SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Trenditietoiset kaupunkilaiset eivät enää harrasta zen-buddhalaisuutta tai kutsu kesäkurpitsoja zucchineiksi.
Ensinnäkin, "länsimaissa" ns. suorittavaan työhön on helppo saada lisää työvoimaa esimerkiksi mm:n kautta.
Toisekseen, halpatyövoiman puute ei todennäköisesti ole edes huono asia. Ei ole kovinkaan houkuttelevaa sijoittaa teknologiaan, kuten itseohjautuviin rekkoihin, robottimarjankeräimiin tai muuhun automaatioon, jos jonkun epätoivoisen voi palkata pikkurahalla ajamaan rekalla, poimimaan marjoja tai istumaan kassalla päivät pitkät.
Itse veikkaan, että hyökkäyksen takana olivat lähinnä sisäpoliittiset syyt. Venäjän presidentti ehkä ajatteli, että kriisin aiheuttama yhtenäisyyden ja isänmaallisuuden tunne ja mahdollisuus tiukentaa poliittista kontrollia pönkittäisivät hänen asemaansa. Tapaus on ehkä mennyt hänen kannaltaan mönkään esimerkiksi sillä tavalla, että merkittävää provokaatiota Ukrainan tai lännen puolelta ei saatu aikaiseksi, hyökkäys on ulkomailla tuomittu poikkeuksellisen yksiselitteisesti ja että Venäjän joukkojen sotilaallinen menestys on ehkä ollut odotettua heikompaa. Toisaalta ehkä esimerkiksi se, että Venäjä on nyt melko lailla eristetty taloudellisesti ja poliittisesti "länsimaista", ja että tämä eristäytyminen on ainakin toistaiseksi hyväksytty, on ehkä hänen toiveidensa mukaista.
Yleensä sodanjulistuksella viitataan nimenomaan aseellisen sodan julistukseen toista valtiota kohtaan, mitä sanktiot ilmiselvästi eivät ole, sillä ne eivät Venäjän toimista riippumatta johda aseelliseen sotaan. Toisaalta nykyaikana on myös abstraktimpia sotia, kuten sotia huumeita, terrorismia tai joulua vastaan, ja kauppasotia ja konsolisotia ja suoratoistopalvelusotia ja kulttuurisotia ynnä muita. Eli ehkä on mahdollista, että sanktiot ovat jonkin vertauskuvallisen sanktiosodan julistus, mutta Venäjän nykytilanteessa olisi ehkä syytä olla tarkkana, että puhutaanko vertauskuvallisesta vai kirjaimellisesta sodasta.
Esimerkiksi Kiinan "suuri palomuuri" estää pääsyn globaaliin sosiaaliseen mediaan, mutta kiinalaiset politiikot ovat silti aktiivisia esim. Twitterissä. Myös esimerkiksi YouTubeen tulee Xingjiangin äärimmäisen valvotusta maakunnasta väitetysti julkaistavaa sisältöä, ja videoihin kommentteja, jotka antavat ymmärtää tai väittävät olevansa peräisin Kiinasta. Eli tosiaan voi olla, että ulkomaihin suunnattu vaikuttaminen jatkuu, vaikka tavallisten kansalaisten pääsy nettiin estettäisiinkin.