SK

Liittyy varmaankin siihen, kuinka Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pari viikkoa sitten.

Otsikon juttuun liittyen, niin kyllä "lännessäkin" saa olla pitämättä sanaansa, mutta sillä on vain usein kielteisiä vaikutuksia, koska yhteiskunta ja sen toimivuus perustuu luottamukseen. 

Ja ei sillä, että puolustaisin dogmaattisuutta, mutta jos kaikessa on kerran (ilmeisesti yhtäläiset) hyvät ja huonot puolet, niin eikö dogmaattisuudessakin pitäisi silloin olla puolensa? 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nykyisessä some-vetoisessa maailmassa ihan varmasti on eduksi, että osaa esiintyä vakuuttavasti. Tämä on huomattu jo USA:n republikaanipiireissäkin, joista on alkanut kuulua ehdotuksia että pitäisi valita nuori esiintymiskykyinen ihminen ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin. On tärkeää, että valtion johtaja kykenee vakuuttamaan ei ainoastaan oman maan kansalaiset, vaan myös muissa maissa tapahtumia seuraavat ihmiset.

Putin hävisi tämän esiintymiskisan ihan 6-0. Ei tullut ajatelleeksi, ettei länsimaiseen yleisöön pure teatteri, jossa "näyttelijät" luettelevat repliikkejään ulkomuistista vähän miten sattuu, ja hän itse näyttää elämäänsä kyllästyneeltä ja poissaolevalta.

Ilmiö oli havaittavissa jo Obaman valtaannousun aikaan. Edes väärä väri ei estänyt valtaan pääsyä, kun henkilöllä oli riittävästi karismaa, uskottavuutta ja esiintymistaitoa.

Toisaalta pelkkä esiintyminen ja somen hallinta eivät välttämättä riitä. Esimerkiksi jos Yhdysvaltojen edellisellä presidentillä voidaan sanoa joitain kykyjä olleen, niin ne varmaankin liittyisivät sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa esiintymiseen. Hänen oudot näkemyksensä asiakysymyksissä, kuten tartuntatautien ja metsien hoidossa, kuitenkin muiden seikkojen ohella aiheuttivat sen, ettei hänen kauttaan nähdä yleisesti kovinkaan hyvässä valossa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, tutki historiaa, ole niin hyvä.

Sodassa tapahtuu aina asioita, jotka eivät piittaa paskan vertaa mistään kansainvälisistä sopimukista tai muusta säännöksistä.

Vai miksi luulet, että nin monet maat ja kansat haluavat välttää sodan niin viimeisen päälle tarkkaan ja miksi niin monet maat ovat halukkaita ja valmiita neuvottelemaan aina rauhasta.

Vai miltä sinusta tuntuisi sillä hetkellä, jos sodassa kaatuisi ja kuolisi tai haavoittuisi loppuelämäkseen pyörätuoliin sinun aviomiehesi, isäsi tai veljesi tai muu läheinen ihminen?

Milloin ja missä on nähty sodassa on koskaan oikeudenmukaisuutta.  Eikö sulla ole mitään tietoa aikaisemmista sodista, Euroopassa?

Miten paljon naisia ja lapsia raiskattiin ja sitten ammuttiin välittömästi sen jälkeen?

Entä kokonaisten seutujen  siis siviilien joukkotuho?

Ota selvää historiasta ja soita suutasi vasta en jälkeen.

Sota on aina raakaa, sodalla ei ole koskaan mitään tekemistä lain eikä oikeudenmukaisuuden ja kaikkein viimeisämmäksi säälin kanssa.

En näe, miten tämä varsinaisesti liittyy aloitukseen, tai että miten AP "soittaa suutansa". Jos sodissa on historiallisesti vahingoitettu siviilejä, niin on sille varmaan löydettävissä joku motiivi, mutta se, että sodassa historiallisesti usein vahingoitetaan siviilejä ei ole varsinainen syy siviilien vahingoittamiseksi nyt.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Venäjän hyökkäämistä Ukrainaan ei välttämättä pidetty mahdottomana,mutta ei myöskään väistämättömänä. Mitä turvallisuuden tunteen heikkenemiseen tulee, niin mieti tätä esimerkkiä:

Voidaan ennustaa, että huomenna on vaikka 10% mahdollisuus sataa, ja ylihuomenna 1% mahdollisuus salamoida. Koska salamointi liitetään usein vesisateeseen, jos huomenna sataa vettä, niin ennustetta sitä seuraavan päivän säästä voidaan tarkentaa siten, että salamoinnin mahdollisuus nousee vaikka 10% prosenttiin. Jos taas huomenna ei sada vettä, voidaan ennustetta ylihuomisen salamoinnin mahdollisuudesta laskea vielä alemmas. Jos korvaat vesisateen mahdollisuuden sodalla Ukrainassa, ja salamoinnin mahdollisuuden sodalla koko Euroopassa, niin ehkä voit nähdä, miten tapahtumasarja on heikentänyt turvallisuusennustetta Euroopassa.

Sama esimerkki oikeastaan pätee myös ilmastonmuutoksen merkittäviin kielteisiin seurauksiin, mikä selittänee ainakin osittain sen, miksi ihmiset saattavat "herätä" asian suhteen jonkun merkittävän negatiivisen ilmastoon liittyvän tapahtuman jälkeen.

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Näinhän se menee. Oletko muuten lukenut kirjan Musta joutsen? Uskon kyllä ennusteisiin ja tilastoihin, mutta skeptisesti: Aina tapahtuu asioita, joita kukaan (paitsi joku random runoilija tai skitsofreenikko) ei osannut ennustaa. 

Ap

En ole lukenut, vaikka ehkä pitäisi. Ja on totta, että on sellaisia kysymyksiä, joihin tilastollista ajattelua voi olla vaikea soveltaa, kuten esimerkiksi sen pohtiminen, mikä on vaikka suomalaisen todennäköisyys kuolla ydinaseiskussa.

En tiedä, missä mielessä skitsofrenikoiden tai random-runoilijoiden voidaan sanoa varsinaisesti ennustavan maailman tapahtumia. Esimerkkiä jatkaakseni voin sanoa, että huomenna varmasti sataa. Jos huomenna sataa, niin oliko ennusteeni pätevä? Ehkä ei, sillä en välttämättä osannut ottaa huomioon mitään sateen todennäköisyyttä lisääviä seikkoja, ja ennusteeni saattoi olla kalibroitu päin mäntyä. Ehkä asioiden siirtäminen täydellisten mahdottomuuksien kategoriasta erittäin outoihin sattumiin on jonkinlaista ennustamista, mitä mielikuvitukselliset runoilijat ja kirjailijat yms. saattavat tehdä.