SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
En ole ihan vakuuttunut siitä, että joitain kirjoittajan mainitsemia asioita ylipäätänsä tapahtuu missään merkittävissä määrin, tai että ne olisivat mitenkään yleisesti hyväksyttyjä. Kasvatuksellisia ääritapauksia, kuten vaikka hyvin tiukasti uskonnollisia tai ruoan tai käyttäytymisen suhteen hyvin rajaavia vanhempia tai tälläistä suosittavia ryhmiä, on varmaan aina ollut. En näe, että sukupuolisensitiivisyys varsinaisesti aiheuttaisi sitä, että jotkut vanhemmat ovat joissain tilanteissa hyvin kontrolloivia.
Ja mitä biologiaan tulee, niin se, että tytöt tai pojat tykkäävät tilastollisesti lähtökohtaisesti erilaisista leluista ja leikeistä ei varmaankaan tarkoita sitä, että kulttuurin tulisi vahvistaa näitä taipumuksia ja edellyttää niiden noudattamista. Jos pojat pitävät enemmän leegoista, saavat he minun puolestani silti valita ne, mutta ehkä joku poika saattaa haluta hellankin, ja sekin on ihan ok. Tytöt saavat pitää nukeista, mutta tarkoitus ei ole luoda sellaista oletusta, että tyttöjen (ja mahdollisesti vain tyttöjen) tulisi pitää nukeista.
Mieltymykset esim.lapsena leluihin tai aikuisena väreihin ja mistä on kiinnostunut, ei korreloi biologisen sukupuolen kanssa mutta se korreloi persoonallisuuden kanssa. Tämä havaittiin jo 40-50-luvuilla kun tieteellinen persoonallisuuspsykologia syntyi.
Voi olla. En halunnut ottaa kantaa sukupuolen mukaan määrittyvien lelumieltymysten olemassaoloon, joten korjaisin viestiäni siten, että sanoisin "vaikka tytöt ja pojat tykkäisivät" sen sijaan, että sanoin "vaikka työt ja pojat tykkäävät".
En ole ihan vakuuttunut siitä, että joitain kirjoittajan mainitsemia asioita ylipäätänsä tapahtuu missään merkittävissä määrin, tai että ne olisivat mitenkään yleisesti hyväksyttyjä. Kasvatuksellisia ääritapauksia, kuten vaikka hyvin tiukasti uskonnollisia tai ruoan tai käyttäytymisen suhteen hyvin rajaavia vanhempia tai tälläistä suosittavia ryhmiä, on varmaan aina ollut. En näe, että sukupuolisensitiivisyys varsinaisesti aiheuttaisi sitä, että jotkut vanhemmat ovat joissain tilanteissa hyvin kontrolloivia.
Ja mitä biologiaan tulee, niin se, että tytöt tai pojat tykkäävät tilastollisesti lähtökohtaisesti erilaisista leluista ja leikeistä ei varmaankaan tarkoita sitä, että kulttuurin tulisi vahvistaa näitä taipumuksia ja edellyttää niiden noudattamista. Jos pojat pitävät enemmän leegoista, saavat he minun puolestani silti valita ne, mutta ehkä joku poika saattaa haluta hellankin, ja sekin on ihan ok. Tytöt saavat pitää nukeista, mutta tarkoitus ei ole luoda sellaista oletusta, että tyttöjen (ja mahdollisesti vain tyttöjen) tulisi pitää nukeista.
Itse en muuten ainakaan hirveästi arvostele toisten sanavalintoja tai muita kielellisiä tai parakielellisiä tyyliseikkoja, vaan olen yleensä kiinnostuneempi puheiden yleisestä merkityksestä. Otan keskustelut enemmänkin oppimisen tai ajatustenvaihdon kannalta kuin sosiaalisen dominanssin tai vaikuttamisen kannalta.
Eikö tuossa kontekstissa, ei kun siis yhteydessä, eksentrinen tarkoittaisi enemmänkin outoa tai epäperinteistä? Eli ei välttämättä erikoisen huono tai hyvä tai suurella budjetilla tuotettu, vaan tyyliltään jotain perinteisiä leffakäytäntöjä tai odotuksia rikkova.
Pitkäkin lukiomatikka tuntuu minusta tyyliltään hyvin samanlaiselta kuin peruskoulumatikka, ainakin kursseista suurimman osan kohdalla. Sama pätee esim. historiaan ja yhteiskuntaoppiin, kemiaan, englantiin, ruotsiin ja myös joihinkin äidinkielen, biologian ja fysiikan kursseihin. Eli ainakin nuo aiheet tuntuvat mielestäni hyvin peruskoulutyylisiltä. Silläkin riskillä, että annan mieltymysteni näkyä, niin sanoisin, että psykologia ja filosofia ovat ehkä hieman avoimempia ja pohdiskelevampia aiheita, ja ehkä siinä mielessä saattavat poiketa peruskouluopetuksesta.
En itse ainakaan muista, että lukioni, joka joinain vuosina on ollut keskiarvorajojen kärjessäkin (ja nimenomaan ylä- eikä alakärjessä!), olisi ollut mitenkään erityinen tahdiltaan tai opetuksen sisällöltä.