteeni.

Asioiden eettinen suotavuus myös joskus jaetaan kiellettyihin asioihin (esim. murha, varastaminen), vältettäviin asioihin (esim. töykeys, meluaminen), neutraaleihin asioihin (esim. hengittäminen, kadulla käveleminen), suositeltaviin asioihin (esim. ahkeruus, kohteliasuus) ja pakollisiin asiohin (esim. hengenvaarassa olevan auttaminen tai varoittaminen). Eli siis voi olla, että ihmisillä on psykologinen taipumus jakaa asioita muuhunkin kuin vain pakolliseen tai kiellettyihin asioihin.