SK

Yleensä sodanjulistuksella viitataan nimenomaan aseellisen sodan julistukseen toista valtiota kohtaan, mitä sanktiot ilmiselvästi eivät ole, sillä ne eivät Venäjän toimista riippumatta johda aseelliseen sotaan. Toisaalta nykyaikana on myös abstraktimpia sotia, kuten sotia huumeita, terrorismia tai joulua vastaan, ja kauppasotia ja konsolisotia ja suoratoistopalvelusotia ja kulttuurisotia ynnä muita. Eli ehkä on mahdollista, että sanktiot ovat jonkin vertauskuvallisen sanktiosodan julistus, mutta Venäjän nykytilanteessa olisi ehkä syytä olla tarkkana, että puhutaanko vertauskuvallisesta vai kirjaimellisesta sodasta.

Liittyy varmaankin siihen, kuinka Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pari viikkoa sitten.

Otsikon juttuun liittyen, niin kyllä "lännessäkin" saa olla pitämättä sanaansa, mutta sillä on vain usein kielteisiä vaikutuksia, koska yhteiskunta ja sen toimivuus perustuu luottamukseen. 

Ja ei sillä, että puolustaisin dogmaattisuutta, mutta jos kaikessa on kerran (ilmeisesti yhtäläiset) hyvät ja huonot puolet, niin eikö dogmaattisuudessakin pitäisi silloin olla puolensa? 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nykyisessä some-vetoisessa maailmassa ihan varmasti on eduksi, että osaa esiintyä vakuuttavasti. Tämä on huomattu jo USA:n republikaanipiireissäkin, joista on alkanut kuulua ehdotuksia että pitäisi valita nuori esiintymiskykyinen ihminen ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin. On tärkeää, että valtion johtaja kykenee vakuuttamaan ei ainoastaan oman maan kansalaiset, vaan myös muissa maissa tapahtumia seuraavat ihmiset.

Putin hävisi tämän esiintymiskisan ihan 6-0. Ei tullut ajatelleeksi, ettei länsimaiseen yleisöön pure teatteri, jossa "näyttelijät" luettelevat repliikkejään ulkomuistista vähän miten sattuu, ja hän itse näyttää elämäänsä kyllästyneeltä ja poissaolevalta.

Ilmiö oli havaittavissa jo Obaman valtaannousun aikaan. Edes väärä väri ei estänyt valtaan pääsyä, kun henkilöllä oli riittävästi karismaa, uskottavuutta ja esiintymistaitoa.

Toisaalta pelkkä esiintyminen ja somen hallinta eivät välttämättä riitä. Esimerkiksi jos Yhdysvaltojen edellisellä presidentillä voidaan sanoa joitain kykyjä olleen, niin ne varmaankin liittyisivät sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa esiintymiseen. Hänen oudot näkemyksensä asiakysymyksissä, kuten tartuntatautien ja metsien hoidossa, kuitenkin muiden seikkojen ohella aiheuttivat sen, ettei hänen kauttaan nähdä yleisesti kovinkaan hyvässä valossa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, tutki historiaa, ole niin hyvä.

Sodassa tapahtuu aina asioita, jotka eivät piittaa paskan vertaa mistään kansainvälisistä sopimukista tai muusta säännöksistä.

Vai miksi luulet, että nin monet maat ja kansat haluavat välttää sodan niin viimeisen päälle tarkkaan ja miksi niin monet maat ovat halukkaita ja valmiita neuvottelemaan aina rauhasta.

Vai miltä sinusta tuntuisi sillä hetkellä, jos sodassa kaatuisi ja kuolisi tai haavoittuisi loppuelämäkseen pyörätuoliin sinun aviomiehesi, isäsi tai veljesi tai muu läheinen ihminen?

Milloin ja missä on nähty sodassa on koskaan oikeudenmukaisuutta.  Eikö sulla ole mitään tietoa aikaisemmista sodista, Euroopassa?

Miten paljon naisia ja lapsia raiskattiin ja sitten ammuttiin välittömästi sen jälkeen?

Entä kokonaisten seutujen  siis siviilien joukkotuho?

Ota selvää historiasta ja soita suutasi vasta en jälkeen.

Sota on aina raakaa, sodalla ei ole koskaan mitään tekemistä lain eikä oikeudenmukaisuuden ja kaikkein viimeisämmäksi säälin kanssa.

En näe, miten tämä varsinaisesti liittyy aloitukseen, tai että miten AP "soittaa suutansa". Jos sodissa on historiallisesti vahingoitettu siviilejä, niin on sille varmaan löydettävissä joku motiivi, mutta se, että sodassa historiallisesti usein vahingoitetaan siviilejä ei ole varsinainen syy siviilien vahingoittamiseksi nyt.